Kumpaa naista sä muistutat (ks. kuva)

Tuo ensimmäinen. Tai no mitä nyt se on mahdollista. Tummat silmänaluset on mutta niin ne oli ennen lapsia. Ja ennen lapsia olin nuori ja luonnollisesti silloin "terhakkaampi". Äskenkin laitoin meikit, hiukset ja valitsin siistit vaatteet vaikka kohta lasten kanssa vesisateeseen. Mies pitää turhamaisena mutta itse en halua näyttää tuollaiselta oikeanpuoleiselta.

 

En kumpaakaan. Paitsi että suunnilleen kakkosen vaatteissa olen kun sieneen. Huoliteltu kampaus ja tyylikäs kampaus kuulostavat ehkä pahimmilta noista. Niijuu ja ne korut.

Mä olen ehkä parhaimillani nakuna ja saunanpuhtaana.

 

En edes kaukaisesti kumpaakaan. En ole äiti, eikä minusta koskaan tulekaan.

 

No en mä muistuta kumpaakaan. Äiti toki olen, mutta kyllä mä kiinnitän huomiota siihen mitä.päälleni laitan ja mitä koruja ja milloin. Ja mulla on muutakin elämää kuin lapset. Eikä oo mustia silmäpusseja.tukka on laitettu ja värjätty. En käytä korkkareita. Ja rinat on kylläkuin kaksi kärpäslätkää

 

Kakkonen, en ole äiti. Rinnat ei roiku, mutten piittaa pukeutumisesta enkä hyvältä näyttämisestä.

 

En edes kaukaisesti kumpaakaan. En ole äiti, eikä minusta koskaan tulekaan.

Mistä tiedät?

 

Näytän kuulema täsmälleen samanlaiselta kuin kymmenen vuotta sitten, kolmekymppisenä. Ei ole muuttanut lapsenteko, ammatin kovuus eikä elämä. Rypyn ryppyä ei ole vielä tullut.
En koskaan ole näyttänyt vasemmanpuoleiselta enkä koskaan tule näyttämään oikeanpuoleiselta.
En meikkaa, en käytä korkkareita (mielestäni typeryyden huiput, mokomat) katson silti joka aamu peiliin enkä näytä mielestäni homsuiselta.

 

Mistä tiedät?

Jos ei esimerkiksi halua lapsia tai voi vaikka niitä saada niin kai sen silloin tietää.

 

Mistä tiedät?

Se on steriili mies.

 

Mistä tiedät?

Koska piuhat poikki.

 

Jos pitää valita, niin kai mä olen noista tuo kulahtanut versio. Mutta kuten jutussa sanotaan, myös mulle on myös tullut matkaan armollisuutta. Ja ylpeyttä siitä, että olen tuottanut kehollani maailmaan mahtavia jälkeläisiä. Sen rinnalla eivät pienet mahamakkarat tunnu missään.

 

Oon äiti, mutta en ole päästänyt itteeni rupsahtaa. Ei ole mitään etureppua ja otin viime kesänä silikonit. Eli vatsa on litteä ja on kunnon tissit. Raskausarpia on, mutta se nyt ei mua haittaa. Itestäni pidän huolta jatkossakin ja aivan yks hailee mulle, mitä joku ajattelee tosta. Ei noi asiat mun äitinä olemiseen vaikuta, lastani rakastan paljon.

 

Eka. Minulla on yksi puolitoistavuotias lapsi.

Meikkaan joka päivä, laitan hiuksia, kiharran, korkkarit on aina jalassa muualla kuin puistossa, mekoista ja villakangastakeista tykkään myös. Koruja on aina korvissa/kaulassa/sormissa. Olen hoikka, käyn päivittäin suihkussa, ajelen karvat, lakkaan kynnet ja huolehdin muutenkin hygieniasta ja vaatetuksesta.

Haluan olla minä siitä huolimatta että olen äiti. Joillekin se minuus vain on laittamattomuus ja joillekin se merkitsee vaivannäköä.

 

En ole kumpaakaan.

 

Vasemmanpuoleinen ja äiti olen.

 

Aina huvittaa tämä vertaus miten lapsettomien tissit on niin terhakkaat ja äitien lössähtäneet lapaset.
H/I-kuppikoolla en ole päässyt kokemaan sitä tissien terhakkuutta, kuin joskus yläasteella.