Mensa ei ole kovin älykäs sisäpiiri, oletko tutustunut kritiikkiin?
Älykkyysosamäärä ja älykkyys
ÄO-kokeen antamien tulosten yhteydestä testattavien todelliseen
älykkyyteen on kiistelty. Älykkyystestit pyrkivät mittaamaan kognitiivisen toiminnan osa-alueita (esimerkiksi matemaattis-loogista päättelykykyä, kolmiulotteista ajattelua, kielellistä lahjakkuutta, muistitoimintoja), ja osatulosten pohjalta pyritään määrittämään testattavan älykkyysosamäärä. Yhtenäisen arvon laskennan mielekkyyttä on arvosteltu. Suoriutuminen eri osa-alueilla on kuitenkin useimmiten melko yhdenmukaista.
[4] Älykkyydessä katsotaankin olevan erityinen
g-tekijä eli
yleisälykkyys (
g-factor, general intelligence factor), joka vastaisi jollain tavalla perinteisesti ymmärrettyä älykkyyttä.
[4]
Älykkyystestin tulos voi kuitenkin joskus olla yhdistelmä hyvin korkeita ja hyvin matalia testin osa-alueiden tuloksia: testi on esimerkiksi antanut
autistiksi diagnosoidulle kirjailija
Donna Williamsille lievästi kehitysvammaisen ihmisen älykkyysosamäärän.
[5] Testi ei kyennyt mittaamaan oikein edes yksittäisiä älykkyyden osa-alueita, sillä Williams sai erittäin huonot pisteet kielellisiä taitoja mittaavissa tehtävissä, vaikka oli ehtinyt suorittaa jo kielitieteen sivuainekokonaisuudet sekä kirjoittaa kansainvälisen menestysteoksen.
[6]
Kriitikkojen mukaan ÄO-testit ovat liian kapea-alaisia ja leimaavia, eivätkä ne mittaa esimerkiksi
musikaalista tai
sosiaalista lahjakkuutta. Suuri älykkyysosamäärä voi leimata lasta ja häntä voidaan painostaa liiallisiin suorituksiin, kun taas tulokset alhaisesta älykkyysosamäärästä voivat saada ihmiset ajattelemaan että hänestä ei ole mihinkään.
Älykkyysosamäärä korreloi jossakin määrin koulumenestyksen kanssa. Älykkyysosamäärä ei suoraan ole yhteydessä esimerkiksi sosiaaliseen lahjakkuuteen, joka on yhteydessä metataitoihin ja
persoonallisuuteen. Usein lahjakkuus ymmärretään samaksi kuin
älykkyys. Älykkyys on kuitenkin vain yksi lahjakkuuden puolista.
[7]
Testeistä on pyritty tekemään mahdollisimman riippumattomia testattavan kulttuuritaustasta, kielitaidosta tai opinnoista. On kuitenkin havaittu, että koulutus parantaa menestymistä ÄO-tutkimuksessa. Keskustelua on käyty siitä, vaikuttaako esimerkiksi
Internetin mahdollistama testiharjoittelu menestymiseen mittaustilanteessa. Yksittäisessä testissä tulokseen voivat vaikuttaa haitallisesti olosuhteet, esimerkiksi
krapula, unen puute,
masennus tai masentuneisuus. Tunnetuimpia testejä ovat
David Wechslerin kehittämät testit aikuisille (WAIS) ja lapsille (WISC) sekä Cattellin ja Cattellin ei-verbaalinen älykkyystesti, jota älykkäiden yhdistys
Mensa käyttää jäsenikseen pyrkiviä testatessaan.
Wikipedia
Jos menestyy kapea-alaisessa testissä niin se ei kerro mitään siitä menestyisikö muissa testeissä. Lisäksi sellaiset erilaiset testien alueet, joissa testataan käytännössä muistia, yleistietoa jne. eivät kerro mitään älykkyydestä vaan edelleen muistista ja siitä lukeeko uutisia vai ei.
Ajattele nyt omilla aivoillasi; Sellainen kykenemätön ja rajautuneesti ajatteleva porukka kokoaa rajautuneen testin ja jättää kaiken muun sen ulkopuolelle, etenkin sen josta he itse eivät ymmärrä mitään. Eivät he ole mikään auktoriteetti laittamaan älykkyyttä järjestykseen. He kykenevät vain siihen missä itse ovat hyviä ja arvostelevat muita sen mukaan. Kriittiset sitten arvostelevat heitä koska näkevät heidän vajaavaisuutensa.
