Niin ja päivää kettinkiin ja viikonloppua kaikille tasapuolisesti.
Pitäiskö kertoa? No kerron kumminkin.
Viimeistään nyt kroppa alkaa olla fyysisesti viinasta puhdas, siis kaikki jäämätkin on nyt kustu ja hikoiltu ulos ja korvattu rasvattomalla maidolla.
Pää sen sijaan on siirtynyt ihmettelytilaan, että "missä perkeleessä polttoainetäydennys viipyy"? Ja niin kauan kun pää on ihmettelytilassa niin maailma on kaukana selvästä. Eikä pirukaan tiedä kauanko siinä kestää.
Voisin kuvitella, että intohimoisella kuntoilijalla ilmenee vastaavaa sillai, että pari päivää menee ilman lenkkiä/salia mut sen jälkeen pää ja kroppa alkavat kysellä, että "sohvaperunaksiko tässä ollaan ryhdytty, nyt treeni, edes pieni".