Olenko huono ihminen kun en käy isäni haudalla?

[vierailijamittu]

Mites jos joku läheinen haluaa nimenomaan hautakiven joko uisteluun tai apuun surutyössä ja esim. lastenlapsille tai lastenlastenlapsille esitettäväksi ja kerronnan käynnistäjäksi?

Ai että siihen tarvitaa hautapaikka? Eiköhän minusta voi kertoa vaikka valokuvan, sukupuun tms kautta?ei harmaan kiven kautta.

Ja meillä lapsillekin on opetettu että kuollutta mummia voi muistella kotona. Silloin kun siltä tuntuu tai surettaa. Monasti lapset pyytää että äiti, sytytetäänkö mummin kynttilä keittiön pöytään. Ihan normi arjessa. Mä en ole huomannut että surun tuleminen olis jotenkin sidoksissa aikaan tai paikkaan. Vaan se tulee silloinkun tulee, ja muistelua ja surutyötä voi tehdä ihan kotonakin. Miksi pitäs olla hautausmaalla. Mun mielestä esim oliko se nyt nepalilainen taivasjuhla on aika mieleyön tapa haudata kuollut läheineb. Siinä läheisen ruumis päätyy luonnon kiertokulkuun, lintujen syömänä. He ymmärtävät ettei ihmissielu asu tässä kropassa. Kroppa on vai kuori joka kuljettaa meitä tietyn matkan koko elämän kaaressa...

 

[vierailijamittu]

Pari sanaa jäi puuttumaan eli miksi surutyötä täytyy juuri hautausmaalla tehdä. Ja ymmärrän jos se jota kuta helpottaa. Itselleni kuolleet on läsnä arkisessa elämässä samoin suru.

 

[vierailija]

Etköhän itse tiedä parhaiten, oletko hyvä vai huono ihminen. Älä anna muiden ihmisten määritellä sinua.

 

[Mummeliisa]

Ai että siihen tarvitaa hautapaikka? Eiköhän minusta voi kertoa vaikka valokuvan, sukupuun tms kautta?ei harmaan kiven kautta.

Ei tietenkään tarvita. Kysymys olikin, että mitä jos läheinen niin kuoltuasi tahtoo?

 

[vierailija444]

Hautausmaalla käyntihän on vain meille opetettu tapa tehdä surutyötä. Yhtälailla tilalla voisi olla joku muukin tapa/tapoja. Eihän se kuollut ihminen siellä ole...

 

[Mummeliisa]

Pari sanaa jäi puuttumaan eli miksi surutyötä täytyy juuri hautausmaalla tehdä. Ja ymmärrän jos se jota kuta helpottaa. Itselleni kuolleet on läsnä arkisessa elämässä samoin suru.

Totta. Kipeän totta.

 

[vierailijamittu]

Ei tietenkään tarvita. Kysymys olikin, että mitä jos läheinen niin kuoltuasi tahtoo?

Toivon suunnattomasti että näin ei ole. Rakasta ympärillä olevia metsiämme niin että toivon sydämmeni pohjasta että sinne minut sirotellaan. Kuten sanoi, kiveen saa toki lastan laittaa jos se helpottaa, jos sen luo kynttilän tuonti tai kukkien laitto helpotta. Joski toivon etyä metsän näkeminenkin kertoo jo sen että olen jatkanut matkaani. Ja toivon tänne jäänneiden jatkaneen heidän matkaansa murehtimatta liikaa minua. En tahdo heille surua, mutta kun en voi mitään että kaikkien meidän elämä päättyy joskus.

Mä rakastan luontoa. Ja sen aitoutta niin syntymässä kuin kuolemassa. Ympärillä ei ole mitään krumeluuria. Vain se ihmeellinen elämän kaari

Ja joo. Olen kai outo. Metsä ja nuo luonnon eläimet ja niiden seurailu tekee sen.

 

[vierailijamittu]

Totta. Kipeän totta.

Siksipä juuri kun koskee koviten, sytytän sen kynttilän vaikka kesken arkipuuhan ja istahdan hetkeksi muistamaan.

 

[Mummeliisa]

Siksipä juuri kun koskee koviten, sytytän sen kynttilän vaikka kesken arkipuuhan ja istahdan hetkeksi muistamaan.

Minä harvoin teen sitäkään. Lähinnä haukon henkeäni ja yritän jotenkin selvitä kivun kanssa. Väliin paremmin, väliin huonommin onnaa.

 

[Mummeliisa]

Toivon suunnattomasti että näin ei ole. Rakasta ympärillä olevia metsiämme niin että toivon sydämmeni pohjasta että sinne minut sirotellaan. Kuten sanoi, kiveen saa toki lastan laittaa jos se helpottaa, jos sen luo kynttilän tuonti tai kukkien laitto helpotta. Joski toivon etyä metsän näkeminenkin kertoo jo sen että olen jatkanut matkaani. Ja toivon tänne jäänneiden jatkaneen heidän matkaansa murehtimatta liikaa minua. En tahdo heille surua, mutta kun en voi mitään että kaikkien meidän elämä päättyy joskus.

Mä rakastan luontoa. Ja sen aitoutta niin syntymässä kuin kuolemassa. Ympärillä ei ole mitään krumeluuria. Vain se ihmeellinen elämän kaari

Ja joo. Olen kai outo. Metsä ja nuo luonnon eläimet ja niiden seurailu tekee sen.

En usko, että olet outo. Olisin itse aikoinaan voinut vastata samoin.
Sittemmin mieli muuttunut - ei oikeastaan oma mieli vaan oman kuoren pitäminen tärkeänä.

 

[vierailijamittu]

En usko, että olet outo. Olisin itse aikoinaan voinut vastata samoin.
Sittemmin mieli muuttunut - ei oikeastaan oma mieli vaan oman kuoren pitäminen tärkeänä.

Toki omaa kroppaani arvosta. Se on minuuteni koti ja koitan siitä huolta parhaani pitää jotta se kantaisi minua mahdollisimman pitkään. Mutta kun sen voimat on loppunut, se on vaan se kuori joka karusti sanottuna mätänee tai lahoaa. Ja siirtyy luonnon helmassa muiden elävien hyödynnettäväksi. Ja se missä kroppani siirtyy luonnonkierrossa eteenpäin, on aivan sama. Joskin toivon ettei se ole se paikka "jossa omaisten on käytävä koska meille opetettujen tapojen vuoksi niin on tehtävä". Hautausmaan funktion noin muutoin toki ymmärrän ympäristökin kannalta. Intiassa ollessani ei ne joessa kelluvat ruumiit mielestäni se "järkevin"tapa ole haudata jo tautien vuoksi. Ymmärrän toki heidän ajatuksen ihmisen kulkemisesta joen mukana tuonpuoleiseen.