Se pitäisi tajuta ihan itse tehdä. Miten joku pakotetaan olemaan hiljaa?
Se pitäisi tajuta ihan itse tehdä. Miten joku pakotetaan olemaan hiljaa?
V
viieeras
Vieras
Nyt meni ohi. Etkö vieläkään huomaa, että ap:lle asia on jonkinnäköinen ongelma, jonka haluaisi ratkaista? Etsii vertaistukea ja kyselee neuvoja. Esimerkiksi heti toisessa viestissään kysyy, miten toinen saman kokenut pystyy kohtaamaan miehensä riitojen jälkeen. Mikä ihme saa sinut kuvittelemaan, että ap on äärettömän iloinen tilanteestaan?
Sinulla on jotenkin ihan ihmeellinen lähestyminen tähän asiaan. Miten sinä jaksat esimerkiksi lapsiesi kiukuttelua? Mikset anna heitä pois?
Sä nyt jauhat ap:sta koko ajan, oletko huomannut että tässä on muitakin jotka elävät samassa tilanteessa? Oletko huomannut muiden kirjoituksia?
T
tunteetonta
Vieras
Ei ole kyse siitä että lastenhoito tyyli ei ole minusta sopiva...hän antaa kyllä ruuan ja pesee hampaat. Hänen lastenhoito tyyli on välinpitämätön, ei ole kiinnostunut viettämään aikaa lasten kanssa, kasvatus on lapsen kehitykselle haitallista; ei opeta, tue, ole läsnä, lohduta, kannusta, ei hoida lapsen asioita, huutaa mutta ei kasvata...varmaan ymmärrät että en voi tukea tuollaista. Ei ole kyse siitä että asiat pitäisi tehdä minun tyylillä vaan lapsen parhaaksi.
Kyllä on miehelle asioita mitä saa hoitaa itsenäisesti ja ollaan niitä mietittykin. Mutta kun toisella ei ole kiinnostusta eikä energiaa, ei muista tai sitten yksin kertaisesti pelkää ihmisten kohtaamista niin paljon että ei yritäkään muistaa kodin ulkoisia lapsen asioita. Jättää ne hoitamatta.
V
viieeras
Vieras
Jos joku haluaa sinun kanssasi keskustella, sinun pitää elää sen asian kanssa. Ketään ei voi pakottaa olemaan hiljaa, mutta ei voi myös pakottaa keskustelemaan. Keskustelemattomuus vain johtaa pitkällä aikavälillä isompiin ongelmiin, kuin keskusteleminen. Siinä mielessä se puhuminen olisi minun mielestäni selkeästi parempi vaihtoehto. Vai oletko joskus kuullut, että joku olisi mennyt parisuhdeneuvontaan olemaan hiljaa?
Aika ahdistavalta kuulostaa puoliso jankkais ja jankkais ja jankkais, ei sellaselle halua sanoa yhtää mitää. Jokainen puhuu kun on siihen valmis tai jos näin ei tapahdu niin asia on varmaan hyvä antaa olla.
V
viieeras
Vieras
Ovatko nämä muut sitten mielestäsi tyytyväisiä tilanteeseen? Itse olen kertonut, että puhumattomuus johti lopulta eroon.
V
viieeras
Vieras
Ja se ei kuulosta ollenkaan ahdistavalle, kun toinen ei suostu kuuntelemaan yhtään asiaa, joka itseä vaivaa ja haukkuu kusipääksi? Eihän tarvitsisi jankata, jos asioista voitaisiin vain reilusti keskustella.
Mutta totta tuo, että on hyvä antaa asioiden olla. Kyllä se ero sieltä sitten jossain vaiheessa tulee. Itselleni oli helpompi antaa ajan kulua ja ottaa etäisyyttä niihin ongelmiin. Ero ei tuntunut oikein missään, kun oli jo tottunut välinpitämättömyyteen.
V
viieeras
Vieras
No sinähän tässä koko ajan puhut, miten kukaan voi olla tyytyväinen tuohon tilanteeseen. Et tunnu käsittävän, että kukaan tässä ei pidä tätä ihannetilanteena ja siihen etsitään ratkaisua. Se ratkaisu ei vain kaikkien mielestä ole heti se, että erotaan.
T
tunteetonta
Vieras
Varmaan riippuu asiasta minkä voi antaa olla. Jos mies kohtelee lasta huonosti eikä itse tajua muuttaa käytöstään, niin en varmaan vain anna asian olla. Suurin osa asioista meillä on just sellaisia että niiden tapahtuminen vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin. On tosi turhauttavaa kasvattaa lapsia ihmisen kanssa joka ajattelee asioista välinpitämättömästi. Ja ei, mies ei ole aina näyttänyt näitä puolia itsestään, lapsiin liittyvät asiat näin ymmärrettävästi vasta kun saimme lapsia. Taisi vetää mulle samaa roolia alussa kun nykyään muille, eipä käynyt mielessä mitä vuosien saatossa paljastuu..
Ei ole ok olla yhdessä ihmisen kanssa jonka vuoksi lapsi joutuu kärsimään.
V
viieeras
Vieras
No miksi sitten ihmettelet, miten joku jaksaa jne. Ei se erokaan helppo ole, jos on lapsiakin kuvioissa.
V
viieeras
Vieras
Mutta eron tullessa on ihan ok antaa tämän saman ihmisen hoitaa lasta? Vai miten sinä ajattelit, että ero parantaisi tätä tilannetta?
Eipä tarvitsisi lapsen kärsiä päivittäin. Lapsen tapaamiset ovat soviteltavissa ja jos ei lasta pysty hoitamaan niin eihän sitä sillon hoideta.
V
viieeras
Vieras
Siksi, että tarjoat ratkaisuksi eroa, joka on varmasti myös melko ikävä juttu. Miten sen sitten jaksaa?
T
tunteetonta
Vieras
Voinhan mä ottaa eron ja sitten lapsi on omillaan isän kanssa. Mies ei hakkaa lasta mikä veisi tapaamisoikeuden ja lapsi varmaan tapaa isäänsä vaikka isä on välinpitämätön noissa edellä mainitsemissa asioissa. Mies on joskus sanonut että haluaa nähdä lasta yhtä paljon kuin minäkin jos emme ole yhdessä. En usko että viranomaiset kaataisivat miehen toivetta vaikka kertoisin nuo asiat. On vain minun sana vastaan miehen.
Emme ole eronneet koska rakastamme toisiamme ilmeisestikin jossain määrin. Miehellä on omia vaikeuksia nyt ja olen varmaan liian luottavainen että kehitymme vielä järkevämpään tilanteeseen.
Mies on hukassa isän roolissaan ja olemme kyllä yhdessä miettineet mikä lapsille on järkevintä vanhemmuutta. Mies varmaan näyttää huonoja puolia koska ei osaa muutakaan. Olen yrittänyt kysellä miten miestä itseään on kasvatettu kun hän kasvattaa noin. Ei kuulema samalla tavalla.
V
viieeras
Vieras
No just. Niin onhan se parempi, että lapsi kärsii kokonaisia päiviä vain silloin tällöin, kuin että kärsii päivittäin muutamia hetkiä. :headwall:
Siis miten jaksaa eroa? Totta helvetissa sen jaksaa mielummin kuin huonon suhteen.
Hyi yrjö mikä ajattelutapa sulla. Jos lasta vaikka lyödään tai on henkistä väkivaltaa niin yhdessä pitää olla koko perhe. Yäk yäk yäk mikä ihminen olet.
V
viieeras
Vieras
Niinkö, oletko varma? Miten ihmeessä voit mennä sanomaan, mitä kukakin jaksaa paremmin ja huonommin? Miksi ihmiset ylipäätään menevät parisuhteeseen, kun kaikki sen eteen tuomat ongelmat ovat kuitenkin rankempia kuin ero ja yksinolo?
V
viieeras
Vieras
En minä sanonut, että siksi pitää olla yhdessä. Älä vääristele. Kysyin, miten ero parantaa lapsen tilannetta, jos kuitenkin tapaa isäänsä.