Kehitysvammainen lapsi ja hänen yksinhuoltajaäiti elävät kadulla

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja :-/
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Kiinnostaisi tietää tuonkin jutun taustat. Kovasti ovat ulisemassa mediassa, mutta eihän häätö koskaan tule yllätyksenä. Tammikuusta astihan tuolla on ollut aikaa etsiä uutta asuntoa, todella kummallista ettei sellaista muka olisi neljässä kuukaudessa löytynyt..
 
  • Tykkää
Reactions: Milla-Mari
Jutun mukaan asunto myytiin tammikuussa 2014 eli siitä lähtien vuokralaisella on ollut aikaa etsiä asuntoa. Lisäksi asunnon irtisanomisaika päättyi viime kesänä" eli jo nyt äiti on saanut viivytettyä muuttoa useilla kuukausilla ja vasta oikeuden päätöksellä joutui ulos. Olikohan tässä se takana, että kun "heittäytyy" asunnottomaksi eli ei etsi asuntoa itselleen niin yhteiskunta ottaa asian hoitaakseen?
 
[QUOTE="mimmi";30768260]jostain luin ,että heille oli kaupugilta tarjottu asuntoa,mutta olivat halunneet vuokrata yksityiseltä..[/QUOTE]

Samoin, ja tätä tukee myös se, että tännekin linkatussa artikkelissa mainitaan vain hakeneen yksityiseltä..
 
Ja yli vuosi ollut aikaa hakea asuntoa. Sosiaalityöntekijä voisi myöntää väliaikaisen asumisen, mutta ei sellaiseenkaan ketään pakoteta. Kadulle ei jättettäis, jos apua haluaisi ottaa vastaan.
 
Nyt en jaksa avata linkkiä uudestaan, mutta siis kävikö siitä ilmi millainen kehitysvamma tyttärellä on? Jos se aiheuttaa jotain lisätarpeita asunnon suhteen, voi uuden kämpän löytyminen olla tavallista vaikeampaa.
 
Ymmärtääkseni downin syndrooma. Tämä artikkelin nainen on siis jo vanhemmanpuoleinen, eikä "lapsikaan" enää mikään lapsi vaan ihan reippaasti täysi-ikäinen jo. Apua tarvitsee toki silti, mutta otsikko on vähän harhaanjohtava.
 
Äiti on omaishoitaja, mutta käykö sen lisäksi töissä? Jos ei työpaikka pidättele, niin luulisi, että asunnon olisi tuossa ajassa voinut löytää jostain kauempaa. Itsekin jouduin muuttamaan pois Punavuoresta, kun ei ollut varaa asua siellä.
 
Äiti on omaishoitaja, mutta käykö sen lisäksi töissä? Jos ei työpaikka pidättele, niin luulisi, että asunnon olisi tuossa ajassa voinut löytää jostain kauempaa. Itsekin jouduin muuttamaan pois Punavuoresta, kun ei ollut varaa asua siellä.

Aika harvalla ihmisellä on varaa asua kantakaupungissa. Ei edes 2:lla normaalituloisella palkasaajalla ole yleensä varaa vuokrata sieltä perheasuntoa (>70m2), koska niidenkin vuokrat ovat yleensä > 1700e/kk.

Miksi tuolle naiselle pitäisi tarjota asuntoa, kun kaupungilla on jonossa tällä hetkellä 40 000kpl hakijoita kaikkein korkeimmalla kiireellisyys-luokituksella (1)? Miten he eroavat tuon naisen tilanteesta? Useimmat sielläkin ovat ilman asuntoa, että ovat päässeet tuohon luokkaan 1.
 
Aika harvalla ihmisellä on varaa asua kantakaupungissa. Ei edes 2:lla normaalituloisella palkasaajalla ole yleensä varaa vuokrata sieltä perheasuntoa (>70m2), koska niidenkin vuokrat ovat yleensä > 1700e/kk.

Miksi tuolle naiselle pitäisi tarjota asuntoa, kun kaupungilla on jonossa tällä hetkellä 40 000kpl hakijoita kaikkein korkeimmalla kiireellisyys-luokituksella (1)? Miten he eroavat tuon naisen tilanteesta? Useimmat sielläkin ovat ilman asuntoa, että ovat päässeet tuohon luokkaan 1.

Nimenomaan. Näillä kaiken lisäksi on katto pään päällään, joten eivät kuitenkaan kadulla asu.

Uskoisi, että vuodessa asunnon kyllä saisi jos haluaisi. Etenkin, kun tytär on kehitysvammainen. Todella vaikeaa uskoa, ettei mitään muka olisi löytynyt.
 
kysymys kuuluu? Ovatko helsinkiläisiä? Joku sossu oli ohjeistanut ottamaan oman alueen sosiaalivirkailijaan yhteyttä.
Jospa oma virkailija onkin kolmensadan kilometrin päässä?
Ei ole oikein että vaaditaan asuntoa jos vaikka asuinkunta on joku muu. Tulisivat takaisin kotikuntaansa.
 

Yhteistyössä