mies haukkui kusipääksi kun avauduin tunteistani...miten kukaan voi kohdella noin kun rohkenee avaamaan sydäntään.

Juttelin kaikessa rauhassa miehelle tunteistani ja miten nautin hänen seurastaan ja hellyydestään. Mies on pitkään riitojen aikana haukkunut ja uhkaillut kun hermot menee. Nyt juttelin siitä miten se on ruvennut vaikuttamaan minun hakeutumiseen miehen lähelle. En tee enää aloitteita kun en usko että rakastava ihminen toimii riidan aikana niin kuin mies toimii. Oli siihen asti lähellä kun juttelin miten toivon meidän välille arvostusta ja luottamusta myös riita tilanteissa ja se että yhdessä voimme vaikuttaa miten läheisiä olemme. Mies kuunteli hyvän tuulisena ja silitteli. Mutta kun avauduin hänen riidan aikaisen toiminnan vaikutuksista läheisyyteen käänsi selkänsä. Haukkui kusipääksi kun kysyin miksi suutuit vaikka yritin luottaa sinuun ja avata sydäntäni. Ei pyytänyt anteeksi, sanoi vain että meni niin paskan jauhamiseksi. Olin aivan tyrmistynyt että näinkö kohtelet ihmistä joka viimein rohkenee avata sydäntään. Nyt se on ainakin sulkeutunut ja itkin miehelle miten pahalta tuntuu tuollainen. Hän vain hermostui että miksi herätän koko talon.... miten voi olla noin tunteeton mies, miksi esittää hellää ja ymmärtävää kun todellisuudessa ei osaa olla tukena toisen avautuessa.

 

Mun mies on myös tuommoinen joskus. Sitten se syyttää mua ilkeäksi ja väittää mun loukanneen häntä sanomalla just jonkun tuon kaltaisen jutun, kuin sä kerroit eli sanomalla jonkun asian joka vaivaa. Se sanoo kusipääksi siks kun se luulee et sitä koitetaan loukata/ tai et se vaan yksinkertaisesti luulee et sä haastat riitaa tms.

Mun mies on yhtä outo otan osaa kohtalotoverini.

 

Väärin mieheltäsi, että haukkui kusipääksi, ehdottomasti. Mutta. Kannattaa nyt pohita, miksi mies hermostui. Eli avauduit riitojen vaikutuksesta läheisyyteen. Tää on nyt miehellesi joku vaikea pala tai kynnyskysymys. Yritä keskustella vielä, kaikessa rauhassa,miksi hermostui aiheesta noin pahasti. Ei kannata johtaa turhan pitkälle vieviä johtopäätöksiä vielä yhden sanomisen jälkeen. Kaikille voi tulla ylilyöntejä.

 

Mun mies on myös tuommoinen joskus. Sitten se syyttää mua ilkeäksi ja väittää mun loukanneen häntä sanomalla just jonkun tuon kaltaisen jutun, kuin sä kerroit eli sanomalla jonkun asian joka vaivaa. Se sanoo kusipääksi siks kun se luulee et sitä koitetaan loukata/ tai et se vaan yksinkertaisesti luulee et sä haastat riitaa tms.

Mun mies on yhtä outo otan osaa kohtalotoverini.

Kiitos viestistä. Miten sä kohtaat miehen tuollaisen jälkeen? Meillä mies ei pyydä anteeksi ja hän kokee olonsa loukatuksi kun juttelen tuollaisia vaikka kysymys on täysin avata sydäntään toiselle että ymmärretään toisiamme paremmin. Mies sanoo että hänellä ei ole tarvetta jutella mistään. On tosi epävarma, eikä osaa kohdata hankalia tunteita. Luotan miehen rakkauteen entistä vähemmän ja mies vain sanoo että olen minäkin loukannut häntä ( kuulema puhunut liikaa, en hauku, uhkaile yms.) Ihmetteli miksi jauhan vain itsestäni. Enhän voi mitenkään puhua muusta kun omista tunteistani. Ja niistä pitäisi pystyä puhumaan turvallisesti. Mies pitää minua nyt riidan haastajana mutten varmasti pyydä anteeksi kun tunteista ystävällisesti puhuminen ei ole rikos.

 

"en enää tee alotteita"

 

meinaatsä oikeesti,että se tyytyväisenä siinä silittelisi ja hymähtelisi kun sinä lataat listaa mitä kaikkee sä tuut tekemään jos se,mies tekee niin ja noin.

 

Ei miehelle varmaankaan tarvitse selittää sitä että hänen kusipäisyyensä aihettaa naisessa haluttomutta ja muita negatiivisia tunteita. Jos sen kuitenkin selittää, mies suuttuu, mikä on hyvä asia koska sitten se ainakin tuli tietoisuuteen.

 

Ja sitten vielä se, että miehen tunne-elämä on useimmiten huomattavasti suppeampi kuin naisen. Monet miehet eivät ymmärrä lainkaan monimutkaisia tunteita ja niihin johtaneita syy-seurausuhteita.

 

Naisen ja miehen "keskustelu" tällaisista asioista tulisi naisen mielestä käytännön tasolla olla sitä, että nainen puhuu eli latelee syytöksiä tai sellaisiksi äärettömän helposti miehen ajatusmaailmassa tulkittavia ja mies myöntelee kuuliaisesti olevansa väärässä. Kaikki miehet eivät kuitenkaan ole valmiita heittäytymään höyryävään sontakasaan rähmälleen naisen käskystä ja siitäkös nainen on ymmällään, purskahtaa miestä vielä entistä enemmän ahdistavaan parkuun ja kun mies ei vieläkään ole naisen naruissa ohjailtavissa haluttuihin liikkeisiin niin nainen tulee nettipalstalle rääkymään apua. Ja kaikki ovat pihalla kuin lintulaudat.

Syvä huokaus.

 

En edes tiedä, mitä sanoa. Minkä iläisiä olette. Jos olette jotain parikymppisiä, niin mies voi aikuistuttuaan vähän viisastua. Mutta jos olette lähempänä neljääkymppiä, niin toivottomalta kuulostaa. Itse en kyllä ikinä pystyisi olemaan yhdessä sellaisen miehen kanssa, joka nimittäisi minua kusipääksi.

 

Naisen ja miehen "keskustelu" tällaisista asioista tulisi naisen mielestä käytännön tasolla olla sitä, että nainen puhuu eli latelee syytöksiä tai sellaisiksi äärettömän helposti miehen ajatusmaailmassa tulkittavia ja mies myöntelee kuuliaisesti olevansa väärässä. Kaikki miehet eivät kuitenkaan ole valmiita heittäytymään höyryävään sontakasaan rähmälleen naisen käskystä ja siitäkös nainen on ymmällään, purskahtaa miestä vielä entistä enemmän ahdistavaan parkuun ja kun mies ei vieläkään ole naisen naruissa ohjailtavissa haluttuihin liikkeisiin niin nainen tulee nettipalstalle rääkymään apua. Ja kaikki ovat pihalla kuin lintulaudat.

Syvä huokaus.

Naulan kantaan. Samanlaisia saatanan vinkuiitoja koko palsta täynnä. Tehkää palvelus niille miehillenne ja antakaa niiden olla ilman tuollaisia saatanan kitiseviä kusipää ämmiä!

 

[QUOTE="---";30761409]Naulan kantaan. Samanlaisia saatanan vinkuiitoja koko palsta täynnä. Tehkää palvelus niille miehillenne ja antakaa niiden olla ilman tuollaisia saatanan kitiseviä kusipää ämmiä![/QUOTE]

Mikä ihme suomalaisia miehiä vaivaa, kun ovat niin heikkoja ja avuttomia. Jatkuvasti kuulee näitä tarinoita, kuinka naiset väkisin pitävät suomimiehiä vankeinaan ja kiduttavat vinkumalla ja nalkuttamalla. Mikä on syynä tähän suomalaisten miesten kyvyttömyyteen lähteä suhteesta, jossa eivät viihdy? Uhkailevatko nämä naiset mihiä vai väkivalloinko pitävät suhteessa.
Sääliksi käy miespolot.

 

Hyökkäys on paras puolustus. -Ja sit on vielä niitä, jotka eivät muuta tapaa edes osaa.

 

Hyökkäys on paras puolustus. -Ja sit on vielä niitä, jotka eivät muuta tapaa edes osaa.

Vinkuiita vinkuu...

 

Naisen ja miehen "keskustelu" tällaisista asioista tulisi naisen mielestä käytännön tasolla olla sitä, että nainen puhuu eli latelee syytöksiä tai sellaisiksi äärettömän helposti miehen ajatusmaailmassa tulkittavia ja mies myöntelee kuuliaisesti olevansa väärässä. Kaikki miehet eivät kuitenkaan ole valmiita heittäytymään höyryävään sontakasaan rähmälleen naisen käskystä ja siitäkös nainen on ymmällään, purskahtaa miestä vielä entistä enemmän ahdistavaan parkuun ja kun mies ei vieläkään ole naisen naruissa ohjailtavissa haluttuihin liikkeisiin niin nainen tulee nettipalstalle rääkymään apua. Ja kaikki ovat pihalla kuin lintulaudat.

Syvä huokaus.

Niin tässä tulee juuri esiin se miesten käsityskyvyn rajallisuus näissä asioissa. Tällaiseen avautumiseen ei ole kuin kaksi toimintamallia. Joko suutut ja osoitat olevasi talon herra tai myötäilet ja jäät tossun alle. Eihän mies tietenkään pysty ihan vain vastaamaan toisen sanomisiin ja kertomaan miten hän itse tilanteen näkee. Sehän olisi ihan liian vaikeaa miehelle.

 

Kiitos viestistä. Miten sä kohtaat miehen tuollaisen jälkeen? Meillä mies ei pyydä anteeksi ja hän kokee olonsa loukatuksi kun juttelen tuollaisia vaikka kysymys on täysin avata sydäntään toiselle että ymmärretään toisiamme paremmin. Mies sanoo että hänellä ei ole tarvetta jutella mistään. On tosi epävarma, eikä osaa kohdata hankalia tunteita. Luotan miehen rakkauteen entistä vähemmän ja mies vain sanoo että olen minäkin loukannut häntä ( kuulema puhunut liikaa, en hauku, uhkaile yms.) Ihmetteli miksi jauhan vain itsestäni. Enhän voi mitenkään puhua muusta kun omista tunteistani. Ja niistä pitäisi pystyä puhumaan turvallisesti. Mies pitää minua nyt riidan haastajana mutten varmasti pyydä anteeksi kun tunteista ystävällisesti puhuminen ei ole rikos.

Sun mies kuulostaa tosi samanlaiselta kuin mun mies. Munkin mies syyttää mua riidanhaastamisesta vaikka koitan vain saada meidän välille parempaa ymmärrystä ja ristiriitatilanteessa sopua. Yleensä olen juuri avautunut jossai asiassa johon haluain muutoksen. Lisäksi mies syyttää liiasta puhumisesta tässä yhteydessä. Joskus mies jopa lopuksi sanoo, että mun äänen kuuleminen on vastenmielinen ja ole hiljaa jo. meillä nämä tilanteet menee siihen että koitan esimerkein saada miehen ymmärtämään asian että en ole häntä koittanut suututtaa mutta pitäähän vaikeatkin asiat puhua ja kertoa. Mies yleensä ymmärtää aina sanomani päin honkia siitäkin huolimatta että kerron sen hänelle. Lopulta itken jonkin aikaa, kunnes turrun ja asia jää taas kerran selvittämättä. Mies haluaa painaa asiat villasella. Mullakin on tosi epävarma olo kokoajan. Jotenkin mies pitäsi saada ymmärtämää että vaikeistakin asioista pitää saada avautua ja puhua ilman että toinen ottaa itseensä että häntä muka olisi loukattu.

 

No oletteko oikeasti ajatelleet, millaiselle se teidän avautuminen miehestä tuntuu? Miltä siis oma käytös toisesta tuntuu. Siinä olis minusta avain asian kanssa. Vai pitääkö miehen ainoastaan ajatella ja pohtia, mille se hänen käytöksensä teistä tuntuu?

 

No oletteko oikeasti ajatelleet, millaiselle se teidän avautuminen miehestä tuntuu? Miltä siis oma käytös toisesta tuntuu. Siinä olis minusta avain asian kanssa. Vai pitääkö miehen ainoastaan ajatella ja pohtia, mille se hänen käytöksensä teistä tuntuu?

Niin. Tmä lisäksi tuohon "hyökkäys on para puolustus" juttuun.

Mies on pulassa. Hänen tapansa riidellä ei miellytä naista. Eikä mies muuta osaa. Ja sit vielä kerrotaan että siitä syystä ei sit oo pilluakaan tiedossa. Eikä mies tiedä, mitä tehdä, vaan ärtyy ja riitelee lisää väärällä tavalla.

 

Sun mies kuulostaa tosi samanlaiselta kuin mun mies. Munkin mies syyttää mua riidanhaastamisesta vaikka koitan vain saada meidän välille parempaa ymmärrystä ja ristiriitatilanteessa sopua. Yleensä olen juuri avautunut jossai asiassa johon haluain muutoksen. Lisäksi mies syyttää liiasta puhumisesta tässä yhteydessä. Joskus mies jopa lopuksi sanoo, että mun äänen kuuleminen on vastenmielinen ja ole hiljaa jo. meillä nämä tilanteet menee siihen että koitan esimerkein saada miehen ymmärtämään asian että en ole häntä koittanut suututtaa mutta pitäähän vaikeatkin asiat puhua ja kertoa. Mies yleensä ymmärtää aina sanomani päin honkia siitäkin huolimatta että kerron sen hänelle. Lopulta itken jonkin aikaa, kunnes turrun ja asia jää taas kerran selvittämättä. Mies haluaa painaa asiat villasella. Mullakin on tosi epävarma olo kokoajan. Jotenkin mies pitäsi saada ymmärtämää että vaikeistakin asioista pitää saada avautua ja puhua ilman että toinen ottaa itseensä että häntä muka olisi loukattu.

AIVAN kuin meidän elämästä! Ihan kylmän väreet meni kun luin tekstiäsi, ihan kuin olisin itse kirjoittanut. Olen tosi pahoillani että joudut kokemaan tuollaista, ymmärrän täysin miten pahalta se tuntuu. En toivoisi kenellekään samaa, toisaalta helpottavaa että joku ymmärtää. Haluaisin vain ymmärtää miten miehen saa tajuamaan mikä on normaalia vuorovaikutusta ja että tunteista pitää saada puhua. Itsekin juttelin rauhassa enkä syytellyt. Sanoin vain että olen huomannut että meidän riitatilanteissa tapahtuva haukkuminen on alkanut vaikuttaa. Jonkun neropatin mielestä tuota ei olisi saanut sanoa miehelle, mutta kuka siitä hyötyy jos ei saa puhua tunteistaan. Yleensä löydetään ratkaisu kun asioista jutellaan ja asiat alkaa mennä parempaan suuntaan. Jos olisin hiljaa mies vaan ihmettelisi miksi olisin etäinen, mitä se auttaisi.

 

Niin. Tmä lisäksi tuohon "hyökkäys on para puolustus" juttuun.

Mies on pulassa. Hänen tapansa riidellä ei miellytä naista. Eikä mies muuta osaa. Ja sit vielä kerrotaan että siitä syystä ei sit oo pilluakaan tiedossa. Eikä mies tiedä, mitä tehdä, vaan ärtyy ja riitelee lisää väärällä tavalla.

Tämä on varmasti totta mieheni kohdalla..en ole koskaan kiristänyt seksillä enkä se ollut nytkään tarkoitukseni. Ajattelin että on hyvä jutella toiselle kun huomaa että on jäänyt asiat vaivaamaan. Mutta eipä osannut mies ottaa tunteitani vastaan ja taisi olla liian kova pala huomata ettei nainen pysy halukkaana ihan kaikenlaisen kohtelun jälkeen. Minusta se on tervettä että arvostaa itseään ja laittaa rajat mitä sietää. Toisen pitäisi mennä sen verran itseensä että opettelee empatiaa eikä ainakaan jatka tuhoavaa käytöstä siinä kohtaa kun toinen avaa sydäntään.

 

 

Tämä on varmasti totta mieheni kohdalla..en ole koskaan kiristänyt seksillä enkä se ollut nytkään tarkoitukseni. Ajattelin että on hyvä jutella toiselle kun huomaa että on jäänyt asiat vaivaamaan. Mutta eipä osannut mies ottaa tunteitani vastaan ja taisi olla liian kova pala huomata ettei nainen pysy halukkaana ihan kaikenlaisen kohtelun jälkeen. Minusta se on tervettä että arvostaa itseään ja laittaa rajat mitä sietää. Toisen pitäisi mennä sen verran itseensä että opettelee empatiaa eikä ainakaan jatka tuhoavaa käytöstä siinä kohtaa kun toinen avaa sydäntään.

Ehkä sun sit pitää yrittää toista kautta. Palkitse kun mies toimii niin että sinusta tuntuu kivalta. Ja kerro joka kerralla, miksi se tuntui hyvältä. Kun mies huomaa, että osaa toimia oikeinkin, ei kritiikki saa tolaltaan.

 

Oliko teillä riita päällä vai mukavaa yhdessäoloa, kun päätit avautua tunteistasi?

 

No oletteko oikeasti ajatelleet, millaiselle se teidän avautuminen miehestä tuntuu? Miltä siis oma käytös toisesta tuntuu. Siinä olis minusta avain asian kanssa. Vai pitääkö miehen ainoastaan ajatella ja pohtia, mille se hänen käytöksensä teistä tuntuu?

No sehän juuri onkin pointti, että miksi pitää haukkua kusipääksi ja poistua tilanteesta, kun voisi sanoa vaan miltä tuntuu. Eihän ongelmia voi koskaan ratkaista, jos ei niitä negatiivisia tunteita saa toiselle sanoa.