Isä ei ehdi tavata lapsia

[vierailija]

Eli tilanne tämä: asiat miehen kanssa menivät solmuun 2v sitten. Lapset 8v ja 4v. Mies asuu/töissä 200km päässä. Hän on käynyt meillä tapaamassa mua ja lapsia muualle muuttonsa jälkeen, vaihtelevasti 2-8 vkon välein la-su. Töiden mukaan aina tullut...eli paljon viikkoja kun vain su vapaa tai yks arki vapaa.. tällöin menee helposti se 8vkoa että pääsee tulemaan. Ollaan pari vuotta siis "mietitty" tilannettamme kaukana toisistamme ja anteeksi antamisen mahdollisuutta jne. (Juttu on pitkä!)

Nyt hällä uusi parisuhde ja minä en halua häntä enää kotiini. Olen lasten (ehkä itsenikin) takia nämä vuodet tän joustanut kun muuten eivät näkisi yhtään. Enää en jaksa/mulla ei ole voimia siihen..en halua kuulla uudesta naisesta, siitä miten ne yhden päivän vapaat ja kaikki illat menee uutta parisuhdetta perustamassa. Hän ei ole kertonut lapsille ja lapset edelleen ajattelevat että iskä tulee kotiin kun tänne tulee. Pyysin häntä kertomaan lapsille ikätasoisesti, mutta ei halunnut. Tänään sanoi lapsille, että iskä tulee taas pian kotiin. Minä oon tehny selväksi että ovemme ei ole hälle enää auki ja hän sen tietää. Lapsilla hirveä ikävä ja minä mietin täällä pääni puhki mitä teen?! Olimme sopineet että lomat ja muut vietetään kimpassa (kuten viimekesän reissut, joulu, nus jne), hän perui nyt kaiken kun uusi parisuhde, mutta ei voi ymmärtää miksi en halua häntä tänne. Sanoo, että selvä, lapset tästä sit kärsii kun eivät näe mua! Minä en jaksa. En jaksa olla vastuunkantaja lasten ja isän näkemisestä. Se ei voi mennä niin! Nyt isä tulee näkemään lapsia 2-3kk välein pe-la jos en päästä häntä enää kotiini. Tämä riipii sydäntäni, todella, enkä saata ymmärtää miten lapset tulevat sen kestämään. En voi silti ajatella, että asia on minun vastuullani. En halua häntä enää tänne, en voi päästää koskaan lopullisesti irti tai antaa itselleni aikaa käsitellä asiaa lopullisesti yksin. Miten toimisin?

Eikö lapsilla oikeasti ole oikeutta isäänsä? Eikö isää voi vaatia tapaamaan lapsiaan enemmän ja järjestämään sen itse? Hän ei voi olla töistä pois, niin hän sanoo, on aina sanonut, mutta en ymmärrä että se menee lapsien näkemisen edelle..

 

[vierailija]

Eivät ole nähneet siis nyt 2viikkoon. Eilen olisi tullut, mutta en päästänyt. Pyysin häntä hakemaan lapset sinne (ovat olleet siis joskus ennenkin) mutta ei voinut kun olisi päässyt hakemaan vasta nyt la iltana 19.00 ja lähteä tuomaan kotiin taas su 15.00 aikaan..juttelivat puhelimessa kyllä..

Ap

 

[vierailija]

Lapset tässä on sun keppihevosesi. Se mikä sua oikeasti raastaa ja kalvaa on, että ex-puolisolla on uusi kumppani. Hänen elämänsä näyttää niin vaaleanpunaiselta, rakkauden täyteiseltä ja jopa äklömakealta. Sinä koet jääneesi ”vanhaan”. Pukiessasi lapsille toppavaatteita ja siivotessa niistä karisevaa hiekkaa lattialta, mielesi näkee ex-miehesi makaavan seksikkään nuoren naisen kanssa pyöreässä sängyssä, jonka katossa on peili. Tämä siis kuvainnollista kerrontaa. Mutta noin mielesi sen tulkitsee. Pahan olon purat siihen, että haluat nähdä miehen olevan ilkeä lapsille. Mitä hän nyt ei ole, vaan ainoastaan haluaa panostaa parisuhteeseensa. Eihän löyhässä hirressä roikkuminenkaan oikeasti ole vaihtoehto. Elämää pitää jatkaa.

 

[vierailija]

Lapset tässä on sun keppihevosesi. Se mikä sua oikeasti raastaa ja kalvaa on, että ex-puolisolla on uusi kumppani. Hänen elämänsä näyttää niin vaaleanpunaiselta, rakkauden täyteiseltä ja jopa äklömakealta. Sinä koet jääneesi ”vanhaan”. Pukiessasi lapsille toppavaatteita ja siivotessa niistä karisevaa hiekkaa lattialta, mielesi näkee ex-miehesi makaavan seksikkään nuoren naisen kanssa pyöreässä sängyssä, jonka katossa on peili. Tämä siis kuvainnollista kerrontaa. Mutta noin mielesi sen tulkitsee. Pahan olon purat siihen, että haluat nähdä miehen olevan ilkeä lapsille. Mitä hän nyt ei ole, vaan ainoastaan haluaa panostaa parisuhteeseensa. Eihän löyhässä hirressä roikkuminenkaan oikeasti ole vaihtoehto. Elämää pitää jatkaa.

Aamen.

 

[vierailija]

Mies voi joko omatoimisesti varata aikaa lapsillensa esim. kerran kuussa koko viikonlopun hänen luonaan tai vaihtoehtoisesti lähdet vaatimaan lasten tapaamisia kaksi kertaa kuussa ja sosiaalitoimi voi toimia sovittelijana. Epäilen miehen työkiireitä ja joutuessaan tilivelvolliseksi menoistaan, saattaa löytyä sopiva rytmi tapaamisille.

Sinun itsesi pitää ryhdistäytyä. Kääntää uusi sivu elämälle ja suunnitella tulevaisuutta. Siihen ei kuulu ex-mies, siihen kuuluu sinä ja lapset. Tapaamiset kun saat rullaamaan, on sinulla hetki aikaa itsellesi.

 

[vierailija]

Vaikuttaa ettei mies ole ollut kiinnostunut lapsista ennenkään.

 

[vierailija]

Kumpi halusi erota?

 

[vierailija]

Lapset tässä on sun keppihevosesi. Se mikä sua oikeasti raastaa ja kalvaa on, että ex-puolisolla on uusi kumppani. Hänen elämänsä näyttää niin vaaleanpunaiselta, rakkauden täyteiseltä ja jopa äklömakealta. Sinä koet jääneesi ”vanhaan”. Pukiessasi lapsille toppavaatteita ja siivotessa niistä karisevaa hiekkaa lattialta, mielesi näkee ex-miehesi makaavan seksikkään nuoren naisen kanssa pyöreässä sängyssä, jonka katossa on peili. Tämä siis kuvainnollista kerrontaa. Mutta noin mielesi sen tulkitsee. Pahan olon purat siihen, että haluat nähdä miehen olevan ilkeä lapsille. Mitä hän nyt ei ole, vaan ainoastaan haluaa panostaa parisuhteeseensa. Eihän löyhässä hirressä roikkuminenkaan oikeasti ole vaihtoehto. Elämää pitää jatkaa.

Tottakai minusta tuntuu siltä. Ja tuntuu vielä 2 vuoden päästäkin, kuten nytkin, jos en saa repäistyä itseäni tästä irti. Kohta 2 vuotta olen kuunnellut kuinka tärkeä olen, kuinka hän haluaa vielä että yritämme. Olen sanonut, että minun elämässä on lapset ja vain lapset..ne toppavaatteet ja hiekat lattialla, että hän voi tehdä mitä haluaa ja vain aika näyttää voinko antaa lopullisesti anteeksi. Olen sanonut, että hän saa tulla meille, olla kuin ennenkin kun asuimme vielä yhdessä ja voimme viettää normaalia elämää, ikäänkuin hän olisi töissä vain muualla. Olen antanut luvan jatkaa elämää, mutta sanonut aina, että jos uusi kumppani tulee, minä en ole enää tässä. Minun ovi sulkeutuu ja minun on päästettävä irti, lopullisesti. Hän tiesi sen, hän päätti jatkaa. Hän ei ole enää valmis neljästään tehtäviin juhannusreissuihin, perheen yhteisiin jouluihin.. miksi minulla ei ole tässä tilanteessa myös lupaa päättää että haluan unohtaa hänet ja jatkaa elämääni? Vain siksikö kun se on lapsia kohtaan niin väärin? En voi päästää tunteistani irti häntä kohtaan jos leikin edelleen leikkiä, että iskä tulee kotiin ja joka sunnuntai itken hänen lähtevän jonkun luo joka on vienyt paikkani. Tai siltä se tuntuu ja se on helvettiä jota en halua vuosia jatkaa.

Minä haluan vain, että hän näkee lapsia ja lapset häntä, mutta en sillä kustannuksella, että satutan itseäni. Silti mietin, olenko liian itsekäs? Mitä minun on oikeus häneltä vaatia lasten vuoksi?

Ap

 

[vierailija]

Kumpi halusi erota?

Minä (tai en olisi halunnut, mutta hän antoi syyn)

Ap

 

[vierailija]

Mies voi joko omatoimisesti varata aikaa lapsillensa esim. kerran kuussa koko viikonlopun hänen luonaan tai vaihtoehtoisesti lähdet vaatimaan lasten tapaamisia kaksi kertaa kuussa ja sosiaalitoimi voi toimia sovittelijana. Epäilen miehen työkiireitä ja joutuessaan tilivelvolliseksi menoistaan, saattaa löytyä sopiva rytmi tapaamisille.

Sinun itsesi pitää ryhdistäytyä. Kääntää uusi sivu elämälle ja suunnitella tulevaisuutta. Siihen ei kuulu ex-mies, siihen kuuluu sinä ja lapset. Tapaamiset kun saat rullaamaan, on sinulla hetki aikaa itsellesi.

Tätä minä nyt yritän. Minä ja lapset. Mutta tuntuu väärältä lapsia kohtaan olla se ihminen joka päättää ettei laske isää "kotiin" siksi, että ei sattuisi itseen.

Miehellä on oikeasti joka päivä töitä. Joku sunnuntai joskus vapaa...ei paljoa muuta. Sit la-su vapaita 2-3kk välein. Tiiän kun oon hänen kalenteria yli 15v seurannu. Mut tosiaan 200km väliä niin siinä ei sunnuntaina ehtis kun istua autossa jos hakis ja tois lapset. Täällä hällä ei oo töitä...tai ois jos suostuis tekee jotain muuta.
Sos.toimea en halua tähän vetää. Hankala en halua olla. Haluan vain unohtaa ja jatkaa eteenpäin. Minä ja lapset.

Ap

 

[vierailija]

Jos mies ei ole yksityisyrittäjä, vaan palkkatyöläinen, niin niitä lomia tai pekkasia voi anoa pienissä pätkissä pidettäväksi esim. pidennetty viikonloppu.
Yksityisyrittäjänä tai vastaavassa tilanteessa olisi hänen oman terveyden ja hyvinvoinnin vuoksi hyvä pitää useammin vapaita viikonloppuja.

Osaltansa sinä voit viedä lapset valmiiksi hänelle ovelle odottamaan, kun se vapaapäivä koittaa. Mies tuo lapset takaisin sovitusti ja koko automatka on laatuaikaa lasten kanssa.

Mutta kaikkein tärkeintä on vanhempien keskinäinen kommunikointi. Kysy suoraan, haluaako hän edes olla isä ja kuinka paljon? Myös nyt kannattaa repiä itseä irti ja kovettaa tunteet häntä kohtaan. Pahin painajainen saattaa iskeä vasten kasvoja. Mies ei haluakkaan laittaa lapsianne etusijalle, mutta mitä jos hän perustaa perheen toisaalle. Sen selittäminen lapsille saattaa olla hivenen vaikeaa.
Nyt on korkea aika selvittää kasvotusten miten aiotte jatkaa lasten hyvinvointia ajatellen. Ei voi eestaas huovata ja sekoilla. Se mitä päätätte, siinä myös pysytte. Lapsia ei voi pitää harhakuvitelmissa isän paluusta tms. ja heillä on oikeus tasapainoiseen elämään joko kahden kodin välillä tai sitten vain toisen huomassa.

 

[vierailija545]

Itse kasvoin perheessa missä sain kuulla myöhemmin että ''isosiskoni'' olikin oikeasti puolisisko, äitini oli silloin laittanut kaikki välit poikki isosiskoni isän kanssa ja näin minun isästäni tuli isä myös minun isosiskollenikin. Jos sinun lapsiesi isästä ei ole olemaan isänä, niin teet sen selväksi sille ja etsit tilalle uuden ja paremman miehen.

 

[vierailija]

Meillä on taas eri syy sille miksei isä ilmesty oven taakse, mutta ymmärrän hyvin pulman tapaamisien järjestelyjen kanssa.

Varmasti lapset tykkää myös käydä isällään jos tapaamiset on vain sun luona. Onhan se toki kuluttavaa isällekin tulla 200km päivän ajaksi. Silloin ne pidemmät vkonloput isän luona sopisikin paremmin.

Lastenvalvojalta kannattaa kysellä soittoaikana mikä heidän neuvonsa on asiassa. Ja koittaa rakentaa sitä kautta jotain järkevää.

Ja onhan se hyvä pitää itsekin taukoa järjestelemisessä jos isän arvoasteikko on vielä sekava..

 

[vierailija]

... miksi minulla ei ole tässä tilanteessa myös lupaa päättää että haluan unohtaa hänet ja jatkaa elämääni? Vain siksikö kun se on lapsia kohtaan niin väärin?

Minä haluan vain, että hän näkee lapsia ja lapset häntä...

Sun pitää nyt ihan ensimmäiseksi kääntää tämä mielessäsi yhdensuuntaiseksi. Siis haluatko että lapsillasi on elämässän isä vai ei? Sinä voit ja kannattaakin ”päästää irti”, mutta sen ei pitäisi vaikuttaa lasten oikeuteen saada elämäänsä isä. Ei ex-miestä kotiisi tietenkään tarvitse päästää, kotia leikkiä tai yhteistä joulua viettää. Kyllä siihen löytyy muitakin vaihtoehtoja.

 

[0oo0]

Johan on outoja vastauksia.

Ei ole aapeen syy, jos eks-ukko on niin nahjus ettei saa hommattua paikkaa tai keksittyä tapaa, miten voi tavata lapsiaan.

Eksiä ei tarvitse, pidä eikä edes kuulu päästää kotiin enää eron jälkeen. Muutoinhan penskat ylläpitävät ajatusta yhteisestä kodista eivätkä osaa elää "kunnolla" kun toinen vanhemmista puuttuu.

 

[.....]

Ei tosiaan ole sinun velvollisuus päästää exää kotiisi, jos et halua. Ja nimen omaan sinun kotiisi, miehen kotihan se ei enää ole, joten ärsyttävää, että valehtelee lapsille.
Jis mies oikeasti haluaa, hän saa kyllä järjestettyä useamman päivän vapaita tai muuten lasten tapaamisen esim omassa kotonaan.

 

[.....]

Minun ovi sulkeutuu ja minun on päästettävä irti, lopullisesti. Hän tiesi sen, hän päätti jatkaa. Hän ei ole enää valmis neljästään tehtäviin juhannusreissuihin, perheen yhteisiin jouluihin.. miksi minulla ei ole tässä tilanteessa myös lupaa päättää että haluan unohtaa hänet ja jatkaa elämääni? Vain siksikö kun se on lapsia kohtaan niin väärin? En voi päästää tunteistani irti häntä kohtaan jos leikin edelleen leikkiä, että iskä tulee kotiin ja joka sunnuntai itken hänen lähtevän jonkun luo joka on vienyt paikkani. Tai siltä se tuntuu ja se on helvettiä jota en halua vuosia jatkaa.

Minä haluan vain, että hän näkee lapsia ja lapset häntä, mutta en sillä kustannuksella, että satutan itseäni. Silti mietin, olenko liian itsekäs? Mitä minun on oikeus häneltä vaatia lasten vuoksi?

Ap

Parempi tosiaan lopettaa nuo kotileikit, paitsi itsesi myös lasten tähden. Et ikinä pääse irti suhteestanne, jos jatkuvasti päästät itsesi uudelleen ja uudelleen haikailemaan menneitä leikkimällä, että kaikki on hyvin.
Ja mieti, jos sinulla olisi uusi suhde (ei kyllä tule olemaan, kun roikut exässä).

Edelleen, julmaa lapsia kohtaan valehdella ja elätellä toivoa. Parempi kertoa totuus.

 

[vierailija]

Onko sinulla auto käytössä? Miksi se on vain miehen hommaa tulla katsomaan/hakemaan lapsia? Meillä ainakin vuorotellaan tai viedään esim. puoleen väliin matkaa. Ja lasten takia ihan mielihyvin näillä järjestelyillä menen.

 

[vierailija]

Tavata jossakin puolueettomassa paikassa? Liikuntahallissa, puistossa, kahvilassa, niiden yhdistelmissä?

 

[vierailija]

Tää yhäri on niin saapas ettei saa aikaiseksi yhtään mitään. Voi voi onko miehellä uusi nainen ja sinua se ottaa palloon? Vie lapset valmiiksi hänelle ja hän tuo takaisin. Olet AP säälittävä ihminen.