Onko jonkun muun mielestä toi holding/kiinnipitäminen alistamiseen verrattavissa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Tiskirätti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja hmm:
Alkuperäinen kirjoittaja Tiskirätti:
Alkuperäinen kirjoittaja hmm:
Entä jos se on kerta kaikkiaan ainut keino, jolla saadaan lapsi rauhoitettua. Ajattele, jos se vaikka heittelee tavaroita, tai on uhaksi ja vaaraksi sekä muille, että itselleen!

No joo, mutta ahdistavalta tuntuisi silti lietsoa oma lapsi paniikki-tilaan.

Itse asiassa on tutkittu, että se saa lapsen tuntemaan itsensä turvatuksi.

Ajatella, monet ongelmanuoret kääritään MATTOON ennen holdingin aloittamista. :o

Joo, siskolle on tuota isojen holdingia käytetty, tosin nimellä sylihoito :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tiskirätti:
Alkuperäinen kirjoittaja Jätkä:
Tiskirätti, onko sinulla minkäänlaista kokemusta esim käytöshäiriöisistä lapsista? =)

Oma poikani ei oo mikään helppo (epäillään adhd:ta). Mutta ei mulla muuten oo kokemuksia.

Jos sun lapsesi ei ole tullut leipäveitsellä uhaten kohti, niin empä tiedä sitten kannattaako sanoa, että holding on huono keino.

Mitäs sitten tilalle?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Heavyfreak:
Ei tuota holdingia pidäkään käyttää jos ei itse pysty olemaan täysin tyynenä ja rauhallisena. Se on äärikeino ja silloin kun sitä käytetään on oikeesti tosi kyseessä? Joku tuolla aiemmin kysyi että kuinka moni äiti oikeesti pystyy olemaan rauhallinen siinä vaiheessa kun lapsi sen raivarin saa. Mä itte näen tuon holdingin niin äärikeinona että siinä vaiheessa on oikeesti tosi kyseessä. Ei siinä vaiheessa enää todellakaan itselle tule mieleenkään hermostua tai huutaa toiselle että "Lopeta!" vaan siinä vaiheessa ollaan niin pitkällä että toiminta on vaan kertakaikkiaan saatava loppumaan. Siinä vaiheessa kun se lapsi hakkaa päätään kaikella voimalla lattiaan, on jo aikamoinen hätä ja silloin täytyy aikuisen pystyä pysymään rauhallisena jotta pystyy lapselle avun antamaan.

En lukenut koko ketjua.... Mutta tähän yhdyn. Kun lapsella on mennyt itsehillintä jonnekin ------ piiiitkälle yli kaiken niin siinä ei auta kuin pysyä itse rauhallisena. Ja tosiaan jos tilanne on jo vähän vaarallinenkin (lapsi oikeasti satuttaa itseään ) niin pakkohjan siinä on vain toimia rauhallisesti. Ei auta itkeä tai huutaa. Tai anella lasta rauhoittumaan..... Monella jotka ovat kirjoittaneet ei varmasti ole kokemusta tilanteesta (työssä tai kotona) jossa holding on ainoa vaihtoehto.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tiskirätti:
Alkuperäinen kirjoittaja yippie:
Alkuperäinen kirjoittaja Tiskirätti:
Alkuperäinen kirjoittaja lenttis:
Alkuperäinen kirjoittaja Tiskirätti:
Alkuperäinen kirjoittaja lenttis:
Alkuperäinen kirjoittaja Tiskirätti:
Alkuperäinen kirjoittaja Jätkä:
Tiskirätti, onko sinulla minkäänlaista kokemusta esim käytöshäiriöisistä lapsista? =)

Oma poikani ei oo mikään helppo (epäillään adhd:ta). Mutta ei mulla muuten oo kokemuksia.

Lapsi voi ihan oikeasti satuttaa itseään.. esim. raivoissaan hakkaa päätän lattiaan, seinään tai hakkaa itseään lelulla ym. Säkö ihan tosissaan sanot ettet puuttuis asiaan? :o

NO TOTTAKAI MÄ PUUTTUISIN, en oo missään sanonut etten puuttuisi, mutta en todellakaan käyttäisi holdingia!

onko sulla valmiina seinät ja lattia topattu huone sille vai?

No tietenkin on :p
Miten muuten puuttuisisit kyseiseen tilanteeseen?

Kyllä meillä on aina tehonnut tuon esikoisen kanssa (joka joo, kyllä lyö itseään joskus, heittelee tavaroita tms) ihan tiukka komennus mennä pihalle riehumaan. Yleensä mene sitten perässä halailemaan, kun kuulen, että toinen on rauhaantunut.

Niin, no kaikille lapsille se ei riitä. Ja joku saattaa olla niin kuuro jo omassa raivossaan ettei kuule tai nää enäämitään, hakkaa vain päätään lattiaan tai ikkunaan!! Siinä ei auta käskeä menemään pihalle rauhoittumaan.
Mutta sehän on vain hyvä että ainakin suurin osa lapsista osaa hallita itseään ja raivoaan ilman holdingia.
 
Tuo holding auttaa varmasti äärimmäisessä tapauksessa, jos lapsi muuten on todella vaaraksi itselleen tai muille, mutta meillä siitä on todella huonoja kokemuksia. Esikoinen on siis erityislapsi, haettiin apua sossustakin ja meillä alkoi käymään perhetyöntekijä. Tämä sitten opasti meille tuon kiinnipitämisen, ja alusta asti se oli minusta aika arvelluttavaa miten pienestä tämä perhetyöntekijä tätä menetelmää käytti. Samoin lasten psyk. osastolla, missä poika oli tutkimuksissa, tätä käytettiin minusta ihan liian herkästi. Siis siinä vaiheessa kun poika alkoi raivoomaan, niin lattialle mahalleen, kädet selän taakse ja päälle istumaan. No pidin sitä aluksi ihan hyvänä keinona vaikka ihmettelin, ja huomasin ettei siitä oikein ollut apua. Poika ei siis siihen mennessä ollut väkivaltainen, mutta kun raivostuessaan tiesi että häntä taas pidetään kiinni, hän teki kaikkensa ettei niin kävisi ja muuttui jopa väkivaltaiseksi. Tuon kiinnipitämisen jälkeen myös oli entistä vihaisempi ja raivokkaampi, eikä tilanne tavallaan mennyt ohi ollenkaan. Tätä ihmettelivät siellä osastolla, koska lapsen kuuluisi tilanteen jälkeen rauhoittua. Pojalla on muutenkin kosketusyliherkkyys, eli tuntui varmasti äärimmäisen pahalle tuo. No, tuo perhetyöntekijä aiheutti meille muutenkin niin paljon ongelmia, että nyt jälkikäteen ajateltuna olin tyhmä kun sen vuoden sitä katselin ennenkuin annoin sille lähdöt (ja on ilmeisesti saanut potkutkin nyt)
No, kun sitten lopetimme nuo kiinnipitämiset niin poika muuttui täysin, on nyt ihan eri poika (kiitos myös hänen ihanan opettajan)
 
Meillä lapsi hakkaa päätään lattiaan, seinään hyllyjen kulmiin jne suuttuessaan niin saatiin ihan perheneuvolasta ohje pitää tiukasti kiinni sylissä ja selittää lapselle rauhallisesti miksi kiukuttaa ja että on luvallista olla välillä vihainen mutta itseään tai muita ei saisi satuttaa. Mutta meillä toi on auttanut ja lapsi rauhoittuu kerta kerralta nopeammin ja rauhoittamisen tarve on myös vähentynyt.
Kyllä mä mielummin pidän lapsen väkisin sylissä kuin annan sen hakata päätään kun siinä voi oikeasti sattua vielä pahasti kun ei hakkaa mitenkään vähän ja hiljaa vaan ihan kunnolla ja kovaa. Ja niin kuin kirjoitin meillä toi on auttanut ja raivokohtauksiakin tulee huomattavasti harvemmin, tai siis tempperamenttinen kun on niin suuttuu kyllä helposti, mutta pään hakkaaminen on vähentynyt paljon eli on oppinut hallitsemaan ja kestämään myös itse vihan tunteita.
 
Mulla on kans kokemusta työn puolesta, että ainoa vaihtoehto ollut holding-ote, siis ihan väkisin ottaa lapsi syliin ja antaa riehua siinä niin kauan kunnes rauhottuu/alkaa itkemän. Se ei helppoo oo sillon, ku joku vieraampi kävelee ohi ja kattoo et mitä ****iä sä oikein teet lapselle. En mitään muuta kuin pidän sylissä, puhun rauhallisesti ja rauhotan tilanteen niin, et lapsi ei satuta enää itseään/toisia. Mutta joissain tapauksissa oon huomannu et rauhoittumisen jälkeen tai edes jälkeenpäin lapsi ei osaa selittää/kertoa, miksi alkoi riehumaan, mistä johtui, että satutti itseään/toisia, heitteli tavaroita yms. Ymmärsin että lapsella oli tosi paha olla, vaikka lapsi ei edes itse osannut kertoa sitä. Jotkut lapset eivät edes muistaneet riehuneensa/satuttaneensa itseään ja toisiaan, ikäänkuin filmi olisi ollut poikki.
Mietin usein, että mistä ihmeestä tuo syvä viha lapsessa(siis mikä aiheuttaa nuo "napsahdukset" raivokohtauksiin) oikein kumpuaa? Osaatteko te kertoa?
 
Jätkä ja Heavyfreak on vastanneet jo ihan niin kuin minäkin olisin vastannut. Pidän hodingia hyvänä keinona oikein tehtynä ja oikeassa paikassa tehtynä. Olen joutunut myös sitä käyttämään ja todellakin ketään ei auta se että vanhempi raivostuu kun lapsi raivoaa, kyllä siinä on osattava itse olla rauhallinen jotta homma asettuu.
 
Näitä metodeja ei aina käytetä raivokohtauksiin, vaan ihan psykologisena alistamiskeinona. Lastenkotien ja vastaavien "hoitolaitosten" arki ei kestä päivänvaloa.
Tuon totta ettei lastenkotien arki kestä päivän valoa. Tiedän sen sillä kun olen joskus asunut 9vuotta lastenkodissa, siellä oli tapana pitää kiinni jos lapsi/asukas riehui. Minuakin muutaman kerran pidettiin kiinni. Yks istui selän päällä ja toinen jalkojen päällä. Muutenkin lastenkodeissa on välillä aikamoinen meno.
 
Tuon totta ettei lastenkotien arki kestä päivän valoa. Tiedän sen sillä kun olen joskus asunut 9vuotta lastenkodissa, siellä oli tapana pitää kiinni jos lapsi/asukas riehui. Minuakin muutaman kerran pidettiin kiinni. Yks istui selän päällä ja toinen jalkojen päällä. Muutenkin lastenkodeissa on välillä aikamoinen meno.

Ne lastenkotien lapsetkin ovat kyllä aikamoisia tapauksia enimmäkseen.

Ei siellä kurinpidossa pelkkä soo soo -puhe riitä, vaikka se muuten nykyään tuntuukin olevan ainoa menetelmä jota ei (vielä) ole julistettu ihmisoikeusloukkaukseksi.
 
Siinä vaiheessa kun ollaan psyk osastolla, tai lastensuojelulaitoksessa, niin varmaan on pakko käyttää metodina, että henkilökunta ei vaarannu, eikä hullu ota vahingossa henkeä itseltään, mutta verrattavissa lepositeisiin. Eli mielisairaalassa ovat ok, mutta ei lasten kasvatuksessa kotona. Holdingi on vapaudenriistoa, väkivaltaa ja alistamista vanhemman tahtoon ilman oikeutta koskemattomuuteen negatiivisessa mielessä.
 
Siinä vaiheessa kun ollaan psyk osastolla, tai lastensuojelulaitoksessa, niin varmaan on pakko käyttää metodina, että henkilökunta ei vaarannu, eikä hullu ota vahingossa henkeä itseltään, mutta verrattavissa lepositeisiin. Eli mielisairaalassa ovat ok, mutta ei lasten kasvatuksessa kotona. Holdingi on vapaudenriistoa, väkivaltaa ja alistamista vanhemman tahtoon ilman oikeutta koskemattomuuteen negatiivisessa mielessä.

Kotona lapsen pitää vaan antaa riehua?
 
Itse olet kamala, samanlainen ku mun sisko. Jotkut lapset on sellaisia että välillä on vaan pakko pitää kiinni, vai pitäisikö lapsen antaa lyödä, potkia, heitellä tavaroita, rikkoo juttuja esim. Ikkuna tai tietokone? Pitäisikö lapsen antaa juosta auton alle?

Kyllä olen pitänyt kiinni joskus jopa 30min. Kyllä ovat pitäneet kiinni koulussa ja päiväkodissa. Ja ihan oikein ovat tehneet.
Terv. Sen ADHD lapsen äiti jonka lapsen oireet on ollut aikoinaan pahimmasta päästä.

Kyllä tässä vielä kaipaa kukkahattutätejä arvostelemaan varsinkin kun et olis pärjännyt 30min tämän lapsen kanssa kun hän oli nuorempi, itseasiassa siskoni ei pärjännyt, useammat opettajat ei pärjännyt.

Mulla oli päälle vielä 4vuotta nuorempi sisarus siihen. Kyllä arvostelu on helppoa. Vaan etpä ois itsekkään ilman kiinnipitoja pärjännyt, ellet ois pehmustettuun huoneeseen teljennyt

Ps. 4-6,lk hänen käytösnumero 9

Siis tuo kun raivoava lapsi pakotetaan syliin, ja sitä pidetään kiinni niin kauan että rauhoittuu?

Mun mielestä se on ihan kauheaa, alistamista ja jopa jotenkin väkivaltaista.

Mua ainakin ahdistaisi jos joku puolet isompi tulisi pitämään kiinni, enkä pääsisi pois. Saisin varmasti itselleni lietsottua siinä tilanteessa kauheaan paniikkitilan.

Tuli vaan tuosta toisesta ketjusta mieleen.
 

Uusimmat

Kuumimmat

Yhteistyössä