Paivaa
...
...se on taa paiva sitten korkattu tunnekuohujen merkeissa, morjens vaan meikalaisen kanssa
..toivoton tapaus oon.
Silmissa ja sydamessa vaan vilahti ohi...kun toi yksi ihana oli hetki sitten se pieni nuppunen, niin pieni!, ja samalla niin suuri, kun otti mut haltuunsa aivan kokonaan <3...Ja nyt
- nyt tuommoinen isopieni, nauravainen, elavainen, tuikkivainen tuleva koululainen <3...
Mie en kesta
..minne taa aika kiitaa, en mie pysy mukana ollenkaan! Ja kylla, hyvin taas keskimmainen sai aihetta mun pillittamisesta koko seurakunnan edessa silmien pyorittelyyn ja huokailuun, etta "..koetas nyt...jotenkin.."....
Hahaaa, esimieheenkin piti sitten tormata ja mita ilmeisimmin olin jalleen tosi "teravan" oloisena kun toinen pilke silmakulmassa rappas silmaa ja tokas etta "...huomenna on paluu arkeen ainakin yhdelle kavelevalle ruususelle...varsin herraat unestas..."....
en uskalla etes aatellakaan...
Eli juu, yo tuli ja meni...Bitchinen - mitapa veikkaat miten nurkassa nukutaan? Ruoto on makuinen, sita paitti ei siina imelassa salmiakkihoyryssa nuku kukkaan, kun AaKoo veteli pussin lisaksi koko pakinkin...hmpfh!...joten siirryin sujuvasti pehkuihin. Tosin tuli Moronkarkotuskomennusta melkolailla heti ja sain kainaloisen <3...
...joka sitten nukkui sangen tyytyvaisena mutta ite sain vaistella milloin heiluvaa katta ja milloin potkivaa jalkaa
No, kiva kun kainalopaikka viela kelpaa...ei mee kauaakaan kun....
Daa. Mie lahen ettimaan jaapaloja....