Kuulumisia.. No ei ihmeitä. Liitoskivut ovat loistaneet poissaolollaan jo pari viikkoa (?) joten perjantaina siivosin reippaasti koko kämpän, lattioidenpesua myöten. No siitä alkoi sitten pahimmat liitoskivut evö
Perjantai-iltana teeveetä katsellessa ajattelin käydä vessassa mainostauolla, mutta mainostauko loppui kun olin vasta päässyt ylös ja käveltyä sohvan toiseen päähän
Että sellainen tahti.. teki meinaan kipeetä. Mut nyt oon taas ihan kunnossa siltä osin
Oon mielestäni välillä kokenu jonkinlaisia kivuttomia supistuksia, mut en kyllä oo yhtään varma. Siis kävellessä tulee tuohon mahaan välillä sellaisia kramppimaisia tuntemuksia, mut ne tuntuu toisaalta myös siltä, että A-vauva siellä vaan vaihtaa asentoa. Ne vauvojen kääntyilyt kun aiheuttaa melkoista painetta tuohon kohtuun/iholle välillä..
Ja nyt on tosiaan tullut kävellessä myös vähän sellaista vihlontaa tms. tuonne kohdunsuun suunnalle, oisko just niitä sukkapuikkokipuja mistä
Raida mainitsit. Ihan silleen sekunnin kestäviä 'pistoja', tuntuu, et nyt siellä jotain tapahtuu!
Mut niin, siinä viime ultrassa viime viikolla kohdunkaula oli vielä sen 4cm mitä on ollut jo pitkään, eli ei muutosta siinä. Kohdunsuu oli kuulemma ehkä aavistuksen pehmennyt, mut ei lääkäri edes merkinnyt sitä neuvolakorttiin. Saa nähdä sitten ens viikon tilanteen, kun mennään taas ultraan! Sillon otetaan ekaa kertaa sydänkäyrääkin, toivottavasti katsovat samalla supistuskäyrääkin niin näen että tapahtuuko siellä mitään
Siis kun epäilen, etten vaan tunnista niitä supistuksia noista kaikista paineentunteista.
Ja joo! Noita kuukautiskipumaisia juttuja mulla on myös! Mut käytännössä aina vaan maatessa, helpottaa heti kun nousee ylös. Tuntuu koko lantion alueella, alaselässä ja alavatsassa. Epäilen, että mulla ne ois vaan lihasperäisiä. Mut noiden takia oon nyt useampana yönä siirtynyt sohvalle nukkumaan, kun siinä voi olla sopivasti pystyssä asennossa eikä silloin noita kipuja niin paljon tule. Muutenkin sängyssä asennon vaihtaminen on tuskaista, kun vauvat ovat aina painovoiman vaikutuksesta löytäneet ne hyvät paikat ja kun sitten alan kääntymään, menee koko paketti sisuskaluja myöten 'uuteen järjestykseen' (tai siltä se tuntuu). Yleensä toinen poju siinä vaiheessa pullottaa mahan läpi sellaisena hervottomana kuttina ja minusta tuntuu, etten uskalla ees hengittää, ettei kohtu repeä! Siinä melkein itkua pidätellen aina yritän hellästi painaa sitä 'syvemmälle' ja pikkuhiljaa se siitä laskeutuukin. Sitten voin kellahtaa toiselle kyljelle
Että ei nuo yöt kyllä mitään herkkua enää ole.. Silloin aina vaan odottelen, että käynnistyispä nyt vaan se synnytys jo. Nyt päivällä taas on eri mieli - jospa vielä vaikka 3 viikkoa malttaisivat pysyä sisällä!
Äsken kävin taas kirppiskierroksella ja ostin
ihan liikaa vauvanvaatteita... Niitä on jo ihan tolkuttomasti
Ehkä ihan hyvä, että suostuin aloittamaan hankintojen teon vasta 'myöhemmin', eli rakenneultran jälkeen. Tiesin nimittäin, että tää lähtee ihan käsistä! Mut se hyvä puoli tässä kuitenki on, että väh. 95% vaatteista on kirppikseltä! Ja oon siis ostanut kaiken söpön ja hyväkuntoisen vastaantulevan vaatteen aina 74cm kokoihin asti. Ehkäpä tässä ei enää tule shoppailemaan mentyäkään.. On sitte varastoa vuodeksi eteenpäin
Mut jänniä aikoja elellään!
Oon lueskellut kokemuksia kaksosten synnytyksistä ja tosi moni on synnyttänyt rv 33-35. Ja tuntuu et suurin osa joka tapauksessa viim. rv 37. Eli sellanen max 3-4 viikkoa enää! Ihan hurjaa!
Mutta myös ihanaa.. En malta odottaa, että 'saa kasvot' näille pikkumiehille!
Tilulilu 33+3