Olen nyt jo muutamaan kertaan ihmetellyt väestöliiton heli vaarasen juttuja, kun ovat aina niin kovin yksipuolisia. Hänellä tuntuu olevan ihmeellinen tarve aina syyttää naisia kaikesta, haukkua naisia milloin mistäkin ja luetella kaikki parisuhteen ongelmat naisten viaksi. Ja nyt taas, uusimmassa kirjoituksessa:
"Parisuhteissa mies ei päätä juuri mistään, sanoo asiantuntija – ”Tasa-arvoisesta suhteesta on ajauduttu hyvin kauas”
Väestöliiton parisuhdekeskuksen johtajan Heli Vaarasen mukaan on yhä tavallisempaa, että mies kokee itsensä väheksytyksi parisuhteessa
Merituuli Saikkonen HS
Julkaistu: 13.1.2016 16:09
NAISESTA kuoriutuu parisuhteessa kaiken päättävä kenraali, ja miehestä tulee hänen uskollinen apurinsa.
”Naiset puhuvat miehistään kuin nämä olisivat vähän vähemmän älykkäitä ihmisiä tai vallattomia lapsia, joita ei saada kuriin”, sanoo Väestöliiton parisuhdekeskuksen johtaja Heli Vaaranen.
Miehet eivät Vaarasen mukaan puhu naisista vastaavalla tavalla juuri koskaan.
”Se koettaisiin todella omituiseksikin. Puhua nyt vähättelevästi ihmisestä, jonka kanssa elää ja jota rakastaa. Naisten suhteen puhetapaan törmää joka paikassa: ratikoissa, kahviloissa, internetin keskustelupalstoilla… Missä vain naiset puhuvat miehistään, erityisesti koulutetut naiset.”
naiset.”
Vaaranen kirjoitti havainnostaan Helsingin Sanomien mielipidepalstalle keskiviikkona. Häntä innoitti tekstiin Rosa Meriläisen Helsingin Sanomien verkkokolumni, jossa Meriläinen kirjoitti naisystävien ylivertaisuudesta.
VAARASEN mukaan tämän päivän lapsiperheissä kohtaa iltaisin kaksi työn uuvuttamaa aikuista. Väsymyksestä on tullut perustila. Ja väsyneenä ihminen on kriittinen. Niinpä nainen alkaa päsmäröidä. Dynamiikka korostuu Vaarasen mukaan erityisesti kodinhoidossa, lasten kasvattamisessa, raha-asioissa ja seksissä. Samoissa asioissa, joista parisuhteissa myös riidellään eniten.
Vaaranen on nähnyt työssään tuhansia suomalaisia pariskuntia. Miesten asemaa hän tutki jo vuonna 2004 tehdessään väitöskirjaa nuorten miesten kaahailukulttuurista. Se, että miehet kokevat itsensä parisuhteessa väheksytyiksi, on Vaarasen mukaan yleistynyt muutaman viime vuoden aikana.
Mies turhautuu, sillä hän ei päätä juuri mistään. Miehen tehtävänä on ottaa vastaan käskyjä – eikä hän siitä huolimatta useinkaan saa asiasta kiitosta, Vaaranen sanoo. Nainen puolestaan on kiukkuinen, koska kokee kantavansa liikaa vastuuta.
”Seurusteluajan tasa-arvoisesta parisuhteesta on ajauduttu hyvin kauas.”
”Pariterapiaan miehet tulevat kuin syytettyinä. Syytettyinä siitä, etteivät ole pystyneet täyttämään naisen kaikkia vaatimuksia.”
Sillä niitähän riittää. Erityisesti silloin, kun perheeseen tulee lapsia.
”Silloin naisen kriteerit muuttuvat. Hän alkaa haluta täydellisyyttä, esimerkiksi täydellisen siistiä kotia. Neuvottelutaidot häviävät, kun naisen kaikki huomio ja energia keskittyy lapsen eloonjäämiseen. Miksi näin käy, sitä ei tiedetä”, Vaaranen sanoo.
ENNENNÄKEMÄTÖN täydellisyydentavoittelu on Vaarasen mukaan kolme- ja nelikymppisten naisten vitsaus, jonka hän vuonna 1961 syntyneenä tuntee hyvin vieraaksi.
”Miksi nykyajan nuoret naiset haluavat tällaista täydellisyyttä? Kenelle he haluavat näyttää? Tyttökavereilleko? Vai onko materialistisessa ajassa jotain sellaista, joka saa heidät toimimaan näin”, hän kysyy.
Miehet eivät Vaarasen mukaan janoa täydellistä elämää.
”Eivät tietenkään! En ole koko urani aikana tavannut miestä, joka valittelisi, että kotona pitäisi olla vähän täydellisempää. Putoaisin varmaan tuoliltani, jos sellaisen tapaisin.”
Mutta miksi mies alistuu naisen apupojaksi?
”Koska nainen on yleisesti ottaen parempi kertomaan tarpeistaan verbaalisesti. Lisäksi naisella on takanaan vankka tyttökavereiden tuki. Miehellä vastaavaa ei ole. Vaikka poikkeuksiakin on, miesporukoissa puhutaan edelleen tyypillisesti menestyksestä ja urheilusta.”
Vaarasen mielestä työnjohtaja-alainen-tyyppiseen dynamiikkaan juuttuneita pariskuntia on kuitenkin melko helppo auttaa.
”Oleellista on, että puolisot muistaisivat kuunnella toisiaan. Ja antaa kiitosta. Ihmisen kyky olla vailla kiitosta ja ihailua on rajallinen. Kannattaisi myös yrittää palauttaa mieleen ne ajat, kun seurustelu alkoi. Millaista meillä oli silloin, kun me rakastuimme?”
Siis varmaan monessa suhteessa tuo on ongelma, mutta monessa suhteessa ongelmana on nimenomaan se kontrolloiva aviomies. Ja aivan samoin miehet naureskelevat naisille, kun "eivät osaa edes renkaita vaihtaa" tai "päivittää tietokonetta".
Eli kaikkiaan, parisuhteessa syitä on aina molemmissa. Mutta mikä ihmeen tarve tuolla Vaarasella on kuitenkin aina syyllistää vain naisia?
Onko jotenkin katkera omalle sukupuolelleen, hakeeko pakonomaisesti miesten hyväksyntää, vai haluaako vain provosoida?
En tiedä, mutta noloa on. Luulisi työnantajaa ainakin kiinnostavan kehoittaa emäntää vähän kehittämään itseään ja asioiden tarkastelutapaa.
"Parisuhteissa mies ei päätä juuri mistään, sanoo asiantuntija – ”Tasa-arvoisesta suhteesta on ajauduttu hyvin kauas”
Väestöliiton parisuhdekeskuksen johtajan Heli Vaarasen mukaan on yhä tavallisempaa, että mies kokee itsensä väheksytyksi parisuhteessa
Merituuli Saikkonen HS
Julkaistu: 13.1.2016 16:09
NAISESTA kuoriutuu parisuhteessa kaiken päättävä kenraali, ja miehestä tulee hänen uskollinen apurinsa.
”Naiset puhuvat miehistään kuin nämä olisivat vähän vähemmän älykkäitä ihmisiä tai vallattomia lapsia, joita ei saada kuriin”, sanoo Väestöliiton parisuhdekeskuksen johtaja Heli Vaaranen.
Miehet eivät Vaarasen mukaan puhu naisista vastaavalla tavalla juuri koskaan.
”Se koettaisiin todella omituiseksikin. Puhua nyt vähättelevästi ihmisestä, jonka kanssa elää ja jota rakastaa. Naisten suhteen puhetapaan törmää joka paikassa: ratikoissa, kahviloissa, internetin keskustelupalstoilla… Missä vain naiset puhuvat miehistään, erityisesti koulutetut naiset.”
naiset.”
Vaaranen kirjoitti havainnostaan Helsingin Sanomien mielipidepalstalle keskiviikkona. Häntä innoitti tekstiin Rosa Meriläisen Helsingin Sanomien verkkokolumni, jossa Meriläinen kirjoitti naisystävien ylivertaisuudesta.
VAARASEN mukaan tämän päivän lapsiperheissä kohtaa iltaisin kaksi työn uuvuttamaa aikuista. Väsymyksestä on tullut perustila. Ja väsyneenä ihminen on kriittinen. Niinpä nainen alkaa päsmäröidä. Dynamiikka korostuu Vaarasen mukaan erityisesti kodinhoidossa, lasten kasvattamisessa, raha-asioissa ja seksissä. Samoissa asioissa, joista parisuhteissa myös riidellään eniten.
Vaaranen on nähnyt työssään tuhansia suomalaisia pariskuntia. Miesten asemaa hän tutki jo vuonna 2004 tehdessään väitöskirjaa nuorten miesten kaahailukulttuurista. Se, että miehet kokevat itsensä parisuhteessa väheksytyiksi, on Vaarasen mukaan yleistynyt muutaman viime vuoden aikana.
Mies turhautuu, sillä hän ei päätä juuri mistään. Miehen tehtävänä on ottaa vastaan käskyjä – eikä hän siitä huolimatta useinkaan saa asiasta kiitosta, Vaaranen sanoo. Nainen puolestaan on kiukkuinen, koska kokee kantavansa liikaa vastuuta.
”Seurusteluajan tasa-arvoisesta parisuhteesta on ajauduttu hyvin kauas.”
”Pariterapiaan miehet tulevat kuin syytettyinä. Syytettyinä siitä, etteivät ole pystyneet täyttämään naisen kaikkia vaatimuksia.”
Sillä niitähän riittää. Erityisesti silloin, kun perheeseen tulee lapsia.
”Silloin naisen kriteerit muuttuvat. Hän alkaa haluta täydellisyyttä, esimerkiksi täydellisen siistiä kotia. Neuvottelutaidot häviävät, kun naisen kaikki huomio ja energia keskittyy lapsen eloonjäämiseen. Miksi näin käy, sitä ei tiedetä”, Vaaranen sanoo.
ENNENNÄKEMÄTÖN täydellisyydentavoittelu on Vaarasen mukaan kolme- ja nelikymppisten naisten vitsaus, jonka hän vuonna 1961 syntyneenä tuntee hyvin vieraaksi.
”Miksi nykyajan nuoret naiset haluavat tällaista täydellisyyttä? Kenelle he haluavat näyttää? Tyttökavereilleko? Vai onko materialistisessa ajassa jotain sellaista, joka saa heidät toimimaan näin”, hän kysyy.
Miehet eivät Vaarasen mukaan janoa täydellistä elämää.
”Eivät tietenkään! En ole koko urani aikana tavannut miestä, joka valittelisi, että kotona pitäisi olla vähän täydellisempää. Putoaisin varmaan tuoliltani, jos sellaisen tapaisin.”
Mutta miksi mies alistuu naisen apupojaksi?
”Koska nainen on yleisesti ottaen parempi kertomaan tarpeistaan verbaalisesti. Lisäksi naisella on takanaan vankka tyttökavereiden tuki. Miehellä vastaavaa ei ole. Vaikka poikkeuksiakin on, miesporukoissa puhutaan edelleen tyypillisesti menestyksestä ja urheilusta.”
Vaarasen mielestä työnjohtaja-alainen-tyyppiseen dynamiikkaan juuttuneita pariskuntia on kuitenkin melko helppo auttaa.
”Oleellista on, että puolisot muistaisivat kuunnella toisiaan. Ja antaa kiitosta. Ihmisen kyky olla vailla kiitosta ja ihailua on rajallinen. Kannattaisi myös yrittää palauttaa mieleen ne ajat, kun seurustelu alkoi. Millaista meillä oli silloin, kun me rakastuimme?”
Siis varmaan monessa suhteessa tuo on ongelma, mutta monessa suhteessa ongelmana on nimenomaan se kontrolloiva aviomies. Ja aivan samoin miehet naureskelevat naisille, kun "eivät osaa edes renkaita vaihtaa" tai "päivittää tietokonetta".
Eli kaikkiaan, parisuhteessa syitä on aina molemmissa. Mutta mikä ihmeen tarve tuolla Vaarasella on kuitenkin aina syyllistää vain naisia?
Onko jotenkin katkera omalle sukupuolelleen, hakeeko pakonomaisesti miesten hyväksyntää, vai haluaako vain provosoida?
En tiedä, mutta noloa on. Luulisi työnantajaa ainakin kiinnostavan kehoittaa emäntää vähän kehittämään itseään ja asioiden tarkastelutapaa.