Teinin luottamus - miten toimisit?

[mitä tekisit?]

Jos teini-ikäinen lapsesi kertoisi sinulle, että hänen kaverinsa hölmöilee (varastaa kaupasta, polttaa, käyttää nuuskaa, varastaa kotoaan alkoa jne), kertoisitko tämän kaverin vanhemmille, jotka olisivat vieläpä perhetuttujanne? Jos lapsenne itse ei haluaisi asiaa eteenpäin kerrottavan?
Itse en ole kertonut, ja koen yhteydenpidon näihin tuttuihin nyt vähän vaikeana ja ei-niin-luontevana. Oma lapsi on kuitenkin ehdoton siinä suhteessa, että ei halua asioita eteenpäin kerrottavan. Ja koen tärkeimmäksi säilyttää luottamuksen omaan lapseeni.

 

["Lissu"]

En mä tuossa tilanteessa kertoisi. Yrittäisin ehkä ylipuhua teiniä jos antaisi kuitenkin kertoa, perustelemalla että kaveri voi joutua vielä pahoihin vaikeuksiin jne ja lupaamalla vaikka että et kerro hänen kertoneen asiasta.

 

[tjaah]

Ilmeisesti teinini kuitenkin kertoisi asiasta minulle siksi että on ystävästään huolissaan, eikä tiedä miten auttaa. Joten kyllä kävisin oman teinini kanssa vakavaa keskustelua siitä miten tuota toista nuorta voi auttaa, ehkä kutsuisin sen toisen nuoren meille juttelemaan ja päämääränä olisi tietysti että se toinen nuori voisi itse kertoa vanhemmilleen murheistaan, mitä ne sitten lienevätkin.

 

[ap.]

No olen yrittänytkin tuota, mutta teini on vain sitä mieltä, että ei ole meidän (=siis minun ja mieheni) ongelma, mitä tämä kaveri tekee, on kuulemma vain heidän perheensä ongelma...
On vain ikävä, jos tämä rikkoo välejämme tuohon perheeseen, ollaan kuitenkin aika paljon tekemisissä.

 

[tjaah]

No olen yrittänytkin tuota, mutta teini on vain sitä mieltä, että ei ole meidän (=siis minun ja mieheni) ongelma, mitä tämä kaveri tekee, on kuulemma vain heidän perheensä ongelma...
On vain ikävä, jos tämä rikkoo välejämme tuohon perheeseen, ollaan kuitenkin aika paljon tekemisissä.

No miksi sitten kertoi sinulle jos ei tunne tarvetta auttaa kaveria?

Jos noin, olisin huolissani siitä OMASTA teinistäni - siis jos hän juoruilee kaverin asioista äitille vaan omaa statustaan nostaakseen tai juoruilunhalusta, vailla haluakaan auttaa toista.

 

[ap.]

Enkä voi ottaa asiaa tämän kaverinkaan kanssa puheeksi, sillä oma teini kielsi osoittamasta millään tavalla, että on kertonut meille noista jutuista. Sitä en tiedä, mitä kaikkea keskenään sitten asiasta juttelevat.

 

[ap.]

No miksi sitten kertoi sinulle jos ei tunne tarvetta auttaa kaveria?

Jos noin, olisin huolissani siitä OMASTA teinistäni - siis jos hän juoruilee kaverin asioista äitille vaan omaa statustaan nostaakseen tai juoruilunhalusta, vailla haluakaan auttaa toista.

No suurin syy varmaan oli tarve kertoa ja keskustella asiasta. Ihmetteli itse kovasti varsinkin sitä kaupasta varastelua ja selvästi koki tarvetta puhua siitä, oli ehkä jollain tasolla "järkyttynyt" siitä. Tupakkaa on kokeillut itsekin ja siitä meille itse kertonut, joten se ei sillä tavalla häntä ihmetyttänyt, mutta muuten on luonteeltaan sellainen, että itselleen vieraista ja oudoista asioista tykkää jutella ja keskustella. Ja kenen kanssa teinin pitäisi sellaisista puhua jos ei omien vanhempien? En osaa kyllä miltään kantilta katsottuna olla tästä lapsesta huolissani, on hyvin avoin ja oikeudentajuinen tapaus, kaikin puolin.

 

[tjaah]

Riippuu nyt sitten tietysti nuoren iästä ja käytöshäiriön tai päihdeongelman vakavuudesta, ehkä sukupuolestakin.

Kyllä aika kamalaa olisi antaa ystävien lapsen ajautua promiskuiteettiin, huorata, narkata ja varastella, ja olla siitä asiasta vaiti vaikka tietää. Siinä ollaan äkkiä tilanteessa jossa kumpikaan teistä, sinä tai oma teinisi, ei juuri kehtaa kattella itteään peilistä.

Yrittäisit edes sitten neuvoa lastasi miten hän juttelisi asiasta sille kaverille. Tai neuvo menemään vaikka kouluterkkarille juttelemaan. Tai, jos tilanne paha, tee nimetön lastensuojeluilmoitus, etkä kerro siitä asiasta sitten kellään, et edes sille omalle teinillesi.

 

[Miuski]

Mietipä niin päin, et jos hölmöilevä nuori olisikin sinun lapsesi. Haluaisitko tietää? Aikuisena pitää tehdä päätöksiä, joita nuori ei välillä ymmärrä ja joista ei ole samaa mieltä. Tässä kohtaa pitää ottaa aikuisen vastuu ja kertoa nuoren vanhemmille. Omalle nuorelle voi selittää, että pakko toimia kaverin parhaaksi.

 

[ap.]

Mietipä niin päin, et jos hölmöilevä nuori olisikin sinun lapsesi. Haluaisitko tietää? Aikuisena pitää tehdä päätöksiä, joita nuori ei välillä ymmärrä ja joista ei ole samaa mieltä. Tässä kohtaa pitää ottaa aikuisen vastuu ja kertoa nuoren vanhemmille. Omalle nuorelle voi selittää, että pakko toimia kaverin parhaaksi.

Niin, sepä se ongelma mielessäni onkin, kun ajattelen noinkin. Mutta toisaalta - kun ollaan aina pyritty lastemme kanssa siihen, että he voisivat luottaa meihin aina ja kaikessa ja että kaiken voi kertoa ja aina pitää uskaltaa sanoa, jos joku painaa mieltä, ja aina ovat omat hölmöilynsä (lintsaukset, tupakan kokeilut, kaljan maistelut jne) kertoneetkin, itse. Ja pelkään, että jos nyt toimin vastoin pojan toivetta ja kerron (=petän hänen luottamuksensa, ei olisi varmasti kertonut, jos ei olisi uskonut voivansa luottaa asian salassa pysymiseen), niin avoimuus häviää...

 

[Sopivasti lihava mäyrä]

Entäpä jos sun lapsesi ei olekaan kertonut mitään, vaan olet itse mukamas nähnyt tämän kaverin polttavan ja varastavan? Silloin sun lapsesi ei ole vasikka ja olet vain aikuisena huolissasi läheisestä lapsesta.

 

["Amelie"]

No olen yrittänytkin tuota, mutta teini on vain sitä mieltä, että ei ole meidän (=siis minun ja mieheni) ongelma, mitä tämä kaveri tekee, on kuulemma vain heidän perheensä ongelma...
On vain ikävä, jos tämä rikkoo välejämme tuohon perheeseen, ollaan kuitenkin aika paljon tekemisissä.

No, teini on kertonut sulle luottamuksella, joten en kertoisi missään nimessä ilman hänen lupaansa. Teini on kuitenkin luottanut suhun asian suhteen ja uskonut, ettet kerro eteenpäin kun hän näin pyytää.

Ehkä yrittäisin tuossa vaiheessa puhua vähän järkeä teinille. Kertoisin ehkä jotain tarinoita omasta nuoruudesta kokemuksen syvällä rintaäänellä (tulin itse pyörineeksi tuollaisessa porukassa nuorena, kaikki tuon porukan kaverit yhtä lukuun ottamatta ovat nykyään melko surullisia ihmiskohtaloita). Yrittäisin ilmaista teinille, miten tärkeää on, ettei noille poluille lähde.

Suostuisikohan teini siihen, että kerrot vaikkapa nähneesi hänen kaverinsa varastamassa/tupakalla/jotain vastaavaa? Näin sinun teinisi ei saa "vasikan" mainetta, jota uskoisin pelkäävän tuossa tilanteessa.