Kun vois vaan kuolla...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
En oo nukkunu taas moneen kuukauteen hyvin. Enkä muista millon olisin nukkunu edes yhden yön niin, ettei olis tarvinnut herätä kipuihin. Tää on niin syvältä... Nivelkipuihin auttaa vaan tulikuuma vesi, mut sit ku hanan sulkee, ni pitäs samantien juosta sänkyyn peiton alle ja kääriä viltti jalan ympärille, ettei se kerkee viilentyä tai kivut palaa takas. Tosin tuokaan ei oo enää muutamaan viikkoon auttanut yhtään! :'(

Mä oon niin loppu tähän. Pitäs mennä taas näyttää jalkaa terveyskeskukseen, jotta sais lähetteen eteenpäin, mut mä oon henkisesti niin loppu tähän, että en vaan jaksa! Vois vaan nukkua päivästä toiseen, ni ei tarvii ajatella mitään...

Onks tää sit niinku masennusta? Jaa-a, en tiiä. Psykiatri näkyi kirjoittaneen tietoihin jonkun F41.2-diagnoosin, mut ei sanonut siitä sanallakaan mitään... Kerrankii sattui kohdalle sellanen lääkäri, jolle pystyi puhumaan ja se sanoi että lukee ton jalan potilaskertomukset ja sit miettii mitä tehdään...

Kokoajan sellanen olo että vois kiivetä tän talon katolle ja hypätä alas.(tiedän etten oikeesti ees uskaltais sinne kiivetä, mut sellanen on kokoajan silti mieles...)

MÄ en jaksa tätä enää! Sit ku sanoin yhelle ihmiselle, että mä oon niin h*lvetin väsynyt etten enää jaksa lähtee mihinkään terveyskeskukseen ton jalankaa, ni se oletti sen olevan sillein etten halua siihen apua. (Lähes 6-vuoden ajan siihen on y-ri-tet-ty apua saada, mutta meinaa olla mahdotonta.) Mä jotenkii aavistan ettei tää tuu päättymään hyvin...
 

Yhteistyössä