Dodiii!Niin ja päivää kettinkiin.
Olin taas tänään päihdelääkärin juttusilla.
On kieltämättä outo tunne kun lääkäri kyselee minulta, että miten mua pitäis hoitaa?
Ei hammaslääkärikään kysy, että mitä hammasta pitää porata ja jos kysyy niin karkaan tuolista salamannopeasti.
Mut hyvä juttu on se, että toi naltrexoni tuntuu toimivan. En ole oluitani laskenut, mutta tossa lauantaina kun lähdin saunailtaan niin hämmästyin, että miten mulla voi olla vielä näin paljon rahaa tilillä? Eli en ole ehtinyt juomaan tiliä kuiviin!
Toinen juttu on se, että saunailtaan lähtiessä ostin lauantaina yhden askin röökiä. Siitä on vieläkin muutama rööki jäljellä vaikka eilen piipahdin nurkkabaarissakin. Siis kolme päivää kestävä aski minulla, joka keuhkokuumeessakin poltti askin päivässä ja juodessa saattaa mennä kolme.
Jos tämä tahti jatkuu niin saatan vielä muuttua takaisin ihmiseksi.
Aistinkos mää vai aistinkos mää että sielläpäs ollaan ikäänkuin havahduttu heräilemään ja ottamaan ryhtiliikettä ihan omasta vapaasta tahdosta ja halusta? Tämähän vain tarkoittaa sitä, että Aksunen armas kippura varvas...sanoksmää vai....turskattinen mahtiveikkonen, sä otat hyvää otetta elämästä!
Ja heiii! Hyvähän se on että lääkäri kyselee sulta että mites lähdetään hoitamaan tilannetta eteenpäin. Eli - ootko tosissas ja mitä olet valmis tekemään asian eteen.
Ei muuta kuin - no nyt mää sanon sen - värejä kohti! Värejä kohti AaKoo!