Auts! Jäikö vatsan pintaan joku hermovaurio vai jonnekin sisuskaluihin?Riippuu tietenkin ihmisestä, mä olin tosi kipeä. Kaikki meni ihan ok kahdessa ekassa, kolmannessa vauva joutui sektion takia teholle. Aika yleinen komplikaatio sektiovauvoille, ettei vauva ns käynnisty tähän maailmaan joltain osin. Lopulta kaikki kuitenkin hyvin, terveitä kummatkin, vaikka mun vatsaa pitää vielä korjailla kipujen takia. Tammikuussa siis edellinen sektio ja syksyn aikana korjausleikkaus.
Viikon jälkeen yleensä ihmiset pystyy jo liikkumaan suht normaalisti, vaikka toki varoa pitää vielä kuukausia. Mutta noin kivun puolesta viikko on aika yleinen aika siihen, että pahin on jo ohi.
Kuulepas! Takana 2kpl alatiesynnytyksiä. Molemmissa erittäin vakavia komplikaatioita. Eka lapsi rajun imukuppisynnytyksen jälkeen teho-osastolle. Lapsella kuukausia liian alhainen hb. Mä pyörryin verenhukan takia, enkä istunut 2 kuukauteen. Lapsi nro.2: istukka ei irronnut. Lääkäri irroitti, oli helvettiä. Lisäksi sain pysyvän hermovaurion hoitovirheen vuoksi -> 2 vuoden sairaalakierre.On se nykyään vaikeaa synnyttää
Olisihan se hienoa jos nykyäänkin vaan rehellisesti kuoltas synnytyspedille, kuten menneinä hyvinä aikoina.On se nykyään vaikeaa synnyttää
Ei vielä tiedetä tarkkaan, todennäköisesti kiinnittynyt johonkin väärin, ommeltu väärin tms. Haava nykii pistelevästi sisään päin kävellessä. Ulkoisesti yllättävän hyvältä maha näyttää kolmesta sektiosta huolimatta.Auts! Jäikö vatsan pintaan joku hermovaurio vai jonnekin sisuskaluihin?
Juu on eka sektio ja kaikki mietityttää ja pelottaa. Just toi ummetuskin, kun se on alatienkin jälkeen ihan hirveetä, saati sit varmasti, kun on maha leikattu auki.Ei vielä tiedetä tarkkaan, todennäköisesti kiinnittynyt johonkin väärin, ommeltu väärin tms. Haava nykii pistelevästi sisään päin kävellessä. Ulkoisesti yllättävän hyvältä maha näyttää kolmesta sektiosta huolimatta.
Yhtenä vinkkinä jos eka sektiosi, että pyydä napakasti kipulääkettä vaan. Ja ummetuslääkettä kannattaa ottaa jo heti kun tarjoavat, ei sitten kun vessassa itkettää.
Istui sun päällä?! Miksi?Kesken sektion meinas tulla joku komplikaatio, multa meinasi lähteä taju, ne monitorit huusivat ja leikkaussalin henkilökuntaa istui jopa minun päällä. Istukka oli jäänyt kai jotenkin jumiin. Minuun pistettiin jotain adrenaliinia tmv. niin johan monitoritkin asettuivat.
Itse toipuminen meni mielestäni hyvin. Enemmän kipua aiheutti nyrjähtänyt häntäluu.
No sen istukan takia, kun ei se nöyrtynyt ja irronnut kovin helpollaIstui sun päällä?! Miksi?
Ei sitä mun mielestä tarvi pelätä. Vaikka olis kuin kipeä niin voihan sitä vaikka maata liikkumatta niin jo helpottaa. Se mitä itse joka kerta pelkäsin, oli se leikkaustilanne ja silloinhan ei kuitenkaan tunne kipua. Se lähinnä puistatti, mutta nopeastihan se on ohi. Mä pyysin ystävää tässä viimeisessä painamaan hartioista, ns halaamaan siitä lujaa. Siitä tuli turvallisempi olo enkä mennyt paniikkiin. Pari kyyneltä tuli kun pelotti ja kyynel tuli kun vauva syntyi. Ystävä myös höpötti koko ajan jotain ja olin valmiiksi sanonut että jatkaa vaan höpöttämistä vaikka en vastaisi mitään tai vaikka itkettäisi. Se oli oikeesti aika hyvä kikka, yritä keskittyä johonkin muuhun. Sullahan voikin mennä kivuttomammin, toisilla tulee enemmän ja toisilla vähemmän, mutta sitä onneksi voi säädellä ja lääkettä saa kunhan pyytää. Mulle suorastaan tuputtivat kaikkea mistä meni pää ihan sekaisin.Juu on eka sektio ja kaikki mietityttää ja pelottaa. Just toi ummetuskin, kun se on alatienkin jälkeen ihan hirveetä, saati sit varmasti, kun on maha leikattu auki.
T.ap
Aattele niin...munkin isän sisarus kuoli synnytykseen ja hyvä ettei äitikin samalla. Oli se niin helppoa aikanaan. Oma ipana oli sellaisessa tilassa yrittämässä ulos ettei ilman sektiota olisi päässyt. On se niin helppoa synnyttää.On se nykyään vaikeaa synnyttää