Minua ärsyttää, kun nykyään on jotenkin automaatio, että vanhemmat ovat eronneet ja uudelleen naimisissa ja

Mikä ihmeen polyamoriajuttu? Taasko minut sekoitetaan johonkin toiseen?

Etkös sinä siitä aikanaan kirjoitellut?

 

Etkös sinä siitä aikanaan kirjoitellut?

Olen kyllä keskustellut aiheesta monestikin, mutta ei kai se vielä tarkoita että itsellä sellainen suhde olisi?

 

Olihan se joskus ainakin? Kun miehes duunas kaverias esim.

 

Toi oli tarkoitus olla Säpäleelle, sorry!

Minä jo mietinkin että kumpi meistä on harhoissaan, kun en kysymystä ymmärtäny.

 

Mä en taas ole enää ollenkaan varma, onko järkevää pitää "läpi elämän kestävää" suhdetta sinä ainoana ja oikeana. Ne, jotka sellaisessa ovat, ovat varmasti onnellisia siten. Sitten on niitä, joille on parempi vaihtaa maisemaa viiden vuoden välein. Miksi on niin tärkeää, että se yksi suhde kestää hamaan tappiin asti?

Lasten vuoksi? Lapset kärsii aina kun vanhemmat eroaa.

 

Niin, olen ihan samaa mieltä. Tälläinen kulttuuri on varsinkin miehille ikävä. Me kun yleensä menetetään lapsi erossa ja joudutaan maksamaan elareita. Aika ikävää erota useita kertoja elämän aikana.

Erotilastot ovat paljon suuremmat juuri naisten vuoksi. Naiset hakevat eroa paljon useammin kuin miehet. Sitä ollaan niin itsenäisiä että välitetään enemmän omasta onnesta kuin lasten. Tietenkin on hyviäkin syitä erota, kuten väkivalta ja pettäminen. Mutta suurin osa avioliitoista loppuu aika pinnallisista syistä. Ei tunneta enää intohimoa jne...

 

tehneet ties kuinka monen kanssa lapsia.

Minusta sen ei pitäisi olla ideaalitilanne, vaan ydinperhe. Miksi nykyään erotaan niin paljon helpommin, mitä ennen? Missä mättää? Miksi tämä yhteiskunta on mennyt näin pahasti piloille?

TUntuu, että tällainen yli 15 vuotta kestänyt parisuhde/avioliitto on ihan out of season ja on parempi vaan, että on mahdollisimman monta kumppania ja vielä monelle kumppanille lapsia

Mieheni kuoli aikoinaan 19 vuoden avioliiton jälkeen.
Minua "ärsyttää" ne, joita elämä kohtelee silkkihansikkain ja jotka syyllistää niitä, joiden tarina on toisenlainen.

 

Ai tässä ei vissiin puhuttukaan eroista, vaan lennossa vaihdoista.

ero = vanha kalu vaihtoon, uusperhe = äidille uutta melaa mekkoon

 

Ekanakin, vaikka nainen hakeekin useammin eroa kuin mies, ei se tarkoita että eron "syy" ois aina naisessa.

Toisekseen, jos ennen muinoin ois ero ollu yhtä "hyväksyttävää" kuin nykyään, niin aiemminkin oltas erottu ihan yhtälailla kuin nykyäänkin.

Tosin olen sitä mieltä, että liian usein ollaan liikkeellä vain sillä minäminä-asenteella. Ku ei tunnu enää mukavalta, eikä nähdä vaivaa parisuhteen eteen. Puhumattakaan siitä, että naimisiin mennään ja perustetaan perhe kun "halutaan", mutta ei välttämättä olla valmiita

 

[QUOTE="Tomi";30814169]Lasten vuoksi? Lapset kärsii aina kun vanhemmat eroaa.[/QUOTE]

Lapset kärsii jos vanhemmilla on huono olla parisuhteessa, mutta lapset eivät kärsi mikäli vanhemmat hoitavat eron fiksusti.

 

Ymmärrän mitä ap tarkoittaa. Se on jotenkin kurjaa mun mielestä, että uusioperheet on se tän päivän juttu ja lasten perheet ovat hajallaan.

Tietenkin on niitä, joilla se ero on syystä tai toisesta välttämätön, ei se yhdessä pysyminen aina ole paras valinta lasten kannalta. Mutta kyllä minustakin vaikuttaa siltä, että nykypäivänä mennään se oma onni edellä ja haetaan uutta onnea liiankin herkästi.

 

Ekanakin, vaikka nainen hakeekin useammin eroa kuin mies, ei se tarkoita että eron "syy" ois aina naisessa.

Toisekseen, jos ennen muinoin ois ero ollu yhtä "hyväksyttävää" kuin nykyään, niin aiemminkin oltas erottu ihan yhtälailla kuin nykyäänkin.

Tosin olen sitä mieltä, että liian usein ollaan liikkeellä vain sillä minäminä-asenteella. Ku ei tunnu enää mukavalta, eikä nähdä vaivaa parisuhteen eteen. Puhumattakaan siitä, että naimisiin mennään ja perustetaan perhe kun "halutaan", mutta ei välttämättä olla valmiita

Ei tietenkään syy ole AINA naisessa. Se, kenessä on syy on vähän vaikea nähdä ulkopuolisena. Paitsi selvissä tapauksissa, kuten pettämisessä. Mutta suurin osa avioliitoista päättyy eroon muista syistä. Nainen nalkuttaa liikaa, tai pihtaa. Tai sitten mies ryyppää liikaa eikä jaksa puhua pahemmin vaimolleen töiden jälkeen vaan menee kattomaan TV:tä.

Naiset hakee eroa useammin koska ero on naiselle lähes aina helpompi. Miehelle se tulee kalliiksi.

 

Ymmärrän mitä ap tarkoittaa. Se on jotenkin kurjaa mun mielestä, että uusioperheet on se tän päivän juttu ja lasten perheet ovat hajallaan.

Tietenkin on niitä, joilla se ero on syystä tai toisesta välttämätön, ei se yhdessä pysyminen aina ole paras valinta lasten kannalta. Mutta kyllä minustakin vaikuttaa siltä, että nykypäivänä mennään se oma onni edellä ja haetaan uutta onnea liiankin herkästi.

Juuri näin. Moni täällä kaksplus-palstalla latelee hyviäkin syitä eroon, kuten puolison kuolema tai yhtäkkiä alkanut huumeriippuvuus tai jatkuvat pettäminen, mutta ei se ollut tässä se pointti. Moni hakee eroa ihan pinnallisistakin syistä. Ero kuulostaa ihan hyvältä kun ajattelee että lapsia ei tarvitse menettää, ja tulee vielä saamaan tuhansia kuussa tuki ja elareita. Tämä siis tilanne naisen kohdalla.

 

Juuri näin. Moni täällä kaksplus-palstalla latelee hyviäkin syitä eroon, kuten puolison kuolema tai yhtäkkiä alkanut huumeriippuvuus tai jatkuvat pettäminen, mutta ei se ollut tässä se pointti. Moni hakee eroa ihan pinnallisistakin syistä. Ero kuulostaa ihan hyvältä kun ajattelee että lapsia ei tarvitse menettää, ja tulee vielä saamaan tuhansia kuussa tuki ja elareita. Tämä siis tilanne naisen kohdalla.

Miehellä vaikuttaa myös se usein, että kun on liittoon ja perheeseen asettunut, niin vaimosta ja perheenäidistä tulee tietyllä lailla myös "äiti" itselle, eli se joka pitää huolta ja on se kodin hengetär jonka puoleen kaikki kääntyvät. Nykyään toki kotityöt jakautuvat, mutta monissa perheissä se on kuitenkin nainen, joka tekee joitain juttuja pelkästään. Miehelle eroaminen tulee useimmiten eteen uuden rakastumisen myötä, kun lähdetään "toisen helmoihin" lähes suoraan. Naiset taas saattavat ottaa useammin eron vaan siksi, että eivät jaksa liittoa enää, vaikkei olisi uutta katseltuna. Ei sillä etteivätkö naisetkin uusien matkaan lähde.

Tällä en halua yleistää, vaan tarkoitan sitä, että elareiden lisäksi miehillä on usein muitakin syitä, miksi eivät halua erota. Onhan noissa erotilanteissa sattunut perhesurmiakin, kun mies ei kestä tulossa olevaa eroa.

 

Lapset kärsii jos vanhemmilla on huono olla parisuhteessa, mutta lapset eivät kärsi mikäli vanhemmat hoitavat eron fiksusti.

Mitä pitää sisällään fiksusti hoidettu ero?
Vaikka vanhemmat eroaisivat "fiksusti", saattavat lapset silti "menettää" toisen vanhemman kun yleensä toista nähdään vähemmän.

Kyllähän ero aina lasten elämää muuttaa. Hoitaa sen fiksusti tai ei.

 

Minä olin lapsen mukana (ekaluokan) terveystarkastuksessa ja terkallakin oli oletus että minulla on eri sukunimi kuin lapsella, täytti niitä tietojamme sinne koneelle ja ensin toki sanoin lapsen nimen ja sitten oman etunimeni niin terkalta heti komentti että -mikä sinun (eli allekirjoittaneen) sukunimi on?
Kun sanoin saman kun lapsella oli ilme ensin :O
No sitten tehtiin tutkimusta ja vähän juteltiin, juttelu menikin muuten siihen asti hyvin kunnes terkka kyseli ketä lapsen perheeseen kuului, lapsi sitten luottelee sisarensa ,äiti ja isä. Terkka ilmoitti että ei kun tarkoitin ketä sinun kodissa jossa sinä vakituisesti asut?
Oli siinä pieni 7v aika ihmeissään ja hämmentynyt että mitäs tähän vastaa :O
No terkka sitten minua katsomaan ihmeissään ja sanoin että niin, me kaikki kyllä olemme tietääkseni vielä saman katon alla ja kuulumme edelleen samaan perheeseen, vai käsitinkö minäkin kysymyksen nyt jotenkin väärin?
Ja katsoin ihmeissäni terkkaa
Terkka sitten napsuttelemaan konettaan, eikä puhunut koko aiheesta mitään ????

Olipas idiootti terkka.

 

Lapset kärsii jos vanhemmilla on huono olla parisuhteessa, mutta lapset eivät kärsi mikäli vanhemmat hoitavat eron fiksusti.

Tottakai kärsivät joka tapauksessa. Lapset haluaa lähes aina vanhempien olevan yhdessä. Toki poikkeuksiakin on, jos vanhemmat selvästi riitelevät. Silloinkin se ero voi olla kova paikka, koska eron jälkeen toista vanhempaa näkee harvemmin. Joskus tämä ei ehkä haittaa niin paljon, jos toinen vanhempi ei ole viettänyt paljon aikaa lasten kanssa edes liiton aikana.

 

Mä en taas ole enää ollenkaan varma, onko järkevää pitää "läpi elämän kestävää" suhdetta sinä ainoana ja oikeana. Ne, jotka sellaisessa ovat, ovat varmasti onnellisia siten. Sitten on niitä, joille on parempi vaihtaa maisemaa viiden vuoden välein. Miksi on niin tärkeää, että se yksi suhde kestää hamaan tappiin asti?

Sitten ei kannattaisi lapsiakaan tehdä.

 

Sitten on vielä niitäkin, jotka eivät koskaan ole olleet naimisissa, tai edes mene naimisiin, mutta ovat silti äitejä.
Eivätkä pompi edes suhteista toisiin. Jopa elävät kokonaan ilman seksuaalista suhdetta.
Tämä on siis nyt ihan hirveää. Kyllähän ihmiset kivikaudesta asti on eläneet ydinperheissä avioliitossa.
Hmm, ehkeivät sittenkään.

 

Mulla tulee ydinperheestä mieleen ydinase.

 

Olipas idiootti terkka.

Luulen, että tämän terkkarin asiakkaalla kävi mielikuvitus kovilla kierroksilla.

 

ihmisiltä puuttuu kyky selvitellä erimielisyyksiään. on helpompi lähteä erisuuntiin, kuin löytää ongelmille ratkaisu

 

Sen enempää ruotimatta, miksi ihmiset eroaa jne. Mulla ensimmäinen liitto (hyvin nuorena jo sitoutunut siihen) kesti tuon 15v ja risat. Alkoi käydä hyvin selväksi, ettei siinä voinut enää elää ja jokaiselle osapuolelle olisi parempi toisenlainen järjestely. Etenkin lapsien kannalta, jotka tarvitsevat tasapainoa ja hyvät roolimallit tai edes yhden hyvän roolimallin. Mutta en mäkään jossain vaiheessa tuota liittoa ajatellut, että siitä joskus eri suuntiin lähdetään. Enkä myöskään olisi ikinä uskonut, että alan vielä toisen kerran samaan leikkiin. T: nyt onnellinen uusperheen äiti, jolla oli se 15 vuotta historiaa saman ihmisen kanssa

 

tehneet ties kuinka monen kanssa lapsia.

Minusta sen ei pitäisi olla ideaalitilanne, vaan ydinperhe. Miksi nykyään erotaan niin paljon helpommin, mitä ennen? Missä mättää? Miksi tämä yhteiskunta on mennyt näin pahasti piloille?

TUntuu, että tällainen yli 15 vuotta kestänyt parisuhde/avioliitto on ihan out of season ja on parempi vaan, että on mahdollisimman monta kumppania ja vielä monelle kumppanille lapsia

Tästä aiheesta ei olekaan provoiltu ja tapeltu pitkään aikaan palstalla, joten kiva että otit asian esille. Mutta siis kuinka monen kanssa sun näkemyksen mukaan ihmisillä oikein on lapsia? Mietin vaan, kun yleisin tai keskimääräisin lapsiluku taitaa olla n. kaksi...

Eikä missään mätä. Nykytilanne on mennyt niin paljon parempaan aiemmasta. Ja minusta ideaalitilanne ei ole ydinperhe, vaan sellainen tilanne, jossa ihmisille ei tule mieleenkään alkaa taivastella toisten perhemuotoja. Mutta mitä sen on väliä, jos oma suhteesi on out of season, ei kai sitä tarvitse niin kauheasti miettiä, onko samanlainen kuin naapurinsa? Elää omaa elämäänsä vaan ja pyrkii onnelliseen tilanteeseen.

 

Mulla tulee ydinperheestä mieleen ydinase.

Mullekin koko sana ja myös koko "ihanne" aiheuttaa pelkkiä puistatusoireita.
Kirkossa kermakakkuhameessa naimisiin (puistatus), 2-5 lasta, asuntovelka, 2 autoa ja kultainen noutaja.
Vaikea tollasta "unelmaa" on ymmärtää, mutta kai se tietynlaisten ihmisten mielestä on hienoa, kun sen etappinsa sitten saavuttavat. Elämässähän on tärkeintä se, että tekee kaiken juuri niin, kuin naapurin essi ja lassikin.