Minkä ikäiset teillä saa nousta itse ylös aamuisin ennen vanhempia?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ....
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
no sen verta muistelen että sillonku ite oli skidi niin naapurin 4 vuotias pääs pelailemaan fudista ja remuamaan meijän kans me oltiin jotain 8v. Opettanu tietty et ei veitsiin kosketa ja sähkö johtoihin.

sanoisin tähän loppuun et kyl sen snaijjaa ku lapsi hiffaa mitä ei saa tehdä. Ite kyl skidin kaa herää samaan aikaan . omatoimisuutta on hyvä harjoittaa pienestä pitäen.
 
"..." missä puhuin jotain (saatikka vain) telkkarin katsomisesta ja sen yhteydestä omatoimisuuteen? En missään.

Minusta tuon ikäinen ei enää välttämättä tarvitse vanhempaa avuksi jotta saa valot päälle ja lelut esiin. Se on 3 veen mittakaavalla sitä omatoimisuutta. Lapset on toki yksilöitä, toinen vähän aiemmin kuin toinen.

Joskin minusta olisi ihan ok, jos lapsi leikkimisen sijaan haluaisi katsoa telkkua aamulla. Itseasiassa osaa kyllä itse tehdä jo senkin, avata telkkarin, vaihtaa pleikkariin levyn ja painella play-nappia kunnes levy lähtee pyörimään.

Meillä on pieni koti, alle 80 neliötä joten kovin kamalia ei täällä pysty tekemään ilman että huomataan. Veitset, pesuaineet tms meillä on muutenkin lukkojen takana aina, ovia ei saa auki jne.. Lapsiturvalliseksi tehty koti. Toki voi kiivetä pallille, pudota ja lyödä päänsä, mutta eipä tuota nyt päivälläkään voi joka sekuntti vahtia etteikö kiipeäisi.
 
On se minusta jo aika piittaamatonta, jos pienet lapset jätetään aamuisin yksin syömään keksejä aamupalaksi ja tuijottamaan telkkaria. Jos nousee sentään antamaan aamupalan ja huolehtimaan lapsen aamupesuista, voi minusta palata nukkumaan, jos lapsi on sen ikäinen ja luonteinen, ettei ole odotettavaa että saisi päähänsä jotain vaarallista. Yksilöllistä, rauhalliset lapset ovat noin 3-vuotiaina jo tällaisia, vilkkaampia taas ei välttämättä uskalla jättää valvomatta ennen kouluikää.

Alle 3-vuotias lapsi, jolle on äskettäin syntynyt pikkusisarus kyllä varmasti kaipaa vanhempien huomiota, joten en minä raaskisi käskeä yksinään leikkimään, vaikka en erityisesti pelkäisikään että lapselle mitään sattuu.
 
En ole edes ajatellut moista asiaa. Meillä onneksi lapset nukkuvat viikonloppuna 8-8.30 asti, joten herään itsekin jo siihen aikaan. Välillä nousen jo ennen lapsia. Meillä 3 ja 6vuotiaat, mutta voisin jättää heidät aamutouhuihin kyllä jos itse haluis vielä nukkua ja lapset heräisivät kauhean aikaisin.
 
Mä muistan vielä kouluikäisenäkin olleeni tosi surullinen kun jouduin heräämään ja syömään aamiaisen yksin. (vanhemmat olivat lähteneet aikaisin töihin ja isosisarukset koulubussiin). Tää on ihan puhtaasti tunnepuolen juttu, mutta se, että kolmevuotias herää aamulla, ottaa keksejä, pistää telkkarin päälle ja alkaa katsoa lastenohjelmia, musta se on vaan... surullista.
 
On se minusta jo aika piittaamatonta, jos pienet lapset jätetään aamuisin yksin syömään keksejä aamupalaksi ja tuijottamaan telkkaria. Jos nousee sentään antamaan aamupalan ja huolehtimaan lapsen aamupesuista, voi minusta palata nukkumaan, jos lapsi on sen ikäinen ja luonteinen, ettei ole odotettavaa että saisi päähänsä jotain vaarallista. Yksilöllistä, rauhalliset lapset ovat noin 3-vuotiaina jo tällaisia, vilkkaampia taas ei välttämättä uskalla jättää valvomatta ennen kouluikää.

Alle 3-vuotias lapsi, jolle on äskettäin syntynyt pikkusisarus kyllä varmasti kaipaa vanhempien huomiota, joten en minä raaskisi käskeä yksinään leikkimään, vaikka en erityisesti pelkäisikään että lapselle mitään sattuu.

Samaa mieltä. Ihan sama, vaikka olisi turvallista ja lapsi pärjäisi, niin ei se sitä tarkoita, että olisi hyväksi lapselle.
Ymmärrän, jos silloin tällöin erityistilanteissa jää itse sänkyyn, mutta säännöllisesti tuollaiset aamut ovat kyllä aika köyhiä lapselle.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Curling-äiti?;30734208:
Mä muistan vielä kouluikäisenäkin olleeni tosi surullinen kun jouduin heräämään ja syömään aamiaisen yksin. (vanhemmat olivat lähteneet aikaisin töihin ja isosisarukset koulubussiin). Tää on ihan puhtaasti tunnepuolen juttu, mutta se, että kolmevuotias herää aamulla, ottaa keksejä, pistää telkkarin päälle ja alkaa katsoa lastenohjelmia, musta se on vaan... surullista.

Vielä surullisempaa, jos äiti köllöttelee uuden vauvan kanssa ja lapselle viestitään, että hän on jo vajaa 3-vuotiaana niin iso, että yksin pitää pärjätä. :( Aloittaja muistelee, miten itse leikki 3-vuotiaana sisarustensa kanssa vanhempien vielä nukkuessa. Mutta se onkin aivan eri asia, kuin tulla häädetyksi toiseen huoneeseen yksin, ilman mitään seuraa.
 
Olipa helpottavaa lukea :D Mulla oli aikanaan 2- ja 4-vuotiaat ja massiivinen univelka. Lapset heräsivät aina n. kuudelta, jo ennen lastenohjelmien alkua. Siirryin sohvalle, tein valmiiksi leivät ja kaadoin maidot mukeihin ja kun lastenohjelmat alkoivat, jatkoin unia sohvalla. Kun lapset olivat n. 5- ja 7-vuotiaita aloin itse nousta sängystä vasta 9 jälkeen. Tunsin hurjaa syyllisyyttä "laiskuudestani", vaan onpa hyvä että muutkin tekevät näin. Nyt herään 1,5-vuotiaan kanssa useimmiten. Onneksi toisinaan isosisarukset ovat avuliaita ja vanhemmat saavat nukkua :)
 
En itsekään ymmärrä tuota, että olisi pakko maata sängyssä johonkin tiettyyn aikaan asti. Nousta lapsi voi silloin kun haluaa, mutta muiden ei ole pakko. Itse olin jo lapsena niin aamu-uninen, etten taatusti herännyt ennen vanhempiani vauvaiän jälkeen. Yksi kaverini oli aika merkillinen tapaus. Sillä omasta mielestäni kouluikäisen pitäisi osata jo olla aamulla hetki itsekseen. Siis, kaverini oli meillä yökylässä 8-vuotiaana. Äitini oli illalla sanonut, että jos aamulla herää ennen häntä, niin voi leikkiä jonkun aikaa. Äitini heräsi aina ennen seitsemää. No, aamulla ennen kuutta kaverini oli ilmaantunut äitini sängyn viereen parkumaan, että miksi äitini ei jo nouse, kun hän on hereillä! Huh huh. Isäni oli onneksi jo lähtenyt töihin. Hän nimittäin olisi varmasti säikähtänyt äkkinäistä parkumista, kun nukkuu niin syvää unta.
 
En näe kyllä ongelmaa siinä että lapsi / lapset heräävät leikkimään tai katsomassa lastenohjelmia vanhempien vielä loikoillessa. Meidän 4v on ja on aina ollut sellainen, että takuulla ei äiti ja isä nuku jos hän kaipaa aamulla seuraa tai apua johonkin. Ja ei olla kyllä saatukaan nauttia pitkistä vkl-aamuista kuin vasta viimeisen puolen vuoden aikana - ensin harvakseltaan ja nykyään useammin. Lapsi saattaa herätä ennen seitsämää, käy herättämässä meidät (minut), ja sanoo menevänsä leikkimään milloin mitäkin. Joskus hääräilee itsekseen tunnin, joskus kuuluu vaativa "äitiii, tulisitkoooo..." jo kymmenen minuutin päästä. Eikä me häntä "pakoteta" olemaan yksin, vaan nämä omatoimiset aamut vaikuttavat olevan yhtä mieluisia lapselle kuin vanhemmillekin. Itse en juuri uneen asti vaivu enää lapsen herättyä vaan olen kuulolla.
 
No ei viikonloppuaamuna lapset heti herättyä tarvi aamupalaa eikä varsinkaan aamupesuja :D. Sitten kun tietää että ovat nätisti, eivät tee mitään hullua tai kiellettyä niin saavat nousta touhuamaan omiaan. Sehän on vaan lapsista kivaa kun saavat rauhassa puuhailla tai kattoa aamupiirrettyjä.
 
Olen aina potenut hirveää syyllisyyttä kun joskus teen aamupalaa valmiiksi, järjestän lapselle leikin alun (rakennan esim duplo linnan) ja jätän kaukosäätimen esille, että voin torkkua aamulla pidempään...

Helpottavaa kuulla,että muutkin tekevät niin. :)
 
Pahin asetelma on varmaan iltavirkut vanhemmat ja aamuvirkut lapset!

Tutkittua tietoa on niin paljon, ettei ole enää aamuvirkuilla vastaanjyräämistä siihen, että iltavirkut olisivat jotenkin laiskempia, saamattomampia jne. Tutkimuksen mukaan iltavirkut kärsivät kaiken aikaa ns. sosiaalisesta jetlagista. Heillä ei ole koskaan mahdollisuutta vaikuttaa toimintoihinsa aamuihmisten ja maatalousyhteiskunnan ajoille rakentuneessa maailmassa. Joskin maatalouskulttuurinkin aikana on ollut illanvirkkuja. He varmasti niitä outsidereita.
 
Lapsi ei todellakaan tarvitse aamupalaa ja pesuja vielä klo. 6.00, ellei sitten ole kakannut yövaippaan (jolloin toki noustaan pesemään peppua).

Ja tuo hylkäämisaspekti on sekin minusta vähän hullu, ei meillä ainakaan kielletä lasta tulemaan meidän viereen vielä köllimään jos haluaa :D Usein herää, tulee hetkeksi väliin nukkumaan/lepäämään, ja sitten kun ei enää huvita siinä maatta voi nousta ylös leikkimään. Ja jos tulee ikävä niin voi aina palata takaisin kainaloon. Meillä ei siis tosiaan harrasteta sellaista että lapsi hylätään ovien taakse neljäksi tunniksi kun vanhemmat nukkuu puolille päivin, tuosta olohuoneesta on vielä suora näköyhteys makkariin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja minämyös;30734281:
Olipa helpottavaa lukea :D Mulla oli aikanaan 2- ja 4-vuotiaat ja massiivinen univelka. Lapset heräsivät aina n. kuudelta, jo ennen lastenohjelmien alkua. Siirryin sohvalle, tein valmiiksi leivät ja kaadoin maidot mukeihin ja kun lastenohjelmat alkoivat, jatkoin unia sohvalla. Kun lapset olivat n. 5- ja 7-vuotiaita aloin itse nousta sängystä vasta 9 jälkeen. Tunsin hurjaa syyllisyyttä "laiskuudestani", vaan onpa hyvä että muutkin tekevät näin. Nyt herään 1,5-vuotiaan kanssa useimmiten. Onneksi toisinaan isosisarukset ovat avuliaita ja vanhemmat saavat nukkua :)

Tuo on minusta ihan eri asia (ja ihan ok!) kuin se, että vajaa 3-vuotias lapsi käsketään yli tunniksi yksin toiseen huoneeseen leikkimään, kun vanhemmat ja vauva jää nukkumaan. Ensinnäkin sinä olit läsnä siinä lähellä samassa huoneessa, joten lapsilla oli varmasti ihan turvallinen olo. Lisäksi heillä oli ja on seuraa toisistaan.
 
Meillä sekä minä että tyttö ollaan aamuvirkkuja. Mutta aikoinaan tämä tytön aamuvirkkuisuus oli todellinen ongelma, sillä hän heräsi pitkään lähes joka aamu neljän aikoihin (toki välillä nukkui jopa kuuteenkin). Yritin puhua päiväkodissa hoitotädeille, etteivät antaisi tytön nukkua päiväunia, koska tämä ei niitä enää tarvinnut, ja päiväunien nukkuminen johti tähän aamuyöheräilyyn. Tyttöä ei saanut nukahtamaan uudelleen, ei sitten millään. Hän oli varmaan 2-3 -vuotias silloin, en enää muista tarkkaan. Kyllä mä vaan laitoin tytön joko telkkarin eteen tai leikkimään ja torkuin itse jossain pienessä horroksessa puoli kuuteen asti. Oli aika väsyttävää aikaa, kun kuitenkin itsellä on vaativa kokopäivätyö. Ilmeisesti nämä palstan tiukkikset pitävät mua tosi huonona äitinä, kun en kuukausikaupalla herännyt tyttöni kanssa neljältä :) Ja selvennettäköön, että hän ei syönyt aamupalaa yksin orpona eikä muutenkaan tuntunut tilanteesta kärsivän. Monenlaista kokeiltiin, kuten yöunille menon myöhäistämistä jne., mutta eipä mikään tuntunut auttavan. Vasta sitten, kun päiväkodissa hoitajat ymmärsivät, ettei meidän lapsi oikeasti enää tarvitse päiväunia, meillä yöt paranivat.
 
Lapsi ei todellakaan tarvitse aamupalaa ja pesuja vielä klo. 6.00, ellei sitten ole kakannut yövaippaan (jolloin toki noustaan pesemään peppua).

Ja tuo hylkäämisaspekti on sekin minusta vähän hullu, ei meillä ainakaan kielletä lasta tulemaan meidän viereen vielä köllimään jos haluaa :D Usein herää, tulee hetkeksi väliin nukkumaan/lepäämään, ja sitten kun ei enää huvita siinä maatta voi nousta ylös leikkimään. Ja jos tulee ikävä niin voi aina palata takaisin kainaloon. Meillä ei siis tosiaan harrasteta sellaista että lapsi hylätään ovien taakse neljäksi tunniksi kun vanhemmat nukkuu puolille päivin, tuosta olohuoneesta on vielä suora näköyhteys makkariin.

Aloituksessa kirjoitit, että lapselle sanotaan että nouse ylös ja mene viereiseen huoneeseen leikkimään. Eli käsketään sinne. Tämä viimeisin on ristiriidassa sen kanssa.

Ja lapsi siis joutuu pissaisessa vaipassa olemaan, vai odotatteko että hän sen itse vaihtaa, käy itse potalla jne.? Meillä ainakin oli tärkeää tuossa kuivaksiopetteluvaiheessa ohjata lapsi heti herättyään potalle. Jos olisi vaipoissa hillunut, olisi niihin pissannut turhaan. Yövaippa tosin jäikin pois reilusti alle 3-vuotiaana, mutta silloin siis kaipasi varsinkin aamuisin sitä potalleohjausta, heti herättyään ei muuten välttämättä olisi ajoissa mennyt.
 
Aloituksessa kirjoitit, että lapselle sanotaan että nouse ylös ja mene viereiseen huoneeseen leikkimään. Eli käsketään sinne. Tämä viimeisin on ristiriidassa sen kanssa.

Ja lapsi siis joutuu pissaisessa vaipassa olemaan, vai odotatteko että hän sen itse vaihtaa, käy itse potalla jne.? Meillä ainakin oli tärkeää tuossa kuivaksiopetteluvaiheessa ohjata lapsi heti herättyään potalle. Jos olisi vaipoissa hillunut, olisi niihin pissannut turhaan. Yövaippa tosin jäikin pois reilusti alle 3-vuotiaana, mutta silloin siis kaipasi varsinkin aamuisin sitä potalleohjausta, heti herättyään ei muuten välttämättä olisi ajoissa mennyt.

En puhunut KÄSKEMISESTÄ yhtään mitään, se oli sun omaa mielikuvituksen tuotetta. Sanoin vaan että minusta tuon ikäisen voi jo ohjata leikkimään viereiseen huoneeseen. Se ei silti minusta tarkoita sitä että hän ei voisi tulla kainaloon jos tahtoo tai tulla pyytämään apua jos sitä tarvitsee. Haloo...

Ei joudu olemaan pissaisessa vaipassa, me otetaan vaippa pois heti kun herää (tai ottaa itse) ja juu, osaa itse käydä potalla jos tarvis, ei tarvitse edes patistella tai muistutella. Päiväkuiva on ollut jo pitkään.
 
Herätään kaikki 7-8väliin kun koululaiset/mies lähtee,mutta kyllä välillä vkl nukutaan pitempään kun 4 ja 7-vee jotka sit touhuaa kaksin.Mutta nukutaan monesti vuorotellenkin miehen kanssa pitkään vapailla????Meillä on vauva ja jos takana surkea yö niin nukutaan kyllä????
 
Joutuuko jonkun lapset olemaan aina yksin tuntejaki aamulla? En ole kuulutkaan niin pahasta tilanteesta että aina pitäis. Ymmärrän jos joskus väsyneenä mutta joka päivänä?
 
Joutuuko jonkun lapset olemaan aina yksin tuntejaki aamulla? En ole kuulutkaan niin pahasta tilanteesta että aina pitäis. Ymmärrän jos joskus väsyneenä mutta joka päivänä?

Tarkennatko hiukan. Onko lapsi yksin jos joku vanhemmista on kotona? Ei lapsi ole yksin vaikka vanhemmat nukkuisikin. Lapsi voi aina herättää vanhempansa jos siltä tuntuu tai tulee joku hätä.
 
No minusta on ihan ok jos satunnaisesti jääkin nukkumaan ja lapsi katselee vaikka piirrettyjä ja aamupala on hoidettu. Ei siis mitään päivittäin tapahtuvaa, ellei kyseessä ole jokin lyhyt aika, esim 15-30min nyt on ihan sama vaikka olisi joka päivä...
Vaikea sanoa mitään ikärajaa, se riippuu niin lapsesta.
 
[QUOTE="ööh";30735690]Tarkennatko hiukan. Onko lapsi yksin jos joku vanhemmista on kotona? Ei lapsi ole yksin vaikka vanhemmat nukkuisikin. Lapsi voi aina herättää vanhempansa jos siltä tuntuu tai tulee joku hätä.[/QUOTE]

Eli onko joidenkin mielestä täällä ihan hyvä jos pikkulapset on ihan useita tunteja joka aamu yksin kun vanhemmat haluaa nukkua?
 
Minusta on myös hyvä, että lapsi saa välillä leikkiä itsekseenkin, ilman esileikittäjää tai kaveria. Meillä ainakin lähes 4-vuotiaalla parhaat legonrakennus tai brio-junarataleikit kehittyvät silloin, kun saa itsekseen keskittyä leikkimään. Toki sitten käydään lepääville vanhemmille aina raportoimassa, miten hienoja leikkejä on syntynyt. :)
 

Yhteistyössä