Ammattiavun kanssa olen jo ongelmiani työstänyt. Millä tavalla mieheni on itsekäs? Ei hän mua pakottanu oo sotkeutuu mihinkään. Miehellä kans ollu masennusta mutta siitä ollaan yhessä yli alettu pääsee, jos me erottaisiin se ois molemmille ihan liian rankkaa koska tässä 3 kuukauden aikana ollaan kummiki aika paljo yhdessä koettu.Kyllä mä nyt näkisin tilanteen sellaisena että kerran sullakin on jo kertynyt omaa taakkaasi ongelmineen kaikkineen ja olet todella nuori ja koulutkin ihan vaiheessa niin - keskittyisit oikeesti itsesi tervehdyttämiseen ja oman elämäsi pohjustamiseen. Se että vierellä on korvaushoitolainen kaikkea muuta tasapainoinen ihminen eli hänen tilanteensakin voi keikahtaa mihin suuntaan tahansa niin - ei vakuuta ei, vaikka kuinka vannoisit "yhteisten rankkojen kokemustenne nimiin".
Selvittäkää oma pääkoppanne ja laittakaa omat asianne kuntoon. Varsinkin sinä! Mies on kyllä itsekäs pöljä kerran sotkee omiin ongelmiinsa alaikäisen.
Ja sinisilmäinen kyllä olet vaikket uhmassasi halua myöntääkään. Kasva ensin aikuiseksi rauhassa työstäen ongelmasi ammattiavun turvin jottet enempi haavoittuvaisena rikki itseäsi repisi.