Miten saa toisen muuttamaan?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Meillä miehellä on ilmeisesti mielenterveysongelmia, vähintään masennusta.

Hän on itse kertonut, ettei halunnut lapsia, ei halua olla kanssani ja haluaa muuttaa. Olen kuunnellut tätä nyt riittävästi ja ilmoittanut, että hänen on nyt sitten aika lähteä.

Miten saan tuon vetelyksen nyt oikeasti lähtemään? Millä toinen oikeasti kannetaan ulos?
Hän ei itse tee asian eteen yhtään mitään, hokee vain, ettei nyt pysty.

Minun muuttamiseni lasten kanssa ei ole vaihtoehto.
 
Suomalaisen uusfeministimamman mielestä miehellä täytyy olla joko masennus tai mielenterveysongelma, jos tämä ei halua viettää elinpäiviään nettifoorumilta elämänohjeensa hakevan selkäänpuukottavan uusfeministin kanssa.
 
Miten vaikeaa on kurkistaa edes joskus sinne peiliin ja pohtia hetki omaa olemusta ja tekemisiä? Kaikki ongelmat eivät aina johdu toisen "masennuksesta" tai "mielenterveysongelmista". Suomalaiselle naiselle on tänä päivänä ilmeisesti liki mahdotonta hyväksyä se tosiasia, että se omakin toiminta saattaa heijastua omaan elämään samalla tavalla kuin omaan jalkaan ampuminen.

Jos miehen käytös ei tyydytä, niin vertaistukea tullaan heti hakemaan anonymiteetin turvin toisilta samanlaisilta pölvästeiltä Internetistä. Sitten vielä ihmetellään miksi niin moni parisuhde ja liitto päättyy eroon.
 
Suomalaisen uusfeministimamman mielestä miehellä täytyy olla joko masennus tai mielenterveysongelma, jos tämä ei halua viettää elinpäiviään nettifoorumilta elämänohjeensa hakevan selkäänpuukottavan uusfeministin kanssa.
Ihme pakkomielle. Miten kauan siitä sinun emännän lähdöstä on? Yritä päästä jo katkeruudesta. Se vain pilaa elämäsi.

Ei tässä syyllistä etsitty, vaan apua käytännön ongelmaan.
 
  • Tykkää
Reactions: Elena777
Kiitos ensimmäisistä kommenteista. Kerrotko vielä, että miksi miehellä ei olisi mielenterveysongelmia, jos hän itse niin sanoo ja psykologi, jonka hoidossa hän on, niin diagnosoi?

Kerrotko lisäksi, miksi miehen pitäisi ylipäänsä tässä enää olla, kun itse sanoo toistuvasti, ettei halua olla? Eikä halua yksin tähän taloon jäädä.

En syytä ketään, mutta ratkaisu on löydyttävä. Lasten ei tarvitse kuulla toistuvasti kotonaan, että ovat ei-toivottuja! Minä kestän, mutta lasten ei tarvitse.


Päivämäärän antaminen ei valitettavasti auta.

Miten, jos minä hankin asunnon, niin minunhan pitää tehdä vuokrasopimus ja maksaa mahdollinen takuuvuokra. Käykö siinä niin, että maksan kohta asuntolainaa ja miehen vuokraa?
Muuten tuo suunnitelma olisi ihan realistinen, että hoitaisin muuton.
 
Tapaus 2 ONGELMIA AVOLIITON PÄÄTTYESSÄ

Ongelma: Tuuli asui omistamassaan asunnossa avoliitossa Osmon kanssa. Suhde päättyi, mutta Osmo ei suostunut muuttamaan pois Tuulin omistamasta asunnosta. Osmo ei maksanut Tuulille mitään korvausta asumisestaan. Seurustelusuhteen aikana tämä oli sopinut Tuulille, mutta nyt asia harmitti. Mitä Tuuli saattoi tehdä, ja oliko hänellä oikeutta vaatia Osmolta vuokraa asumisestaan seurustelusuhteen jälkeiseltä ajalta? Voiko poliisi auttaa asiassa?

Ratkaisu: Kun yhdessä asuminen on vakiintunut ja Osmo myös osoiterekisterin mukaan asuu Tuulin asunnossa, ei Tuuli saa Osmoa ulos asunnosta ihan helposti, ellei Osmo itse suostu lähtemään. Osmon ja Tuulin välillä ei ole vuokrasuhdetta avoliiton johdosta. Jos Osmo ei suostu lähtemään, on Tuulin nostettava häätökanne käräjäoikeudessa ja vaadittava tuomiota siitä, että entinen avopuoliso pitää asunnon osaa oikeudettomasti hallinnassaan.

Kun häätöä haetaan avosuhteen päättymisen perusteella, tuomioistuin joutuu ensin ratkaisemaan, onko avoliitto purkautunut. Tähän riittää näytöksi Tuulin oma ilmoitus suhteen päättymisestä. Kun häätötuomio on annettu, Tuulin täytyy pyytää ulosottomieheltä päätöksen täytäntöönpanoa. Poliisi ei voi auttaa avopuolison häätämisessä.

ASIANTUNTIJAMME OTK, VARATUOMARI Ilona Piironen JA ASIANAJAJA ILONA PIIRONEN ON ERIKOISTUNUT PERHE- JA PERINTÖOIKEUTEEN.

https://www.idealista.fi/10-faktaa-tunne-oikeutesi-avoliitossa/
 
Yhteiselämän lopettaminen


YHTEISELÄMÄN LOPETTAMINEN

Häätö voi perustua myös yhteiselämän lopettamiseen. Tuomioistuin voi määrätä yhteiselämän lopettamisesta ja siitä, että se puolisoista, joka on enemmän asunnon tarpeessa, saa jäädä asumaan yhteiseen kotiin. Tällöin toinen puolisoista velvoitetaan avioliittolain 24.1 §:n 1 ja 2 kohdan mukaan muuttamaan pois yhteisestä kodista. Sama koskee rekisteröityjä parisuhteita.

Laissa avopuolisoiden yhteiselämän lopettamisesta ei ole tämäntyyppistä pykälää. Avopuoliso ei voi näin ollen vaatia tuomioistuimelta erillistä päätöstä yhteiselämän lopettamisesta ja toisen avopuolison häätämistä.

Jos asunnon omistaa toinen avopuoliso yksin, voi hän nostaa tuomioistuimessa kanteen toisen avopuolison velvoittamiseksi muuttamaan asunnosta häädön uhalla.

Mikäli avopuolisot omistavat asunnon yhdessä eivätkä he pääse sopimukseen asunnon hallinnasta, heidän käytettävissään on mahdollisuus yhteisomistussuhteen purkamiseen.

Jos avopuolisot ovat yhdessä vuokranneet huoneiston käytettäväksi yhteisenä asuntonaan, huoneistoa enemmän tarvitseva voi hakea tuomioistuimessa toisen vapauttamista vuokrasuhteesta. Jos vuokrasopimuksen on tehnyt vain toinen avopuolisoista, toisella avopuolisolla ei ole oikeutta saada tuomioistuimelta määräystä siitä, että hänet oikeutettaisiin jatkamaan vuokrasuhdetta.

Huomioida kannattaa, että perheen sisäistä lähestymiskieltoa koskeva sääntely toteuttaa osaksi samoja tavoitteita kuin yhteiselämän lopettamista koskevat säännökset. Perheen sisäiseen lähestymiskieltoon määrätyn tulee poistua välittömästi asunnosta, eikä hän saa palata sinne.

http://haato.net/yhteiselaman-lopettaminen/
 
Avopuolisoille suojaa avoliiton päättyessä – uusi laki voimaan huhtikuussa 2011
Julkaistu 23.1.2011

Avopuolisoiden asemaan avoliiton päättyessä tuli merkittävää suojaa, kun laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta astui voimaan huhtikuussa 2011.

Uusi laki soveltuu avopareihin, jotka ovat asuneet avoliitossa vähintään viiden vuoden ajan, tai joilla on taikka on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Jos toinen tai molemmat avopuolisoista ovat kuitenkin tahoiltaan naimisissa, ei laki sovellu kyseisen avoparin tilanteeseen.

Lain avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta sisältää säännöksi avoparin yhteisomaisuuden erottelusta avoeron taikka avopuolison kuoleman tapauksessa. Avopuolisot voivat kuitenkin sopia toisin kuin mitä useimmat ehdotetun lain säännöksistä sanovat.

Lakiuudistuksen myötä avopuolisoilla on jatkossa oikeus hakea pesänjakajaa avoliiton päättyessä omaisuuden erotteluksi puolisoiden kesken. Yhteistalouteen tulee soveltumaan jatkossa niin sanottu irtainten esineiden yhteisomistusolettama. Avopuolisot voivat kuitenkin keskenään määritellä, kuinka he tulevat yhteistaloutensa omaisuuden jakamaan avoeron sattuessa. Sopimuksella ei kuitenkaan voida poistaa avopuolison oikeutta hakea pesänjakajaa omaisuuden erottelijaksi ja omaisuuden erottelua ylipäänsä. Pesänjakajan tulee tosin toimessaan ottaa huomioon avopuolisoiden mahdolliset omaisuutta koskevat sopimukset.

Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta myöntää tietyin edellytyksin avopuolisolle oikeuden saada korvausta avoliiton aikana yhteystalouden eteen näkemästään vaivasta. Hyvitysvaatimus tulee tehdä joko avopuolisolle taikka pesänjakajalle taikka tilanteessa, jossa pesänjakajaa ei käytetä, erilliskanteena välittömästi tuomioistuimelle. Avopuolisoiden on kuitenkin mahdollista sopia, mitkä panostukset ovat sellaisia, joista avopuoliso ei voi saada hyvitystä erotilanteessa.

Avopuolisoiden keskenään tekemille yhteistaloutta koskeville sopimuksille ei ole laissa määritelty muotovaatimuksia, mutta sopimisen toteen näyttämisen helpottamiseksi on suositeltava kirjallista muotoa. On hyvä jos sopimuksesta ilmenee sopimuksen tekopäivä, sopimuksen sisältö kattavasti selostettuna ja molemmat osapuolet ovat osoittaneet suostumuksensa sopimukseen allekirjoituksellaan. Myös todistajien käyttäminen tuo lisävarmuutta sopimuksen todenperäisyyden osoittamiseen.

On syytä huomata, että avopuolison asema ei jatkossakaan tule vastaamaan aviopuolison asemaa oikeuden edessä eron sattuessa. Avopuoliso ei esimerkiksi saa lain myötä perintöoikeutta eikä oikeutta jäädä asumaan kuolleen puolison osaksi tai kokonaan omistamaan asuntoon. Avopuolisoiden tulee jatkossakin testamentin hoitaa perimykseen liittyvät seikat.

http://opuslex.fi/artikkelit/perhe-...maan-huhtikuussa-2011/?ccm_paging_p_b1136=131
 
Kiitos, olemme avioliitossa, eli tuo häädön hakeminen olisi mahdollista, kun haen avioeroa. Vai vasta, kun avioero on harkinta-ajan jälkeen lopullisesti tuomittu?

Pannaankohan tuollaisia häätöjä konkreettisesti toimeen, jos toinen ei edelleenkään lähde?

Käytännössä enemmän asuntoa tarvitsevaksi laskettanee se, joka ryhtyisi lasten lähivanhemmaksi? Kuinkahan pitkä tue tämä on, jos mies vapaaehtoisesti huoltosopimusta tee? Haetaanko tämä sitten käräjäoikeuden kautta?

Ap
 
Kiitos, olemme avioliitossa, eli tuo häädön hakeminen olisi mahdollista, kun haen avioeroa. Vai vasta, kun avioero on harkinta-ajan jälkeen lopullisesti tuomittu?

Pannaankohan tuollaisia häätöjä konkreettisesti toimeen, jos toinen ei edelleenkään lähde?

Käytännössä enemmän asuntoa tarvitsevaksi laskettanee se, joka ryhtyisi lasten lähivanhemmaksi? Kuinkahan pitkä tue tämä on, jos mies vapaaehtoisesti huoltosopimusta tee? Haetaanko tämä sitten käräjäoikeuden kautta?

Ap

Jos otat yhteyttä vaikka oikeusaputoimistoon ja kyselet sieltä neuvoja sekä juttelet asiasta miehen kanssa miten olet nyt ajatellut asiassa edetä.
 

Yhteistyössä