Ikuinen tappelu kotitöistä

[vierailija]

Perheessä 2 aikuista ja 1 lapsi. Ollaan molemmat töissä joten lapsi kulkee tietenki tarhassa. Äitiyslomani jälkeen mies lupasi osallistua enempi kotitöihin kun siihen asti mie olin ne tehny enimmäkseen kun kotona kerta olin. Vaan mikä tuo on parin vuoden lopputulos, mie tunnun tekevän kahta työtä, päivätyötäni ja kotitöitä toisen erän sitte työpäivän päälle. Miestä ei saa liikkumaan sohvalta töiden jälkeen. Sitten se kiukuttelee kun en jaksa viettää yhteystä aikaa sitten kun lapsi menee nukkumaan, nukkumaan menen minäki. Olen myös yrittäny sitä että pyydän tekemään sitä tätä ja tuota, mitä nyt hommia tarvii kotona aina tehä. Mies sitte siitä suuttuu että kun häntä käskytetään, että eikö voisi nätisti pyytää. Niin, anelemaan vissiin pitäisi alkaa jotenki kun ei "voisitko" malli enää riitä.

Otettiin kuukaudeksi käyttöön kotityölista johon merkataan kumpi on tehny mitäki, että miten hommat jakaantuu kun mies oli sitä mieltä että tekee osansa. En kehtaa ees laskea lopputulosta, mieheltä löytyy pari hassua merkintää mallia roskien vienti, mutta kaikki muu on sitte minun tekemää... Että se siitä tasapuolisuudesta. Jos miehen saa joskus jonku hassun kerran imuroimaan, se ei taatusti eväänsä väräytä koko viikonloppuna sen jälkeen että kun kerta HÄN imuroi ni hän on nyt sitte osansa tehny.
Puhumattakaan siitä että minähän se olin joka koko arjen pyörittää ja suunnittelee aikatauluineen ja pakkaamisineen. Miestä ei saa edes suunnittelemaan viikon ruokia, saattaa töistä tullessaan ihmetellä että mitähän tuota TÄNÄÄN syötäisiin.

Miten tästä oravanpyörästä oikeen pääsen pois, ei jaksais enää tehä 24h töitä töitä ja töitä?

 

[vierailija]

Jätä se sika ja etsi joku sinua kunnioittava kotitöihin osallistuva mies itsellesi.

 

[vierailija]

Kotikuri käyttöön vaan.

 

[poika]

mistä te löydätte näitä miehiä jotka eivät kotitöitä tee. tuleeko ne suoraan äitin helmoista.

 

[vierailija]

mistä te löydätte näitä miehiä jotka eivät kotitöitä tee. tuleeko ne suoraan äitin helmoista.

Eivät yksinäiset miehetkään pahemmin kotitöitä yleensä tee. Tosi sottaisia koteja ja ruuat eineksiä.

 

[poika]

Eivät yksinäiset miehetkään pahemmin kotitöitä yleensä tee. Tosi sottaisia koteja ja ruuat eineksiä.

olet oikeassa, täälläkin on sottaista. eineksiä ei kyl syödä. kalat haetaan järvestä. lihat kyl kaupasta.

 

[vierailija]

Mä oon varmaan vähän outo.. meilläkin on noin eikä mua haittaa yhtään. Tosin mies kyllä touhuaa tosi paljon lasten kanssa. Ettei se sohvalla makaa.
Mutta kyllä se oon meillä minä, joka hoitaa siivoukset, ruoat, pyykit jne. Ja tykkään kyllä touhuta.

Näytitkö miehelle sitä teidän listaa? Mitä oli siitä mieltä?
Kyllähän tohon pitäis joku tolkku saada, jos sä väsyt ton kaiken alle.

 

[vierailija]

AP vastaa: Ei tätä helmeä äitinsä helmoista ongittu, useamman vuoden oli asunut jo itsenäisesti kun mukaani nappasin. Omaa asuntoaan piti kyllä tosi hyvin, ja sen jälkeen yhteisiä asuntoja jokseenkin hyvin (tosin silloin kun opiskeli ja teki töitä yhtäaikaa ei oikein tehnyt mitään, mutta miten ois voinu kun kävi kotona aina vaan nukkumassa joten tämä katsottiin tietenki sormien läpi, eihä se sillon kerenny ees sotkea).

Ostettiin oma asunto pari vuotta sitte ja sittemmin tämä paska alkanu, oli vissiin liian hyvällä äitiyslomani aikana (1,5v) ja nyt kun tarvis tehä jotain niin ei millään luonnistu. Mies jopa ehdotti kun oon kuulemma murjottanu tän talven ihan kunnolla että mentäs johonki pariterapiaan! Että mussa on kuulemma vikaa. Lupasin ilomielin lähteä sinne (ja vähän sitä varten otettiin kotityölistakin käyttöön) mikäli se nyt on kerranki mies joka sinne varaa sitte ajan. Eipä oo asiasta puhunu sen jälkeen ollenkaan.

Nyt se tuossa taas valitteli että kun ei oo sitä yhteistä aikaa. Yhteinen aika on yleensä järjestyny niin että MÄ oon varannu lastenhoitajan, MÄ oon tehny ruokaravintolaan varauksen ja MÄ oon valkannu leffan/teatterin mitä on käyty kattomassa. En oo enää jaksanu ruveta katteleen mitään aikatauluja... Teen kuitenki ite vuorotyöt niin aikataulujen ruuvaaminen päivähoidon jne. kanssa on tosi työlästä, työvuorolistoissa ei ole minkään sortin tasaista kiertoa joten mitään kiertävää systeemiä ei tarhaankaan voi sopia.

 

[poika]

AP vastaa: Ei tätä helmeä äitinsä helmoista ongittu, useamman vuoden oli asunut jo itsenäisesti kun mukaani nappasin. Omaa asuntoaan piti kyllä tosi hyvin, ja sen jälkeen yhteisiä asuntoja jokseenkin hyvin (tosin silloin kun opiskeli ja teki töitä yhtäaikaa ei oikein tehnyt mitään, mutta miten ois voinu kun kävi kotona aina vaan nukkumassa joten tämä katsottiin tietenki sormien läpi, eihä se sillon kerenny ees sotkea).

Ostettiin oma asunto pari vuotta sitte ja sittemmin tämä paska alkanu, oli vissiin liian hyvällä äitiyslomani aikana (1,5v) ja nyt kun tarvis tehä jotain niin ei millään luonnistu. Mies jopa ehdotti kun oon kuulemma murjottanu tän talven ihan kunnolla että mentäs johonki pariterapiaan! Että mussa on kuulemma vikaa. Lupasin ilomielin lähteä sinne (ja vähän sitä varten otettiin kotityölistakin käyttöön) mikäli se nyt on kerranki mies joka sinne varaa sitte ajan. Eipä oo asiasta puhunu sen jälkeen ollenkaan.

Nyt se tuossa taas valitteli että kun ei oo sitä yhteistä aikaa. Yhteinen aika on yleensä järjestyny niin että MÄ oon varannu lastenhoitajan, MÄ oon tehny ruokaravintolaan varauksen ja MÄ oon valkannu leffan/teatterin mitä on käyty kattomassa. En oo enää jaksanu ruveta katteleen mitään aikatauluja... Teen kuitenki ite vuorotyöt niin aikataulujen ruuvaaminen päivähoidon jne. kanssa on tosi työlästä, työvuorolistoissa ei ole minkään sortin tasaista kiertoa joten mitään kiertävää systeemiä ei tarhaankaan voi sopia.

pitäskö sun ihan suoraan kysyä et haluaako se susta piian vai rakkaan.

 

[vierailija]

Mun miehen ei tarvii ikänä tehrä haluamattaan kotitöitä.
Mie hoiran mielelläni kaiken, kunhan mies tuo ruuan pöytään

Mikäs sen ihanampaa kun molemmille moinen sopii.

 

[vierailija]

Meillä menee justiin noin. Mä oon yhteenmuuton jälkeen tehny kaikki kotityöt ja ei mua ole haitannu. Oon muutenkin sen luontonen ihminen, että en osaa istua tekemättä mitään ja vaan möllöttää. En haasta riitaa, koska ihan turhaa sellanen. Käyn töissä, teen kotityöt ja ompelen ja saumuroin lisäks. Illasta onkin sit aina miehen kanssa yhteistä aikaa olla lähekkäin. Vaikka hakeudutaan pitkin päivää toistemme lähelle, kosketellaan paljon, pussaillaan paljon, silitellään, puristellaan ja halaillaan paljon ohimennenkin. Kaiken lisäks vielä passaan miehelle ja tyttärelle melki kaiken nenän eteen, passaan pyynnöstä ja pyytämättä. Menee siinä samassa, kun muutenkin touhuan joka suunnassa jotain ja kaiken teen ilman riitaa ja hymyillen. Välillä väsyttää ja menen lepäämään ja sen jälkeen jatkan hommia.

Jaa hommia eri päiville niin ei käy raskaaks. Joskus voi armahtaa itseään ja jättää jotain tekemättä ja vaikka levätä. Mut ei noitten takia kannata riidellä ja kun alkaa pinnaa kiristää niin hommat seis ja lepäämään. Levon jälkeen ei kiristele yhtään ja huumori mukaan niin auttaa paljon .

 

[epek]

Eivät yksinäiset miehetkään pahemmin kotitöitä yleensä tee. Tosi sottaisia koteja ja ruuat eineksiä.

Teen aina kaikki ruoat alusta asti itse. Joskus harvoin tulee esim pakastepizzoja tai pinaattilettuja ostettua. Eli en ihan kaikkea mutta noin99% kyllä.

 

[epek]

Teen aina kaikki ruoat alusta asti itse. Joskus harvoin tulee esim pakastepizzoja tai pinaattilettuja ostettua. Eli en ihan kaikkea mutta noin99% kyllä.

Tosin asuu luonani kolme lastani niin olenko sellainen yksinäinen mies sitten.

 

[vierailija]

No onhan se ihan paskaa. Arvaa vaan kun töitä tulee lisää molemmille ja perhe kasvaa. Joo, mun hermo menee kun ite pyörittelee lähes kaiken, mies tekee paljon yrityshommiaan illallakin mut eniten korpeaa jos vaan joskus makaa sohvalla, kun mä hyrrään kotitöitä, ihan samaan malliin mä saan hoitaa kaikki muksujen iltatouhut ym. Jos alkais vielä urputtaa jostain yhteisestä ajasta niin ois ihan pelle ja hermo repäisi totaalisti. Molemmat tiedetään että tää on nyt tätä.

 

[vierailija]

Nyt se tuossa taas valitteli että kun ei oo sitä yhteistä aikaa. Yhteinen aika on yleensä järjestyny niin että MÄ oon varannu lastenhoitajan, MÄ oon tehny ruokaravintolaan varauksen ja MÄ oon valkannu leffan/teatterin mitä on käyty kattomassa. En oo enää jaksanu ruveta katteleen mitään aikatauluja... Teen kuitenki ite vuorotyöt niin aikataulujen ruuvaaminen päivähoidon jne. kanssa on tosi työlästä, työvuorolistoissa ei ole minkään sortin tasaista kiertoa joten mitään kiertävää systeemiä ei tarhaankaan voi sopia.

Minäkin hoidan meillä kaikki naisten kotityöt ja tosiaan teen näitä töitä 24/7. Meillä ei edes ole ikinä tuollaista yhteistä aikaa että jossain käytäisiin, mutta kuten jotkut muutkin ketjussa, en minäkään näe syytä valitukselle. Onko tuo mielestäsi ainoa tapa viettää yhteistä aikaa? Itse käyn pitkin päivää suukottelemassa miestä yms. ihan muuten vaan, ja lasten nukkumaan mentyä vietämme vielä sitä kahdenkeskistä aikaa tv:n tai muun ääressä herkutellen jne.

Voisit ehkä ylipäänsä siinä muutenkin kaiken arjen ohella osoitaa rakkauttasi ja katsoa mitä siitä seuraa.

 

[vierailija]

Mä oon varmaan vähän outo.. meilläkin on noin eikä mua haittaa yhtään. Tosin mies kyllä touhuaa tosi paljon lasten kanssa. Ettei se sohvalla makaa.
Mutta kyllä se oon meillä minä, joka hoitaa siivoukset, ruoat, pyykit jne. Ja tykkään kyllä touhuta.

Näytitkö miehelle sitä teidän listaa? Mitä oli siitä mieltä?
Kyllähän tohon pitäis joku tolkku saada, jos sä väsyt ton kaiken alle.

Tähän vielä jatkan.. meillä halaillaan ja suukotellaan pitkin päivää.
Illalla kun lapset on menneet unille, me katellaan yhdessä telkkua tai käydään saunassa, syödään jotain kivaa iltapalaa.
Jos halutaan miehen kanssa kaksin olla, niin mä hankin lapsenvahdin. Koska mä oon paremmin selvillä sukulaisten aikatauluista

 

[vierailija]

Meillä menee justiin noin. Mä oon yhteenmuuton jälkeen tehny kaikki kotityöt ja ei mua ole haitannu. Oon muutenkin sen luontonen ihminen, että en osaa istua tekemättä mitään ja vaan möllöttää. En haasta riitaa, koska ihan turhaa sellanen. Käyn töissä, teen kotityöt ja ompelen ja saumuroin lisäks. Illasta onkin sit aina miehen kanssa yhteistä aikaa olla lähekkäin. Vaikka hakeudutaan pitkin päivää toistemme lähelle, kosketellaan paljon, pussaillaan paljon, silitellään, puristellaan ja halaillaan paljon ohimennenkin. Kaiken lisäks vielä passaan miehelle ja tyttärelle melki kaiken nenän eteen, passaan pyynnöstä ja pyytämättä. Menee siinä samassa, kun muutenkin touhuan joka suunnassa jotain ja kaiken teen ilman riitaa ja hymyillen. Välillä väsyttää ja menen lepäämään ja sen jälkeen jatkan hommia.

Jaa hommia eri päiville niin ei käy raskaaks. Joskus voi armahtaa itseään ja jättää jotain tekemättä ja vaikka levätä. Mut ei noitten takia kannata riidellä ja kun alkaa pinnaa kiristää niin hommat seis ja lepäämään. Levon jälkeen ei kiristele yhtään ja huumori mukaan niin auttaa paljon .

Mies jopa itse välillä innostuu tekemään kotitöitä, kun omasta halustaan haluaakin sitten osallistua. Kai se on se kun ei ole mikään "pakko" vaan omavalintaisesti se miellyttää häntäin sillointällöin. Ja "tuplapalkka" siitä aina minulta tulee kun mieli niin iloinen avusta

 

[vierailija]

Teen aina kaikki ruoat alusta asti itse. Joskus harvoin tulee esim pakastepizzoja tai pinaattilettuja ostettua. Eli en ihan kaikkea mutta noin99% kyllä.

 

[vierailija]

Kuule.
Anna olla.

Anna vaan olla.

Nyt annat olla.
Säästät hieman voimia tulevaan taisteluun.
Mutta nyt lopetat, ihan kaikkien kotitöiden tekemisen.
Asia on juuri noin kuin sanoit, mies tottui liian hyvälle.
Teet ruuan vaan sulle ja lapselle. Peset vaan sun ja lapsen pyykit, vaihdat vaan sun ja lapsen lakanat. Mitään saunakaljaa et kanna miehelle, ostat lapselle pillimehun jne jne

Ja kun mies on romahtamispisteessä, kaivat vaan sen tehtävälistan esiin, ja sanot, ett "Sori vaan kulta, mää olen kaks vuotta työni tehny enkä jaksa enää, sun vuoro tehdä seuraavat kaksi vuotta."


Minäkin ymmärrän jos äijä todella on se joka tuo RAHAA kotiin, ja tekee EDES ne "miesten"työt, tai olis sit edes helvetin hyvä panemaan. Mut jos Kaikki jää vaimolle, nii oikeesti mitä sillä miehellä tekee??? Ei yhtään mitään. Ei mitään. On vaan enempi rasite, rasite joka polttaa sut loppuun.

Oikeesti. Mietippä. Teet nyt teidän kaikki työt, lisäks miehestä aiheutuvat" rasitteet". Ketään et saa apuun.
Jos asuisit kaksin lapsen kanssa, ja mies ottaisi lapsen edes joka toinen kuukausi, nii ai että mieti miten helppoa olis.
Väännä tämä ajatus miehelle rautalangasta, ja kysy häneltä mihin sää häntä tarviit, mitä iloa ja hyötyä hänestä sulle on kun toinen palaa loppuun ja toinen makaa sohvalla ruikuttamassa.

Ja ihan oikeesti, viiminen pisara mulla ainakun tuli siinä, että EN SUOSTU opettaa omalle lapselleni että miehen ei muka tarvitse tehdä mitään kotona. Enkä mää ihan oikeesti enää suostu olemaan kotona ja lapselleni pinna kireellä kotitöiden takia.

Nimimerkillä:keittiö kiiltää ja valmista ruokaa kaapissa.

 

[vierailija]

Minäkin hoidan meillä kaikki naisten kotityöt ja tosiaan teen näitä töitä 24/7. Meillä ei edes ole ikinä tuollaista yhteistä aikaa että jossain käytäisiin, mutta kuten jotkut muutkin ketjussa, en minäkään näe syytä valitukselle. Onko tuo mielestäsi ainoa tapa viettää yhteistä aikaa? Itse käyn pitkin päivää suukottelemassa miestä yms. ihan muuten vaan, ja lasten nukkumaan mentyä vietämme vielä sitä kahdenkeskistä aikaa tv:n tai muun ääressä herkutellen jne.

Voisit ehkä ylipäänsä siinä muutenkin kaiken arjen ohella osoitaa rakkauttasi ja katsoa mitä siitä seuraa.

Mistä näin kivikautisen typeriä ämmiä löytyy?

 

[vierailija]

Pitäkää viikon verran kirjaa kotitöistä ja jo etukäteen sovitte, että seuraavalle viikolle tehdään lista toisinpäin, eli mies tekee kaikki ne kotityöt, jotka sinä olet tehnyt ja merkannut edellisellä viikolla.

Itse en jaksaisi kyllä tuollaista katsoa, eikä tuollainen toisen hyväksikäyttö tee hyvää suhteelle, joten niin tyhmää kun tuollainen listojen teko onkin, niin käyttäisin paremman keinon puutteessa.

 

[vierailija]

Mistä näin kivikautisen typeriä ämmiä löytyy?

Mää epäilen että on provo. En voi uskoa että on näin tyhmiä olemassakaan.

 

[vierailija]

Pitäkää viikon verran kirjaa kotitöistä ja jo etukäteen sovitte, että seuraavalle viikolle tehdään lista toisinpäin, eli mies tekee kaikki ne kotityöt, jotka sinä olet tehnyt ja merkannut edellisellä viikolla.

Itse en jaksaisi kyllä tuollaista katsoa, eikä tuollainen toisen hyväksikäyttö tee hyvää suhteelle, joten niin tyhmää kun tuollainen listojen teko onkin, niin käyttäisin paremman keinon puutteessa.

Tää on hyvä idea!

 

[kotityömies]

Ihan aidosti olisi kiva tietää, että mitä kaikkea te siellä kotona puuhaatte kotityö-otsikon alla? Itse sain aikanaan olla pari kk kotona lasten kanssa ja vaimo oli töissä. Tein kaikki kotityöt. Ns. naisten töihin ei millään mennyt kuin max 45min päivässä, joten käytännössä leikin lasten kanssa päivät. Toki kerta viikkoon siivosin talon perusteellisesti, ja se ei tuohon aikaan sisälly. Välillä tenavat leikki yksin ja minä tein ns. miesten töitä, esim. kasasin ikean huonekaluja ison kasan, lämmitin taloa... Jtkp, tämä 2kk oli ehkä elämäni parasta aikaa. Vaimo oli tänä aika todella pahalla tuulella, myönsi olevansa kateellinen kun sain olla lasten kanssa ja itse joutui käymään duunissa.

Oma tyyli on toki sellanen aika tehokas, eli kun tehdään töitä (mitä tahansa), niin silloin tehdään eikä fiilistellä. Lisäksi olen hyvin järjestelmällinen. Oma käsitykseni ns. päivittäisista naisten töistä: pyykki, siivous (tavarat ja pinnat), ruuanlaitto, astiat. Miten paljon noihin nyt voi saada aikaa kulumaan? Ruuassa toki voi hifistellä rajattoman kauan.

Niin ja kotityöt on oikeasti pirun laaja aihe. Siihen kuuluu myös autojen siivous ja huolto, kaupassakäynnit, talotekniikan huolto, rakentamistyöt (sisällä ja piharakentaminen), talousasioiden hoitaminen (lainat, laskut, sijoitukset), lasten kuskaus harrastuksiin, puutyöt, erilaiset korjaustyöt... Edellä mainitut kuuluu käytännössä nykyään vain minulle, vaikka teen pidempää päivää töissä (ja tienaan 50% enemmän rahaa yhteiseen käyttöön). Päivätyöni ohella olen yrittäjä ja jatko-opiskelija. Ns. naisten töistä vaimo tekee enemmän.

 

[vierailija]

Mies jopa itse välillä innostuu tekemään kotitöitä, kun omasta halustaan haluaakin sitten osallistua. Kai se on se kun ei ole mikään "pakko" vaan omavalintaisesti se miellyttää häntäin sillointällöin. Ja "tuplapalkka" siitä aina minulta tulee kun mieli niin iloinen avusta

Jessus mitä kynnysmattoja täältä löytyy.

Ei tulisi mieleenkään antaa toisen lorvia vapaamatkustajana perheessä, jossa tarvitaan kahden aikuisen panosta arjen pyörittämiseen. Minä en tee ruokaa miehelle ja pyykitkin saa aikuinen ihminen ihan itse pestyä. Jos ei saa, niin kulkekoon paskaisissa vaatteissa. Meillä mies tekee useammin ruoat, minä ostan enemmän eineksiä. Sisäsiivoukset ovat minun kontollani ja mies tekee vastaavasti enemmän ulkohommia. Lasten kuskauksiin osallistun minä eniten, samoin vaatehuoltoon ja hankintoihin.

Jos mies laiskottelee sohvalla, niin sitten minäkin menen laiskottelemaan TV:n ääreen. Villakoirat juoskoot nurkissa ja astiaröykkiö kasvakoot vaikka viikon ajan keittiössä.

Molemmilla vanhemmilla on vastuunsa perheen pyörittämisessä, ei sitä voi sälyttää vain toisen niskoille.