3-kymppiset ensimmäistä odottavat

Mulla on ollut tollanen Carriwell-tukivyö, oon käyttänyt lähinnä urheillessa ja nyt se on jo jäänyt pieneksi. Ostin keväällä lapsimessuilta kun sain halvalla, mutta on se aika lailla kaappiin jäänyt. https://goo.gl/images/RbZdDM

Tilulilu, sullahan kuulostaa tilanne hyvältä että pääsisit kaksosraskaudessa täysaikasuuteen :)

Mulle ei ihmeempiä kuulu, lomailua ja mökkeilyä edelleen. Maha kasvaa mutta ei supisteluja tms.

raida 34+1
 
Mulla pyörähti vasta 8.vko käyntiin, mutta rytmihäiriöitä on ollut täälläkin. Joskus ollut samanlaisia kun on ollut stressiä, nyt ei stressin häivääkään, pidän raskausoireena kyllä. Iltaisin tykyttelee, vaikka kahvia on mennyt tosi vähän ja viimeisetkin yli 7h ennen tykytyksiä.
 
Noista rytmihäiriöistä.. meillä tolla tulevalla isukilla muljahtelee aikaajoin..kestää noin viikon ja sitte saattaa olla pitkään pois. Sama yhdellä tärkeimmistä ystävistä. Molemmat tutkittu ja terveitä ovat :love: kävinpä juuri neuvolalääkärillä.. aika oli 8.30, housut pois, 8.40 olin jo housut jalassa ja toivoteltiin hyvää jatkoa. Nopeaa väittäisin. Mulla vissiin niin leveä lantio niin mahtuu tuo kuulemma hyvänkokoinen kohtu vielä kasvamaan piilossa kun mulla ei vielä suurta kumpua oo tullut.
Nipsunen&minioni 18+6
 
Liityn seuraanne, tällä hetkellä rv 6+0 ja itsellä ikää 31 v.. Raskaus on myös avomiehelleni ensimmäinen. Jännityksellä mennyt tämä alku, pari viikkoa sitten tein testit, piti tehdä kaksi että uskoin :) Ollaan oltu jo pari vuotta ilman ehkäisyä, johtuen että sain pillereistä sivuvaikutuksia niin helpompi oli olla ilman ja lapsi sai tulla jos on tullakseen. Välillä yritetty tiiviimmin ja välillä pidetty taukoa pidempääkin, johtuen myös suolistosairauden akuuttivaiheesta ja lääkityksen vaihdoista ym. Nyt siis päätti tärpätä kesäloman aikana :sneaky: Viime viikolla soittelin jo neuvolaan kun että saisin vähän edes tietoa miten mennään jatkossa, ensimmäinen neuvola on vasta 2,5 viikon päästä..

Ainoat "oireet" on olleet rintojen arkuus ja älytön väsymys (normaalia väsymystä pahempi) ja viime viikolla alkoi kuvotus. Aamuisin pahin ja töihin lähtö ollut haaste kun ei pysty syömään mitään heti aamusta, onneksi on liukuva työaika ja auto käytössä.. Jännityksellä myös olen että miten suolistosairaus reagoi tähän raskauteen, lääkärin mukaan onneksi voimassa olevaa lääkitystä voi syödä raskaana ja toivotaan että pitää kurissa.
Neidon 6+0
 
Tervetuloa Neidon ja onnea!

Mitä muuten tapahtuu ekalla lääkärikäynnillä? Mulla on tiedossa se elokuun lopulla. Parin viikon päästä th. Tuntuu kivalta mennä taas neuvolaan, kun edellinen käynti oli kesäkuun alkupuolella.

Mites teidän liikuntaharrastukset raskauden aikana? Itse olen aika lailla ollut kävelylinjalla ja nyt kesällä tulee puuhasteltua puutarhassa eli kävelyyn verrattavaa sekin. Lisäksi satunnaisesti nostelen kevyitä painoja. Lähinnä painojen avulla yläkroppaa ja käsiä "treenailen", ettei tule jumeja. Eli varovaista. :) Golfia olen muutamina päivinä käynyt pelaamassa.

14 + 6
 
Moikka, liitynpä myös mukaan keskusteluun. Olen 32v ensimmäistä odottava ja rv 6 on vasta menossa. Tai ainakin luulen niin.. Kuvittelin, että en helposti raskautuisi ikäni ja aikaisempien sytostaattihoitojeni vuoksi, mutta toisella yrityskerralla taisi tärpätä. Olo on aika epäuskoinen ja pelokas. Välillä mietin tulkitsinko testiä oikein, kun oikeastaan mitään oireita ei vielä ole. Viiva oli haalea, mutta erotettavissa. Ja ei ne kuukautisetkaan ole alkaneet, nyt kp44/32, että todennäköisesti ainakin. Tuntuu vaan hölmöltä mennä ostamaan toinen testi, mutta saatanpa ostaakin. Ensimmäinen ultra on vasta elokuun viimeisellä viikolla, neuvola onneksi kuun alussa. Tuntuu tuskaisen pitkältä odottaa viellä yli kuukausi ja kuulla onko kaikki varmasti ihan hyvin. En olisi ikinä uskonut kuinka hermostunut sitä voikaan olla.
Viikolla neljä oli sellaista menkkamaista jomotusta ja tiheä virtsaamisen tarve, mutta sitä ei enään ole ollut. Ruuansulatus on hieman hidastunut ja rinnat vähän kipeät. Tosin nekään eivät ole enään sellaiset pingottuneet kuin olivat viikko sitten. Mutta ilmeisesti rintojen herkkyys saattaakin vaihdella. Hädissään olen jo senkin googlettanut :D

Onko muilla ollut näin vähäsiä oireita? Kai sitä pitäisi olla vain tyytyväinen, mutta näköjään kaikesta olen vain huolissani.

Myös mulla on ollut lähes päivittäin sellaista sydämen tiheälyöntisyyttä. Saan sen pois puolessa minuutissa vetämällä syvään henkeä ja pidättämällä hengitystä muutaman sekunnin. Sekö voi kuulua raskauteen? Ajattelin sen johtuvan stressistä ja kuumuudesta.

Päivittäin tulee tunnin verran käveltyä tai pyöräiltyä. Elokuussa pitäisi alkaa säännölliset treenitkin, mutta ne jäävät kyllä välistä koska hyvin fyysinen kontaktilaji kyseessä. Harrastan siis roller derbyä. Mieli tekisi kuitenkin olla luistimilla, kun vatsaa ei ole näkyvissä, mutta ilman kontaktia. Saa nähdä mitä teen sitten elokuussa.
Huomaan hengästyväni helpommin kuin aiemmin. Kuuluuko se asiaan vaikka on näin alussa?

Tulipa pitkä viesti ja vieläkin olisi vaikka mitä kysymyksiä, mutta ehkä maltan . Huomaan, että tarve keskustella ja jakaa kokemuksia tästä odotuksesta on suuri.
 
Tervetuloa joukkoon ja valtavasti onnea, Neidon ja Tette83! Eipä ainakaan mulla noilla viikoilla vielä pahemmin ollut oireita, oman raskauden hoksasin vkolla 6 tosiaan vain siitä, että ei yhtenä aamuna enää tehnytkään kahvia mieli... (Pian sen jälkeen kyllä monesta muustakin asiasta :LOL: Ja kaksi testiä tein ennen kuin uskoin, että olen oikeasti raskaana.) Tette83, kuulostaa kyllä sun oireet ihan tavallisilta, mutta aina kannattaa soitella neuvolaan ja kysellä sieltä, jos joku asia kovasti askarruttaa!

Jenifer, ainakin täällä meillä päin ensimmäinen lääkärikäynti on ihan vain keskustelua, lääkitysten päivittämistä jne. Yleensä eivät edes tee mitään tutkimuksia. Mulla tosin meni eri tavalla se käynti juurikin niissä tutkimuksissa, kun sattui vuotoa niille päiville ja tilanne piti tarkistaa, mutta näin siis neuvolasta etukäteen sanottiin - kun se kuulemma ihmisiä usein vähän kummastuttaa.

Liikunta... Huoh, mä niin kaipaan liikuntaa. Nyt olen kyennyt vaan raskausjoogaan ja satunnaiseen kävelyyn, mutta mummot rollaattoreineenkin porhaltavat kadulla ohitse. Tosin tänään muuten vein uuden tukivyön ensimmäistä kertaa ulkoilemaan, ja kylläpä itse asiassa nousi vauhti jo vähän asiallisemmaksi! Selkeästi se siis ainakin mulla ehkäisee jonkun verran sitä epämukavuutta ja supistelua.

Ai niin, tänään kävin sokerirasituksessa, ja nyt sitten jännityksellä odottelen tuloksia.

Minervan 27+1
 
Tervetuloa uusille :)

Liikunnasta... Mä koetan joka päivä liikkua edes vähän. Pystyn edelleen pyöräilemään :love: ja käyn uimassa aina kun on lämmintä. Aion uida niin kauan kuin kielletään, neuvolalääkäri on rv 36 ja silloin voi tulla kielto luonnonvesissä uimisesta.

Lisäks harrastan kävelyä (helposti alkaa kyllä supistaa), äitiysjoogaa ja pilatesta aina kun jaksan. Liikunta on ihanaa ja tekee niin hyvää, varsinkin kun alkaa olla selkäongelmia tän pötsin kanssa.

ON: Tänään sain pestyä vauvan lakanat ja vaatteita, vielä yksi kassillinen odottaa pesua ja kaappiin järjestämistä. Ens viikolla mennään Ikeaan vikoille hankinnoille ja sitten tavarat alkaa olla kasassa! Lisäksi sain tänään aloitettua projektin ruuanlaitto pakastimeen. On tarkoitus pakastaa paljon arkiruokaa, jota voi sitten helposti lämmittää vauvan synnyttyä. Tänään valmistui iso pata kaalikeittoa :p

Tilulilu, miten voit?

raida 34+5
 
Hei kiitos kaikista onnitteluista! Täällä tytöt jo 4-viikkoisia huomenna, mutta sen verran ne työllistävät käsiä, etten ole ehtinyt kirjoittamaan. Nettiä voi selata imettäessä, mutta näpyttely on työläämpää... :p

Päivät on enimmäkseen syöttämistä ja nukuttamista. Täytyy myöntää, että vauvojen söpöys häviää helposti, kun karjutaan täyttä kurkkua, mutta ovat nämä aika kilttejä loppujen lopuksi olleet. :D

Onnea Meropelle pienistä ja tsemppiä Raidalle ja Tilulilulle loppurutistukseen! Muille myös onnea jatkoon!
 
  • Tykkää
Reactions: raida
Moi kaikki! Tette ja Neidon, terveuloa minunkin puolestani.
Ihana kuulla Eliza Dayn vauva-arjesta.

Rankempi liikunta on mulla nyt väkisinkin tauolla kun olen koko ajan erittäin pahoinvoiva. Harrastuksissa tulee kyllä liikuttua ja koirien kanssa, mutta varsinaiseen hikijumppaan minusta ei nyt ole. Muutama päivä sitten oksensin koko yön ja vatsa oli ihan pinkeänä.

Tänään oli eka ultra. :love: Yksi pieni tyyppi löytyi (ihan huojentavaa sekin, meillä on kaksosia suvussa runsaasti). Tai minusta hän oli aika iso, jo 13,5mm. Sydän pamppasi rinnassa hurjasti. Outoa, että se ruudulla nähty asia on oikeasti meneillään tuolla mun vatsassa. Nyt 7+5 ja la täsmentyi 4.3. Ihan mieletöntä. :love:
 
  • Tykkää
Reactions: Pieni haave
Onnea uusille tulokkaille! Vaihtelee ilmeisesti tuo lääkärikäytäntö. Me ei paljoa juteltu... tunnusteli kohdunsuun, mittasi , tunnusteli vatsan päältä ja kuunteli sydänäänet. Kesti tosiaan sen 10 min ku ei ollu miulla kysymyksiä. Ite oon alkukuukausien väsyjen ja olojen jälkee palannu jumppiin 2-3 kertaa viikossa kahvakuulaa ( kevyet kuulat tosin jo) ja nyt oon panostanu kehonhuoltotunteihin. Ennen bodypumppia ym. Mut suosiolla jätän väliin jos olo on huono. Koira ja mies minua ulkoiluttaa. :)
Aurinkoista viikonloppua kaikille!
Nipsunen 19+ 3
 
Mie kävin eilen nt-ultrassa. Puolisen tuntia sai katsella vauvan mesoamista, hän kun ei millään olisi näyttänyt niskansa sivuprofiilia. Siellä viuhtoi oikea määrä raajoja ja pääkin oli symmetrinen. Sormet ja varpaatkin näkyi muutaman kerran, vaikka tyyppi on kätilön arvioiden perusteella vasta n. 9 cm päästä varpasiin. Pää-perämitta oli muistaakseni 4,7 cm. Ihan täsmälleen oikeilla viikoilla ollaan.

Oloista sen verran, että mie oon päässyt tällä viikolla ekaa kertaa kunnolla liikkeelle. Ruokaa en edelleenkään halua tehdä kotona, koska en sit kuitenkaan pysty syömään laittamaani ruokaa. Marjat ja ns. pikkulämpimät on edelleen aika pop.

Meillä aloitetaan ensi viikolla pihasaunan remontti. Olot kun on näin hyvin helpottaneet, niin on kiva päästä pitkästä aikaa kodinparannustöihin. Jos miusta olisi kiinni, niin meillä remontoitaisiin paljon enemmänkin ennen vauvan syntymää, mutta näyttää nyt siltä, että tämä jää ainoaksi remontiksi.

Tässä ryhmässä näkee kivasti sen, miten nopeasti aika menee. Omaan odotukseen ikään kuin sokeutuu, niin on hauskaa lukea Eliza Dayn vauvojen olevan jo noin isoja. Perästä tullaan. :love:

Piinamiina ja Pulla 11+4
 
Viimeksi muokattu:
Tervetuloa uusille ja onnea Piinamiina hyvistä ultrakuulumisista!

Täällä on ollut melkosta hiljaiseloa oman kirjoittelun suhteen, käyn kyllä melkein päivittäin lukemassa, mutta omaa asiaa ei niin tunnu olevan.

Ensimmäinen lomaviikko on nyt meneillään, ihanaa saada olla rauhassa! Ohjelmaa tälle lomalle tuli kyllä aivan liikaa, mutta täytyy sitten rauhoittaa vaikka syksyä, jos siltä tuntuu.

Oma olo on jo aika hyvä, en voi sanoa että pahoinvointi olisi täysin ohi, mutta helpottanut jo kovasti kyllä. Liikkumisen suhteen oon ollut vähän saamaton, käveltyä kyllä tulee aika paljonkin ja jonkin verran uitua, mutta siinäpä se. Lämpiminä päivinä sitä huomaa jo, että täytyy hidastaa vauhtia, ettei hengästy aivan liikaa :D

Oikeastaan sitä vaan odottelee seuraavaa neuvolaa ja rakenneultraa, josko sitten uskaltaisi vaunuja ym. alkaa hankkia.

Musicro 16+6
 
  • Tykkää
Reactions: piinamiina
Helou!

Oireista. Mulla ei ollut oireita alkuraskaudessa, siksi olinkin ihan hermoheikkona nt-ultraan asti. Ainoa oireentapainen oli sellainen ällötysolo, mut sekin oli niin lievää, ettei sitä osannut aina oireeksii tulkita. Sen vaan huomasi heti kun se ällötys jäi pois ja tajusi, ettei se ollutkaan mikään 'normiolo' :D Tiedän todellakin, että se oireettomuus ahdistaa, mut näin jälkiviisaana voin sanoa, että te joilla on oireeton olo - nauttikaa siitä! (y)

Liikunta. Itse pyöräilin työmatkat rv 20 asti, silloin alkoi tuntumaan et maha osuu jo liikaa reisiin. ;) Jälkikäteen ajateltuna harmittaa etten jatkanu sitkeästi pidempäänkin, mut näin se nyt vaan meni. Tuohon Raidan supersuoritukseen, että pyöräilee vielä näillä viikoilla, en olisi kyllä millään päässyt! :LOL: Rispektit sulle! Ihan tosi hienoa, et kykenet vielä pyörän satulaan! (y)Salilla kävin viimisen kerran ehkä rv 22 kun alkoi tuntua painetta alapäässä aina ponnistaessa. Nyt kun tiedän miltä se paineentunne oikeasti tuntuu ja että kohdunsuu on pysynyt silti edelleen kiinni, olisi kannattanut jatkaa sitä saliharrastusta pidempäänkin! Mut toisaalta, parempi olla varovainen jos yhtään pelkää aiheuttavansa hallaa raskaudelle. Kävelyä harrastelin aika pitkään, vaikka vauhti hidastui hidastumistaan. Mut tuntuu silti, että on hyvä edes vähän liikkua. Nyt ne kävelyt tarkoittaa enää visiittiä lähikaupassa (200m) tai Prisman kiertämistä kärryihin nojaten :LOL: Mut oon nyt yrittänyt noihin kauppareissuihin osallistua, että tulis vähän kroppaan liikettä. Sattuu ja supistaa(?)/kramppaa, mut ei siitä oo vielä haittaakaan ollut. Ja niin mulle lääkäri sanoi jo silloin aika varhaisilla viikoilla, että liikkua saa ja kannataakin niin kauan, kun se tuntuu hyvältä! (Liitoskivuista ei tarvitse välittää) En nyt tietty mitään kontaktilajeja jatkaisi, mut sellasta 'turvallista' liikuntaa kannattaa kyllä jatkaa! (y)

Piinamiina: Onnittelut hyvistä ultrakuulumisista! :love: Se on kyllä aina niin helpottavaa.. Ja totta tuo ajan kuluminen. Kun tuntuu, ettei omat viikot etene mihinkään, niin näin sen taas just esim. Eliza Daysta näkee, että äkkiä on 4 viikkoa pyörähtänyt! :eek:

..ja onnea muillekin ultrassa jälkikasvunsa nähneille! :)

Eliza Day: Ihanaaihanaaihanaa.. :love: Niin odotan tuota arkea. Vaikka uskon kyllä, ettei se pelkkää ruusuilla tanssimista ole ;)Onhan ne vauvelit varmasti söpömpiä esim. hymyilessään kuin huutaessaan kurkku suorana ;) Mut silti aina niin rakkaita! :love:

Raida: Oon kyllä kade tuosta sun liikunnasta.. Tosi upeeta, että oot pystynyt pitämään harrastukset mukana näinkin pitkään! Minäkin olisin varmasti voinut uida ihan näille viikoille, mut en vaan oo saanu aikaseksi :unsure: Selän kuntoa täälläkin pelätään, vaikkei yllättäen oo mitenkää hirveästi vaivannut. Oon aikalailla satavarma, että se jotenkin poksahtaa tän etupainoisuuden hävitessä..
Vauvanvaatteita oon täälläkin pessyt jo reilun kuukauden ajan, aina kun saan sopivan satsin kasaan :) Se on kyllä ihanaa (en ois ikinä uskonut sanovani tätä!)! :love: Ja onneksi oon tehnyt sitä erissä - on meinaan aika paljon ollut tuota pestävää/kuivattavaa/kaappiin viikattavaa.. Meillä ois kans yks Ikean reissu vielä tekemättä, mut vähän näyttää etten saa tuota miestä innostumaan. Kattelin jo, että ne tavaral vois kyllä tilatakin, postikulut oli jotain 4,90e tms. Meiltä kun Ikeaan on reilu 100km niin sinne ei mennä tosta noin vaan käväsemään.

Omat olot. Täällä kaikki ennallaan. Tiistaina oli ultra, pojut eivät olleet kasvaneet kuin reilu 100g/nenä, eli edellisen ultran isot lukemat olivat varmasti vain mittavirheitä. Silloinhan toiselle mitattiin iso pää ja toiselle iso maha, jotka nostivat kokoarviota. Nyt olivat ihan normipäiset ja -mahaiset :D Painoa reilut 2300g ja 2400g. No enivei, koska kasvu oli ollut maltillista, nyt sitten vaan odotellaan! o_O (2 vk päästä kontrolli) Rv 38 antoivat takarajaksi käynnistykselle. Siihen on 3 viikkoa! Voin kertoo, et tässä kropassa se tuntuu liian pitkältä.. Mut toisaalta, kolme viikkoa.. kyllä sen kestää. Pojille parempi viihtyä tuolla mahd. pitkään! (y)

Päivällä siis liikkuminen on monesti aika tukalaa (mut ei kivuliasta) ja yöt menee melko vähillä unilla kuumuuden ja erilaisten jomotusten vuoksi. Nimimerkki viime yönä sohvalle 01.30 (tätä ennen noustu jo vessaan pari kertaa), mistä eteenpäin istumista pystyasennossa tunnin verran närästyksen(?) vuoksi. Yöpalan syömistä, nettisurffailua.. Ei tuu montaa tuntia kyllä unta :( Mut tää on kai sitä äitiyteen valmistautumista :D

Tilulilu 35+1
 
  • Tykkää
Reactions: piinamiina
Tette83, eikös alkuraskaudessa juuri se hengästyminen kuulu täysin asiaan, itsellä oli sitä kanssa. Voi sitä toki myöhemminkin olla luvassa :D

Täällä äklö olo on suuremmaksi osaksi jo helpottanut mutta vatsa turpoilee ja alamahaan on nyt jo muuttanut tuommoinen pysyvä pömppä o_O Yksi työkaveri jo siitä arvasi mistä on kyse ja vähän harmittaa kun itse olisin halunnut pitää tämän salassa ekaan ultraan asti.. Nyt jännitän että tuijottaako nuo muutkin täällä töissä meikäläisen vatsaa samalla tarkkuudella :cautious:(n)

Ensimmäinen neuvolakäynti on luvassa tällä viikolla torstaina. Ihanaa kun vihdoin jotain konkreettista vaikka ei kai siellä mitään sen kummempaa selviäkään vielä. Eka ultra-aika nyt ehkä sentään? :geek:

Pieni haave 8+2

Ps. Meillä taitaa IrisL olla samat viikot menossa ihan tarkalleen! :)
 
  • Tykkää
Reactions: IirisL.
Varmaan se hengästyminen kuuluu asiaan kuin myös lihasten hitaampi palautuminen. Tai ainakin sen olen nyt myös huomannut. On niitä oireitakin nyt ruvennut enempi hiipimään. Jatkuvan nälän olen saanut ainakin nyt 7:llä viikolla. Mikäli ei syö hetimmiten niin seurauksena on huonovointisuus. Yölläkin herään syömään.. Kuitenkaan oksentanut ( en edes lähelläkään) ole vielä. Tähän olen hyvin tyytyväinen. Kauhulla olen seurannut siskoni rv20 asti oksentamista. Toki se voi vielä tulla eteen.

Mä joudun varmasti kertomaan joukkuekavereilleni ensi viikolla raskaudestani, koska en oikein voi sitä salatakkaan. Kyllä epäilyt heräävät samantien, kun ei reeneihin osallistu. Puolisoa asia etenkin harmittaa, koska oisihan se ollut kivempi ensiksi kertoa omille vanhemmille. Haluamme kuitenkin odottaa sinne elokuun loppuun ja ensimmäiseen ultraan, että varmasti kaikki on kunnossa.
 
Kiva kuulla liikuntaharrastuksistanne raskauden aikana. Raskausjoogaa olen myös miettinyt. Sitä voisi harrastaa kaupungissa, jossa käyn töissä. Valitettavasti se on vaan aika myöhään illalla ja pääsisin kotiin vasta n. 20.30, joten ei siksi oikein houkuttele. Pyöräilyn olen todennut myös hyväksi lajiksi. :) Saas nähdä mitä syksyllä keksii, kun liikuntaseteleitäkin olisi käytettäväksi. Yleensä olen käynyt ihan sellaisessa perusjumpassa, mutta se ei nyt käy kun siinä on niin paljon hyppyjä ym.

Mielenkiintoista on lukea pidemmälle ehtineiden mietteitä ja toki kaikkien muidenkin. No eiköhän ne viikot ala tässä karttua. Jotenkin meinaan koko ajan viikkoja laskiessa edistää, kun olen niin malttamaton. ;) Ihana olisi myös päästä tekemään hankintoja, mutta olen ajatellut jättää ne pääasiassa loppuvuoteen.

Olen bongannut uuden raskausoireen. Tukkaa lähtee harjatessa paljon. Olen kuullut, että se olisi yleensä juuri päinvastoin. Saas nähdä, mitä mun normaalisti paksusta tukasta jää jäljelle.

15 + 5
 
Onnea hienoista ultrakuulumisista, IirisL ja Piinamiina!

Jenifer, mä olen pitkään vitsaillut, että jonkun hiukset varmaan voivat hyvin kun olen raskaana, mutta sääli kyllä se joku en ole minä :LOL: Vielä ei ole mitään hirveää hiustenlähtöä, mutta kauhulla odotan sitä, mitä sitten vauvan synnyttyä tapahtuu. Juuri selvisin siitä ihan karmeasta hiustenlähdöstä, jonka pillerien lopettaminen aiheutti :(

Tuo on kyllä hankalaa, kun muut arvaavat raskauden, vaikka asian haluaisi pitää vielä salassa. Itse jouduin joillekin tosiaan kertomaan tosi varhaisessa vaiheessa, kun piti esimerkiksi töissä lähteä kesken kaiken oksentamaan. Samoin sitä omaa pahoinvointia ei oikein voinut muiltakaan peitellä, niin että en kauheasti edes yrittänyt. Ihmisellä voi kuitenkin olla vatsatauti (tai krapula...) vain rajallisen ajan :LOL:

Täällä viikot kuluvat hurjaa vauhtia. Olo on jo kaikin puolin parempi, eli jospa viimeisestä kolmanneksesta saisin jo vähän nauttia! Oli ne ensimmäiset kaksi kyllä sellaisia, että en ihan juuri ole toista raskautta suunnittelemassa. Edelleen pitää lepäillä paljon ja aika tulee välillä pitkäksi, mutta ei ole liiemmälti mitään kipuja, vaikka vaihtelevasti vielä supistaa. Onneksi vain kiristelee! Sokerirasituskin oli ihan normaali! Tyttösen vaatevarasto alkaa olla melko kunnossa ja pinnasänky odottaa kokoamistaan. Vaunut vielä puuttuvat, mutta onneksi ei pitäisi olla vielä mikään kiire. Synnytys ei edelleenkään pyöri mielessä - mitä nyt välillä välähtää, että alle kolmen kuukauden päästä tämä vauva vissiin pitäisi sitten pukata ulos... :LOL:

Minervan 28+1
 
Täällä oli tänään rakenneultra ja kaikki niikun pitääkin! Pieni oli kovin ujo ja yritti karkuun ja kääntyillä piiloon. Saatiin varovainen tyttölupaus koska mitään "ylimääräistä " ei jalkojen välissä ollut vaikka kätilö vielä muutaman kerran varmasti. :love: Poikaan olin jo jotenkin asennoitunu, koska miehen suku erittäin poikarikasta. Oma olo ei ole antanut viitteitä kummastakaan, suht helpolla pääsin alussakin. Pahoinvointiin autto mulla rannekkeet, ainakin uskon niin. Ruoka tökkii välillä edelleen, mutta kaikenkaikkiaan olo nyt turvallinen ja mieli rauhaisa. Pitäydytään varmaan kaiken varalta melko neutraaleissa sävyissä, mutta tottakai muutama mekko pitää hankkia! Jos joulukuussa putkahtaakin poika, niin mekot vain kiertoon sitten. Rattaat ym. mustaa,harmaata,ruskeaa... ties vaikka tarvis sit vähän myöhemmin uudestaan ;)
Nipsunen+minioni 20+3
 
Minervan: Kiva kuulla, että hyvin menee ja lepäily auttaa. Hyvä, että sokerirasituskin ok. :) Hankintoja on ollut varmasti ihana tyttöselle tehdä.

Nipsunen: Onnittelut hyvistä ultrakuulumisista! <3 Itsekin olen hieman enemmän ajatellut poikaa miehen poikavoittoisen suvun vuoksi. Saas nähdä, kumpi siellä majailee. Kuukauden päästä se selviää. Neutraalit sävyt varmaan hankinnoissa hyviä. Itsekin luultavasti suosin maanläheisiä sävyjä vaikka eihän sitä tiedä kuinka tässä hurahtaa kun sukupuoli selviää! ;)

Huomenna töihin lomien jälkeen. Täytyy varmaan töissä vähitellen kertoa ja näkyyhän vatsa jo ainakin omasta mielestä selvästi. Vielä en ole onnistunut kertomaan raskaudesta liikuttumatta ja ilman kyyneliä. Koetan reipastua! Tänään kerroin raskaudesta entiselle työkaverille kun nähtiin ja ikään kuin harjoittelin "neutraalia" kertomista, mutta eihän se kyynelittä onnistunut. Mä oon ihan pehmo! Ja kyllä se johtuu iästäkin ja lapsettomuustaustasta. Tää on vaan niiiin iso ja tärkeä asia, isompi ja tärkeämpi kuin mikään ikinä. <3

16 + 2
 
Heipsan!

Tylsästi taas vaan omia kuulumisia kertoilemassa.. :oops: Tuleepahan ainaki estettyä ketjun putoaminen liian 'alas' tuolla etusivulla!

Tänään oli taas ultra, pojat molemmat arvion mukaan 2700g. Ens viikon pe, kun tulee täyteen 38+0, ultrataan taas ja sovitaan käynnistysaika seuraavan viikon alkuun. Eivät tieten tahtoen käynnistele kaksossynnytystä viikonloppua vasten. Siinä käynnistymisessä kun nyt voi aina kestää ja kaksossynnytyksessä kuitenki pitäis olla enemmän henkilökuntaa paikalla (gynekologi, lastenlääkäri ja muutama kätilö). Toivon sydämeni pohjasta, että synnytys tapahtuu virka-aikaan! :LOL: Eipä tarttis jännittää tuota, et saadaanko kaikki 'tärkeät henkilöt' ajoissa paikalle (ei oo yliopistosairaala tämä). Mut näyttää siltä, et molemmat on varmasti kolmekiloisia silloin! :eek: Toivottavasti painoarvio ei oo menny ainakaan alakanttiin.. Olin lohduttanu itseäni sillä, et kun nyt 'joudun' alakautta synnyttämään, ovat kaksoset kuitenki aina pienikokoisia.. No enpä arvannut et näin pitkälle päästään! Saattaa jäädä vielä kaikki hankitut 44cm vaatteet käyttämättä ;)

Nyt oli kohdunkaula lyhentynyt (ei ollut käsittääkseni enää juurikaan jäljellä) ja kohdunsuu aavistuksen pehmennyt. Kiinni kuitenkin tiukasti, nyt toivotaan et vähän raottautuisi ennen sitä käynnistystä! :LOL: Mut jotain edistystä sillä suunnalla kuitenki! (y)

Huh. Tuntuu uskomattomalta koko homma! Mut vielä en osaa jännittää, ihme kyllä. Malttamattomana vaan odottelen, että pääsisi jo seuraavaan vaiheeseen :):love:

Mitkäs Raidan fiilikset on näin loppusuoralla? :) Jännittääkö? Onko sulle tehty synnytystapa-arviota tms.?

Tilulilu 36+4
 
Ainiin ja Jenifer: en minäkään kuivin silmin selvinnyt raskaudesta kertoessa :D Vanhemmille, työkavereille, pomolle.. Aina tuli kunnon itku. Sivulliset luulivat, et jotain pahaa on oikeesti tapahtunut. Ei ollut hienovaraista tihrustamista se! :LOL: Mut näin raskaana ollessa se kai kuuluu asiaan.. Vaikkakin itken ihan yhtä helposti ilman raskauttakin.
Ja joo, sama täällä. Kyllä tuo lapsettomuustausta ja sitten se positiivisen testin tuoma epäusko olivat varmasti myös edesauttamassa. Minua ainakin pelotti silloin alussa niiiiiin paljon..

Miten selvisit kertomisesta nyt loman jälkeen? :)
 
Tilulilu, tsemppiä loppurutistukseen! (y) Tosi hyville viikoille oot päässyt kaksosraskaudessa ja uskon että kaikki menee hyvin.

Mulla oli neuvolalääkäri ja kaikki ok, kohdunkaula pehmennyt ja 1 cm jäljellä, mutta vielä kiinni enkä usko että tämä täältä pian tulee. Menkkamaisia kipuja on, mutta ei mitään supistuksiin viittaavaa.

Sen sijaan mulla on ihan jäätävä sf-mitta, 37cm o_O ja vasta rv 36. Kaikkien käyrien yläpuolella, ja ite oon pieni ihminen. Oon tosi huolissani että vauva on valtava sokerivauva (mulla ei varsinaisesti oo radi-diagnoosia, mutta on ollu häikkää sokeriarvoissa). Sain kinuttua lähetteen ä-polille mut saa nähdä mitä tekevät siellä. Pk-seudulla ei juuri kukaan saa synnytystapa-arviota.

Ens viikolla käyn hakemassa tenssin synnytystä varten ja sitten vaan toivomaan, että se käynnistyis pian.

raida 36+3
 

Yhteistyössä