Eihän korkeakoulupaikkojen lisääminen mitään auttaisi. En tajua. Linkki

https://m.iltalehti.fi/kotimaa/201802262200773186_u0.shtml

Siis eihän se ihmisiä auta, että kouluihin otetaan enemmän väkeä. Oikea pullonkaula tulee sitten silloin, kun niille kaikille ei riitä työtä.

Tuossa vedotaan mt-ongelmiin, kun ei saa työpaikkaa, mutta entä ne mt-ongelmat, kun koulutettuna ei saakaan työtä.

 

Korjaan, että tuossa vedotaan siihen, että tulee mielenterveysongelmia, kun ei saa *opiskelupaikkaa

 

Liian moni käy lukion, vaikka oikea paikka olisi ammattikoulu.

 

Nimenomaan pelkkä lukio on täysin turha. Mieluummin kaksoistutkinto ammattikoulu ja lukio. Pääsee työttömäksi jo 18 vnä ja ei tule 2 kk karenssia niin kuin lukion jälkeen. Ainakin silloin oli näin, kun itse valmistuin lukiosta. Kyllä ketutti. Hain sitten amispaperit sen jälkeen, kun en päässyt siihen korkeakouluun mihin hain ja sanon että oli v**** niin ajan tuhlausta että en käynyt niitä yhtäaikaa. Olisi pitänyr vaatia enemmän siinä koulussa, mihin hain jonka siis piti alun perin olla kaksoistutkinto, mitta vaihtoivat sen vain amikseen, koska ei ollut tarpeeksi kaksois tutkintolaisia. Olisi edes omat vanhemmat osanneet neuvoa mennä iltalukioon. Elämäni olisi varmasti parempaa nyt kuin mitä se tällä hetkellä on, vaikka kylrlö tässä jotenkin pärjöillään. Ikuosetsti katkera. Kyllä. Mutta miten 16 vuotias voi vielä tajuta kaikkea.

 

Suomi on täynnä ylikoulutettua kansaa. Sitten ihmetellään kun ”oman alan töitä” ei ole. Näsäviisastellaan sillä miten koulutus menee hukkaan ja miten paljon se maksaa yhteiskunnalle. Niinpä! Samat tyypit kuitenkin vollottaa kun joku ei jossain saa aloituspaikkaa. ”Miksei täällä kaikki saa mahdollisuutta?”

 

Lukio on erittäin yleissivistävää ja kannattaa käydä ihan elämässä pärjäämisen kannalta.

Kaksoistutkinnossa ei ehdi lukea sivistäviä aineita muuta kuin lähinnä niitä kolmea, jotka kirjoittaa. Kaksoistutkinnossa ei suoriteta lukion päättötodistuksen, vaan osallistutaan kirjoituksiin neljässä aineessa.

Jos saisi lukion päättötodistuksen, se olisi kolmoistutkinto.

Lukiossa saa siis valmiuksia enemmän vaikka bilsassa, maantiedossa, psykologiassa ja filosofiassa ym, joita ei kaksoistutkontoon mahdu.

Lisäksi saa valmiuksia akateemiseen ajatteluun enemmän, kun aikaa ei mene ammattiaineiden opetteluun . Lisäksi lukiossa saa olla fiksummassa porukassa, kun amiksessa on paljon tyhmiä laiskureita joukossa .

 

Ainoastaan lääkäreitä pitäisi kouluttaa lisää, sen sijaan huuhaatieteiden maistereita, kaiken maailman naistutkijoita, on aivan liikaa ja heistä on vain harmia.

 

Miksi laitoin kolmea, kun siis tietysti kaksoistutkinnossa luetaan neljää kirjoitettava lukioainetta. No höh.

 

Lisäksi lukiossa saa olla fiksummassa porukassa, kun amiksessa on paljon tyhmiä laiskureita joukossa .

Tuo ei kaikilta osin pidä paikkaansa, koska joillekin amislinjoille on vaikeampi päästä kuin lukioon.

 

Liian moni käy lukion, vaikka oikea paikka olisi ammattikoulu.

Lukion jälkeenkin voi mennä ammattikouluun.

 

Ainoastaan lääkäreitä pitäisi kouluttaa lisää, sen sijaan huuhaatieteiden maistereita, kaiken maailman naistutkijoita, on aivan liikaa ja heistä on vain harmia.

Lääkäreitäkin taitaa olla ihan riittävästi. Se, että he eivät halua lähteä syrjäseuduille töihin ei parane kouluttamalla lisää väkeä.

Siitä ollaan kyllä samaa mieltä, että kaikenlaisia huuhaatutkintoja on liikaa. Käsittää melkein koko humaanisen puolen yliopistolla. Sensijaan matemaatikot, fyysikot ja kemistit näyttää porskuttavan ihan hyvin.

 

Lukion jälkeenkin voi mennä ammattikouluun.

Mikä on varsin fiksu ratkaisu.
Toki, jos ihan pienestä pitäen on tiennyt haluavansa joksikin tietyksi, ovat ammatilliset opinnot suoraan ymmärrettävät. Mutta sitä en tajua että mennään opiskelemaan lähihoitajaksi tai autokorjaajaksi kun ne ovat jotain mitä jo osaa vähän.

 

Lääkäreitäkin taitaa olla ihan riittävästi. Se, että he eivät halua lähteä syrjäseuduille töihin ei parane kouluttamalla lisää väkeä.

Siitä ollaan kyllä samaa mieltä, että kaikenlaisia huuhaatutkintoja on liikaa. Käsittää melkein koko humaanisen puolen yliopistolla. Sensijaan matemaatikot, fyysikot ja kemistit näyttää porskuttavan ihan hyvin.

Tarvitaan niitä huuhaahumanisteja joku määrä opettajiksi yläasteelle, lukioon ja toisen asteen oppilaitoksiin.

 

Lääkäreitä ei ole riittävästi jos kaikkia virkoja ei saada täytettyä. Luulis tyhmimmänkin tajuavan tämän.

Lääkäreitäkin taitaa olla ihan riittävästi. Se, että he eivät halua lähteä syrjäseuduille töihin ei parane kouluttamalla lisää väkeä.

Siitä ollaan kyllä samaa mieltä, että kaikenlaisia huuhaatutkintoja on liikaa. Käsittää melkein koko humaanisen puolen yliopistolla. Sensijaan matemaatikot, fyysikot ja kemistit näyttää porskuttavan ihan hyvin.

 

Fakta on, että työpaikkoja on meillä liian vähän työvoimaan verrattuna. Tai paremminkin työpanoksesta maksavia työnantajia on vähemmän kuin tekijöitä on.

Esimerkiksi lääkäreistä on huutava pula, mutta alalle ei kouluteta riittävästi halukkaista ja pätevästä opiskelija-aineksesta huolimatta, koska lääkäriliitto on liian ahne. Sitten paikataan työvoimapulaa ulkomaalaisilla kieltätaitamattomilla ja osaamattomilla lääkäriellä. Touhussa ei ole mitään järkeä.

Toinen käsittämätön asia on, että esim. Helsingin yliopiston tavoitteena on nostaa ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä 25 %:iin. Minkä ihmeen takia? Ehdottomasti suomalaisten opiskelut ja sijoittuminen yliopistolle työtehtäviin pitäisi olla etusijalla.

Nämä ovat päättäjiemme arvovalintoja.

 

Koulutuksesta on tullut huonolla tavalla itseisarvo. Kaiken koulutuksen (kallista kun on), pitäisi tähdätä edes jollain tasolla työhön.
Sen sijaan, että mietittäisiin, millaisia koulutuspaikkoja tarvitaan, nyt mietitään vain "suomesta tehdään koulutuksen kärkimaa" -hypetystä.

Ja samaa mieltä siitäkin, että se se vasta päästä ottaakin, kun ei pitkän koulutuksen jälkeen löydy alan (tai muitakaan) töitä.

 

Lääkäreitäkin taitaa olla ihan riittävästi. Se, että he eivät halua lähteä syrjäseuduille töihin ei parane kouluttamalla lisää väkeä.

Siitä ollaan kyllä samaa mieltä, että kaikenlaisia huuhaatutkintoja on liikaa. Käsittää melkein koko humaanisen puolen yliopistolla. Sensijaan matemaatikot, fyysikot ja kemistit näyttää porskuttavan ihan hyvin.

Kyllä ne syrjäseudutkin alkaa kiinnostamaan siinä vaiheessa, kun muualta ei pestiä löydy.

 

Ainoastaan lääkäreitä pitäisi kouluttaa lisää, sen sijaan huuhaatieteiden maistereita, kaiken maailman naistutkijoita, on aivan liikaa ja heistä on vain harmia.

Totta.

Tällaisiin naurettavuuksiin Suomi ja Helsingin yliopisto tuhlaa resursseja. Iberoromaanisten kielten apulaisprofessori:

https://www.helsinki.fi/fi/avoimet-tyopaikat/iberoromaanisten-kielten-apulaisprofessori-professori

 

Fakta on, että työpaikkoja on meillä liian vähän työvoimaan verrattuna. Tai paremminkin työpanoksesta maksavia työnantajia on vähemmän kuin tekijöitä on.

Esimerkiksi lääkäreistä on huutava pula, mutta alalle ei kouluteta riittävästi halukkaista ja pätevästä opiskelija-aineksesta huolimatta, koska lääkäriliitto on liian ahne. Sitten paikataan työvoimapulaa ulkomaalaisilla kieltätaitamattomilla ja osaamattomilla lääkäriellä. Touhussa ei ole mitään järkeä.

Toinen käsittämätön asia on, että esim. Helsingin yliopiston tavoitteena on nostaa ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä 25 %:iin. Minkä ihmeen takia? Ehdottomasti suomalaisten opiskelut ja sijoittuminen yliopistolle työtehtäviin pitäisi olla etusijalla.

Nämä ovat päättäjiemme arvovalintoja.

Itse en nyöskään tajua tuota ulkomaalaisten opiskelijoiden haalimista. Kallista ja älytöntä touhua. Vouhkataan vain siitä, miten hienoa kun on niin kansainvälinen meininki, eikä mietitä, mikä oikeasti olisi järkevää.

 

Ja yliopistotutkinnot on vain jäävuoren huippu. Kaikkein eniten ”turhakoulutetaan” AMK-porukkaa medianomeista tradenomeihin. Siellä 3,5 vuotta sulle jankutetaan, että tradenomi on asiantuntija. Ja sitten ihmetellään, että miksi nuoria aikuisia ketuttaa olla hotellin respa ”korkeakoulututkinnolla”.

 

Itse en nyöskään tajua tuota ulkomaalaisten opiskelijoiden haalimista. Kallista ja älytöntä touhua. Vouhkataan vain siitä, miten hienoa kun on niin kansainvälinen meininki, eikä mietitä, mikä oikeasti olisi järkevää.

Sehän on vain bisnestä, jonka veronmaksajat bungaavat.

 

Tarvitaan niitä huuhaahumanisteja joku määrä opettajiksi yläasteelle, lukioon ja toisen asteen oppilaitoksiin.

Nimenomaan jonkin verran. Nyt niitä on liikaa.

 

Kyllä ne syrjäseudutkin alkaa kiinnostamaan siinä vaiheessa, kun muualta ei pestiä löydy.

En usko, sitten meillä vaan olisi työttömiä lääkäreitä. En minäkään lähtisi juupajoelle hommiin, vaikka niitä sieltä tarjottaisiin ja omalla seudulla ei olisi alani töitä.

 

Itse en nyöskään tajua tuota ulkomaalaisten opiskelijoiden haalimista. Kallista ja älytöntä touhua. Vouhkataan vain siitä, miten hienoa kun on niin kansainvälinen meininki, eikä mietitä, mikä oikeasti olisi järkevää.

Kokemuksen mukaan nuo ulkomaalaiset opiskelijat harveemin tuovat mukanaan mitään suuria innovaatioita, vaan käyvät suomessa hakemassa puoli- ilmaisen koulutuksen ja häipyvät sen jälkeen isommille markkinoille.

 

Lääkäreitäkin taitaa olla ihan riittävästi. Se, että he eivät halua lähteä syrjäseuduille töihin ei parane kouluttamalla lisää väkeä.

Siitä ollaan kyllä samaa mieltä, että kaikenlaisia huuhaatutkintoja on liikaa. Käsittää melkein koko humaanisen puolen yliopistolla. Sensijaan matemaatikot, fyysikot ja kemistit näyttää porskuttavan ihan hyvin.

Jopa vitsin murjaisit! "Huuhaa-humanisteihin" kuuluu mm. kielten- ja musiikin opettajat, historioitsijat...pelkkää huuhaata? Luonnontieteiden aloilla on todella vaikea työtilanne, varsinkin kemisteillä. En silti lähtisi lyömään pelkän työtilanteen takia jotakin alaa huuhaaksi, sillä vaikeat työllisyystilanteet eivät todellakaan johdu alojen "huuhaa-mentaliteetista", vaan esim. luonnontieteiden tutkimusta ei täällä takapajulassa haluta rahoittaa, vaikka esim. kemian uusille innovaatioille olisi takuulla tuleavaisuudessa käyttöä.