mies ei pidä leipomuksistani, sukulaistaan kehuu maasta taivaisiin..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Mun mies on samanlainen.
Tein selväksi, että jos ei kelpaa ja kiitos:ta kuulu, nii sit ei tarvitse edes maistaa.
Ja meillä tämä on koskenut myös ruokaa.

Mutta ei miestä hetkauttanut asia mitenkään ennen kuin tein asiasta "julkisen". Lapsen synttäreillä nappasin miestä sormille ettei koske herkkuihin ennen kuin keksii jotain positiivista sanomista ja pyytää anteeksi morkkaamistaan.
 
Millos olet ap kehunut miestäsi jostain hänen tekemästää?

Onneks en ole mies, en jaksais naisia....ei millään pahalla, olis kiva kuulla ne sukulaisen saamat "kehut"....mahtaakohan olla taas martyyrinaisen värikynä liikkeellä kun ego ei kestä että joku muukin osaa tehdä. Kärjistetysti ilmaistuna.

Mut hei ap, ei sun tartte miestä kestää. Pakkaa kimpsut ja kampsut ja eroa. Saat leipoa rauhassa ja kehut asiakkailtasi. Eihän se sen kummempaa ole, kun näinkin kamalaa käytöstä joudut sietämään. Onhan sitä huonommisrakin syistä erottu. Teillä se että mies ei tykkää sun paakkelseista.
 
Ite oon kova leipomaan, osaan kyllä hommani jo ammatinkin puolesta, ja suunnittelen etukäteen tarjottavia lasten synttäreille, teemaa yms. Sit mies sano et pyydetään hänen sukulaistaan tekemään kakku.. jne ihmetyttää et miks?? Mie nimenomaan haluan tehdä ja suunnitelmat on ja sit tua lyttää.. aina kehuu hänen leipomuksiaan ja kakkuja vaikka ei olis mitenkään ihmeellisiä, ulkonäöllisesti tai maullisesti, mun tekemiä ei kehu KOSKAAN vaikka kaikki vieraat ylistäis.ja lapset tykkäis,. eipä tee enää mieli leipoa miehelle mitään. Tulee fiilis miks haluaa lytätä, kun innoissaan leivon ja suunnittelen, pidän kakkublogia.. jne eikä maussakaan oikesti vikaa..:( vaikka mies näkis pelkän kuvan sukulaisen tekemästä kakusta jo saa vuolaat ylistykset, vaikka olis mimmone, mun se kattoo nokanvartta pitkin..kivoja kakkuja sekin tekee mut ihmetyttää tää..

Mitä jos sä pyytäisit jatkossa sun miestä hoitamaan ihan itse kaikki leipomiset?
 
Mun mies on samanlainen.
Tein selväksi, että jos ei kelpaa ja kiitos:ta kuulu, nii sit ei tarvitse edes maistaa.
Ja meillä tämä on koskenut myös ruokaa.

Mutta ei miestä hetkauttanut asia mitenkään ennen kuin tein asiasta "julkisen". Lapsen synttäreillä nappasin miestä sormille ettei koske herkkuihin ennen kuin keksii jotain positiivista sanomista ja pyytää anteeksi morkkaamistaan.

??? oikeesti?
 
Ei ole anoppi, oliskin ni sen jotenki ymmärtäis.. ja ei kyse siitä et tekisin vaan jotain väkerryksiä, teen laidasta laitaan, moniin sukujuhliin pyydetään leipomaan jne lasten synttärit lasten toiveiden mukaan.. kerma/sokerimassa mitä millostikki.. olis kiva jos mieheltä joskus tulis kehu mullekkin eikä vaan tätä sukulaista. Luulis et vaimoa kehuis.. hänen sukulaiset oli ihan ihmeissään juhlissa et mäkin osaan leipoa.. kun tein kaikki tarjottavat.. mies vaa kattoo kuin halpaa makkaraa.. miks mun tekeleet ei sille kelpaa vaikka maistuis ja näyttäis miltä.. en kyllä pyydä tätä sukulaista tekemään lapselle kakkua yms, ite haluan tehdä ja toivottu on..kaipa se on turha odottaa itselle kehua vaikka olis sama ulkonäkö tai maku..ei riitä kehut mulle.
Oletkohan joskus tarjonnut miehellesi jonkun huonon leivonnaisen suhteenne alkuaikoina. Jotkut ihmiset ovat sellaisia, että kun jotain päättävät jostain ajatella, niin mielipide ei muutu sitten ikinä. Mies on kerran saanut kuivan pullan ja nyt joka kerta kun leivot, muistelee hän vain sitä kuivaa känttyä.
 
Oletkohan joskus tarjonnut miehellesi jonkun huonon leivonnaisen suhteenne alkuaikoina. Jotkut ihmiset ovat sellaisia, että kun jotain päättävät jostain ajatella, niin mielipide ei muutu sitten ikinä. Mies on kerran saanut kuivan pullan ja nyt joka kerta kun leivot, muistelee hän vain sitä kuivaa känttyä.
Ei tuollaisia ihmisiä voi olla. Tuo selitys menisi läpi vain, jos olisi kyse etäisemmästä henkilöstä, joka syö ap:n tekeleitä vain kerran viiteen vuoteen. Tai toinen vaihtoehto on pahasuopainen henkilö, joka muistaa aina yhtä epäonnistumista. Ehkäpä ap:n mies kuuluu jälkimmäiseen joukkoon.
 
Ei tuollaisia ihmisiä voi olla. Tuo selitys menisi läpi vain, jos olisi kyse etäisemmästä henkilöstä, joka syö ap:n tekeleitä vain kerran viiteen vuoteen. Tai toinen vaihtoehto on pahasuopainen henkilö, joka muistaa aina yhtä epäonnistumista. Ehkäpä ap:n mies kuuluu jälkimmäiseen joukkoon.
Voi olla... äitini on :D
Olen kerran ikuisuus sitten tarjonnut hänelle pieleen mennyttä mustikkapiirakka, ja joka kerta vielä vuosien jälkeen hän minun mustikkapiirakkaa maistaessaan maistelee ihan yllättyneenä piirakka ja hämmästelee, että "tämähän on ihan syötävää" :LOL:
 
Voi olla... äitini on :D
Olen kerran ikuisuus sitten tarjonnut hänelle pieleen mennyttä mustikkapiirakka, ja joka kerta vielä vuosien jälkeen hän minun mustikkapiirakkaa maistaessaan maistelee ihan yllättyneenä piirakka ja hämmästelee, että "tämähän on ihan syötävää" :LOL:
Eihän! Tarkoittaako hän tuon kehuksi? Onko teillä hyvä suhde? Jos kuvaat suhdettanne, niin se voisi auttaa ap:ta ymmärtämään miestään - jos hän on samanlainen kuin äitisi.
 
Ehkä se mies ei ole niin innostunut siitä, että ap. käyttää kaiken vapaa-aikansa leipomiseen ja kakkublogeihin? Pelkää, että kehuminen vain pahentaisi tilannetta, kun haluaisi vaimonsa tekevän jotakin muuta (järkevämpää).

Ja miksi omalle harrastukselle pitää saada puolison kehuja? Kyllä harrastukset kannattaa valita niin, että itse harrastus tarjoaa sen tyydytyksen - eivät muiden kehut ja ylistykset. Ap taitaa kärsiä jonkinlaisista itsetunto-ongelmista. Minulle ei ole koskaan tullut edes mieleen, että haluaisin vaimoni kehuvan harrastuksiani ja niiden tuloksia.
 
Ehkä se mies ei ole niin innostunut siitä, että ap. käyttää kaiken vapaa-aikansa leipomiseen ja kakkublogeihin? Pelkää, että kehuminen vain pahentaisi tilannetta, kun haluaisi vaimonsa tekevän jotakin muuta (järkevämpää).

Ja miksi omalle harrastukselle pitää saada puolison kehuja? Kyllä harrastukset kannattaa valita niin, että itse harrastus tarjoaa sen tyydytyksen - eivät muiden kehut ja ylistykset. Ap taitaa kärsiä jonkinlaisista itsetunto-ongelmista. Minulle ei ole koskaan tullut edes mieleen, että haluaisin vaimoni kehuvan harrastuksiani ja niiden tuloksia.

Sulta on mennyt pointti kokonaan ohi. Tässä jutussa häiritsee se, että mies kehuu toista naista, mutta ei omaa vaimoaan. Ihan sama onko kyseessä pulla, harrastus, kampaus, vaate, luonteenpiirre tai mikä tahansa, mutta kyllä se rupeaa ajan myötä riepomaan, kun kuulee puolison suusta kaikkien kehujen kohdistuvan aina vain sinne yhteen kohteeseen.

Kehuuko sinunkin vaimosi jatkuvasti jonkun muun miehen harrastusta ja tuloksia?
 
Sulta on mennyt pointti kokonaan ohi. Tässä jutussa häiritsee se, että mies kehuu toista naista, mutta ei omaa vaimoaan. Ihan sama onko kyseessä pulla, harrastus, kampaus, vaate, luonteenpiirre tai mikä tahansa, mutta kyllä se rupeaa ajan myötä riepomaan, kun kuulee puolison suusta kaikkien kehujen kohdistuvan aina vain sinne yhteen kohteeseen.

Kehuuko sinunkin vaimosi jatkuvasti jonkun muun miehen harrastusta ja tuloksia?
Ap:n teksi vaikuttaa tyypillisen huono itsetuntoisen martyyrin tekstiltä, että epäilen suuresti että tuon vieraan kehun kohdalla käy värikynä. Veikkaan että mies on juurikin kyllästynyt rouvansa leipomusbuumiin ja blogailuun, ja pyytänyt siksi että josko joku muukin voisi leipoa, onhan "pirjon pullatkin hyviä". Tämän ap on mielessään kääntänyt : Mies vaan kehuu pirjoa eikä minua koskaan. Anteeksi vaan, mutta me naiset ollasn välillä juuri tuollaisia.ylianalysointi johtaa turhiin kriiseihin.

Haluaisin myös tietää kuka heillä tämän harrastelun maksaa. Varsinkin nuo näpertelykakut tulee törkeen kalliiksi kun ostellaan kimallepuutereita, väritahnoja, kuviostansseja etc etc. Jos ap itse kustantaa (kaikkia kuluja ei taatusti saa "asiakkailtaan") niin kaiketi ok. Mutta jos isäntä joutuu maksamaan...niin saattaahan se riepoo sen verran ettei enempää viitsi kannustaa.
 

Yhteistyössä