V
vierailija
Vieras
Minullakin on kyky. Tunnistan tyhmät jo niiden kirjoittamien tekstien perusteella. Et ole myöskään työelämässä.
Minullakin on kyky. Tunnistan tyhmät jo niiden kirjoittamien tekstien perusteella. Et ole myöskään työelämässä.
V
vierailija
Vieras
Vaikka oisinki tyhmä niin mulla voi olla sellasia kykyä mitä on harvinaisia. On muutakin älyä kun vaan koulu ja kirja ja niistä teitäminen. Mulla on tunne älyä. Mulla on omat lapset ja sen taki en oo aina työelämässä. Sitä paitsi ei se liity tähän yhtään.
"Näyistäsi" huolimatta raha tuskin liikkui - miksi rahaa saanut tekisi itsemurhan? Eikä mies ollut köyhä, asusteli 120 neliön sviitissä ja omisti mm. kaksi lentokonetta.
V
vierailija
Vieras
Älyä on kahdenlaista. Hyödyllistä ja hyödytöntä. Sinun älysi lukeutuu jälkimmäiseen.
V
vierailija
Vieras
Tunneäly käsittenä on kehitetty rauhoittamaan vähemmän älykkaiden työtehtävissä kokemaa alemmuudentunnetta älykkäisiä kohtaan.
V
vierailija
Vieras
EnPPä lue, kun ymmärrän asian lukemattakin. Sinä et ilmeisesti ymmärrä?
Terrorismi (ransk. terrorisme, latinankielisestä sanasta terrere, ’aiheuttaa kauhua, pelotella’) on yksilön tai ryhmän harjoittamaa väkivaltaa, jonka tarkoitus on viranomaisten uhkaamisen ja yleisöön kohdistuvan pelon avulla vaikuttaa päätöksentekoon. Koska sanaa käytetään yleensä kuvaamaan ei-valtiollisten tahojen toimintaa, niin sanottu valtioterrorismi rajataan usein sen ulkopuolelle
V
vierailija
Vieras
Boldasin ja alleviivasin olennaisen. Jos et vieläkään ymmärrä, niin antaa olla.
Niin. Tuollaisen teon tarkoitus on nimenomaan vaikuttaa päätöksentekoon. Halutaan vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen, liikkumiseen, vapaudentunteeseen, kokoontumiseen, matkustushalukkuuteen ym. Tällaiset tapahtumat vaikuttavat aina päätöksentekoon niin yksilötasolla kuin julkisella tasolla. Terrorismin tarkoitus on kylvää pelkoa.
V
vierailija
Vieras
Juu ei..... Matemaattisesti/teknisesti älykkäisissä vaan usein ei ole riittänyt älykkäisyyttä tunnepuolelle saakka. Tästähän on myös tutkimuksia tehtynä. Ihmisten älykkyys usein jakautuu eri alueille. Tunneäly on ihmislajin kannalta tärkeämpää kuin tekninen äly.
V
vierailija
Vieras
Menihän se las vegasissakin: Teknisesti älykäs tunneälytön ihminen käytti tekniikkaa tunteettomiin tarkoituksiin. Ei olisi onnistunut tunneälykkäältä teknistyperykseltä
V
vierailija
Vieras
No mikä se asia oli, jonka suhteen kyseinen tekijä pyrki vaikuttamaan päätöksentekoon? Eli poliittinen motiivi, jollainen teolla täytyy olla, jotta se luokiteltaisiin terroriteoksi.
Menihän se las vegasissakin: Teknisesti älykäs tunneälytön ihminen käytti tekniikkaa tunteettomiin tarkoituksiin. Ei olisi onnistunut tunneälykkäältä teknistyperykseltä
Hyvä perustelu
Mutta mä kyllä laittaisin tuon henkilön mieleltään sairaiden laatikkoon.
Älykäs ihminen ei olisi koskaan tehnyt mitään noin epäloogista, sattumanvaraista ja typerää.
No juurihan mä sen viestissäni kerroin. Poliitinen agenda on vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen. Sitähän politiikka on.
V
vierailija
Vieras
Et vieläkään sanonut mihin asiaan hän pyrki teollaan vaikuttamaan. Olet joko trolli tai tollo, ehkä molempia. Antaa olla.
Erilaisten positiiviseksi ajateltujen ominaisuuksien nimittämisessä älykkyydeksi ei ole mitään mieltä, vaikka joiden toimesta niin tehdäänkin. Mensan sivuilla älykkyys määritellään näin:
Älykkyys on oppimiskykyä ja ongelmanratkaisutaitoa
Älykkyyttä on kyky oppia, soveltaa opittua ja ratkoa ongelmia. Älykkyys ilmenee taitona ymmärtää ja käsitellä abstrakteja asioita.
Älykkyys nähdään myös kykynä hahmottaa erilaisia asioiden välisiä suhteita sekä yksilön taitona käyttää ja kehittää omia kykyjään.
Älykkyys on yksi persoonallisuuden piirteistä. Älykkyys on tärkeä ja positiivinen ominaisuus, mutta on olemassa myös monia muita tarpeellisia persoonallisuuden piirteitä, joita älykkyysosamäärä ei mittaa – esimerkiksi ahkeruus, empatiakyky ja tunnollisuus.
Empatiakyky tai kyky tarkasti aistia muiden tunteita ei siis ole älykkyyttä, vaikka positiivinen ominaisuus onkin. Jostakin syystä tunneälykkyydestä puhuvat olettavat myös, että kyse olisi nimenomaan positiivisista tunteista. Viha, raivo, katkeruus ja epäluulo ovat myös tunteita. Onko siis erityisen syvää vihaa tuntemaan kykenevä ihminen "tunneälykäs"?
No en pysty menemään kyseisen ihmisen pään sisään ja kertomaan mikä hänen poliittinen agendansa on ollut, se ei silti tarkoita sitä, etteikö teolla olisi motiiveita, jolla haluttaisiin vaikuttaa kansan käyttäytymiseen, josta syystä teolla oli poliittinen motiivi.
Eiköhän tekijän poliittinen motiivi selviä ajan myötä.
Ei hitto... SÄ et voi olla tosissas.
V
vierailija
Vieras
En ole aiemmin tähän kommentoinut, mutta vaikuttaa siltä, että jossakin tehtiin elokuvaa. Tuskinpa sitä meillä näytetään, mutta ei olisi pitänyt antaa huomiota noin paljon, kun se voi olla joillekin "huumoria".
V
vierailija
Vieras
Tämä oli vissiin miljonääri kiinteistösijoittaja ja kasinolla kävijä. Mistäs puolueesta tämmösen profiilin ihmisiä löytykään eniten..?
V
vierailija
Vieras
– Genetiikka lataa aseen, persoonallisuus ja psykologia tähtää sen ja kokemukset vetävät liipaisimesta, tyypillisesti, Clemente sanoi.
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005394232.html
Aivot taas toimivat lapsella niin, että kun "hyviä" aivosoluja vahvistaa, ne jäävät henkiin ja huonot aivosolut kuolevat vahvistamattomina pois. Kun vanhemmat satsaavat hyvien aivosolujen henkiinjäämiseen niin lapsi ei myöhemminkään kajahda vaikka suvussa olisi psykopaattigeenejä.
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005394232.html
Aivot taas toimivat lapsella niin, että kun "hyviä" aivosoluja vahvistaa, ne jäävät henkiin ja huonot aivosolut kuolevat vahvistamattomina pois. Kun vanhemmat satsaavat hyvien aivosolujen henkiinjäämiseen niin lapsi ei myöhemminkään kajahda vaikka suvussa olisi psykopaattigeenejä.
V
vierailija
Vieras
Mensa ei ole kovin älykäs sisäpiiri, oletko tutustunut kritiikkiin?
Älykkyysosamäärä ja älykkyys
ÄO-kokeen antamien tulosten yhteydestä testattavien todelliseen älykkyyteen on kiistelty. Älykkyystestit pyrkivät mittaamaan kognitiivisen toiminnan osa-alueita (esimerkiksi matemaattis-loogista päättelykykyä, kolmiulotteista ajattelua, kielellistä lahjakkuutta, muistitoimintoja), ja osatulosten pohjalta pyritään määrittämään testattavan älykkyysosamäärä. Yhtenäisen arvon laskennan mielekkyyttä on arvosteltu. Suoriutuminen eri osa-alueilla on kuitenkin useimmiten melko yhdenmukaista.[4] Älykkyydessä katsotaankin olevan erityinen g-tekijä eli yleisälykkyys (g-factor, general intelligence factor), joka vastaisi jollain tavalla perinteisesti ymmärrettyä älykkyyttä.[4]
Älykkyystestin tulos voi kuitenkin joskus olla yhdistelmä hyvin korkeita ja hyvin matalia testin osa-alueiden tuloksia: testi on esimerkiksi antanut autistiksi diagnosoidulle kirjailija Donna Williamsille lievästi kehitysvammaisen ihmisen älykkyysosamäärän.[5] Testi ei kyennyt mittaamaan oikein edes yksittäisiä älykkyyden osa-alueita, sillä Williams sai erittäin huonot pisteet kielellisiä taitoja mittaavissa tehtävissä, vaikka oli ehtinyt suorittaa jo kielitieteen sivuainekokonaisuudet sekä kirjoittaa kansainvälisen menestysteoksen.[6]
Kriitikkojen mukaan ÄO-testit ovat liian kapea-alaisia ja leimaavia, eivätkä ne mittaa esimerkiksi musikaalista tai sosiaalista lahjakkuutta. Suuri älykkyysosamäärä voi leimata lasta ja häntä voidaan painostaa liiallisiin suorituksiin, kun taas tulokset alhaisesta älykkyysosamäärästä voivat saada ihmiset ajattelemaan että hänestä ei ole mihinkään.
Älykkyysosamäärä korreloi jossakin määrin koulumenestyksen kanssa. Älykkyysosamäärä ei suoraan ole yhteydessä esimerkiksi sosiaaliseen lahjakkuuteen, joka on yhteydessä metataitoihin ja persoonallisuuteen. Usein lahjakkuus ymmärretään samaksi kuin älykkyys. Älykkyys on kuitenkin vain yksi lahjakkuuden puolista.[7]
Testeistä on pyritty tekemään mahdollisimman riippumattomia testattavan kulttuuritaustasta, kielitaidosta tai opinnoista. On kuitenkin havaittu, että koulutus parantaa menestymistä ÄO-tutkimuksessa. Keskustelua on käyty siitä, vaikuttaako esimerkiksi Internetin mahdollistama testiharjoittelu menestymiseen mittaustilanteessa. Yksittäisessä testissä tulokseen voivat vaikuttaa haitallisesti olosuhteet, esimerkiksi krapula, unen puute, masennus tai masentuneisuus. Tunnetuimpia testejä ovat David Wechslerin kehittämät testit aikuisille (WAIS) ja lapsille (WISC) sekä Cattellin ja Cattellin ei-verbaalinen älykkyystesti, jota älykkäiden yhdistys Mensa käyttää jäsenikseen pyrkiviä testatessaan.
Wikipedia
Jos menestyy kapea-alaisessa testissä niin se ei kerro mitään siitä menestyisikö muissa testeissä. Lisäksi sellaiset erilaiset testien alueet, joissa testataan käytännössä muistia, yleistietoa jne. eivät kerro mitään älykkyydestä vaan edelleen muistista ja siitä lukeeko uutisia vai ei.
Ajattele nyt omilla aivoillasi; Sellainen kykenemätön ja rajautuneesti ajatteleva porukka kokoaa rajautuneen testin ja jättää kaiken muun sen ulkopuolelle, etenkin sen josta he itse eivät ymmärrä mitään. Eivät he ole mikään auktoriteetti laittamaan älykkyyttä järjestykseen. He kykenevät vain siihen missä itse ovat hyviä ja arvostelevat muita sen mukaan. Kriittiset sitten arvostelevat heitä koska näkevät heidän vajaavaisuutensa.
V
vierailija
Vieras
Se juuri on terrorismille olennaista, että tiedetään mihin yhteiskunnalliseen asiaan tekijä pyrkii teollaan vaikuttamaan. Sen takia kyseistä miestä ei epäillä terrorismista. koska moista motiivia ei ole löydetty. Ei jokainen toisia ampuva sekopää ole terroristi.
No en pysty menemään kyseisen ihmisen pään sisään ja kertomaan mikä hänen poliittinen agendansa on ollut, se ei silti tarkoita sitä, etteikö teolla olisi motiiveita, jolla haluttaisiin vaikuttaa kansan käyttäytymiseen, josta syystä teolla oli poliittinen motiivi.
Eiköhän tekijän poliittinen motiivi selviä ajan myötä.
Ei hitto... SÄ et voi olla tosissas.
Se, ettei hänen motiiviaan ja kytköksiään ole vielä julkistettu, ei tarkoita sitä, etteikö kyseessä olisi terrotiteko. Ja vaikka motiivit tai kytkökset eivät koskaan selviäisikään, se ei siltikään tarkoita, etteikö kyseessä olisi ollut terroriteko.
Sitähän tuo oli. Pelon kylvämistä, jolla halutaan vaikuttaa päätöksen tekoon.