Onko teistä törkeää jos lapselle sanotaan ettei omia leluja tarvi jakaa puistossa.. ?

[-.-]

Kai te sitten aikuisena näytätte esimerkkiä ja annatte mun lainata teidän puhelinta tms. siellä puistossa kun pakotatte lapsen jakamaan kaiken?

Meillä lapsi on oppinut jakamaan lelujaan ja leikkimään yhdessä tuttujen lasten kesken. Mutta en todellakaan opeta että omiaan tarvitsee antaa jokaiselle vastaantulijalle.

 

[lillifii]

En minä kyllä "lelujanikaan" aikuisena tuntemattomille lainaisi. Mikä velvollisuus minulla olisi lainata esimerkiksi kirjojani, kahvakuulaani tai luistimiani? Leluja ne minulle ovat.

Miksi en lainaksi esim. kirjaa,jota en aio lukea vähään aikaan? Tai kahvakuulaa, joka pölyyntyy nurkassa? Eri asia,jos niitä käyttää, mutta jos itselle ei ole tarvetta niin miksi ei lainaisi?

Ehkä mä oon sit vähän pöhkö, kun lainaan pyydettäessä ja kaiken oon saanu takaisin pyytelemättä....

 

[säpäle harmaana]

Miksi en lainaksi esim. kirjaa,jota en aio lukea vähään aikaan? Tai kahvakuulaa, joka pölyyntyy nurkassa? Eri asia,jos niitä käyttää, mutta jos itselle ei ole tarvetta niin miksi ei lainaisi?

Ehkä mä oon sit vähän pöhkö, kun lainaan pyydettäessä ja kaiken oon saanu takaisin pyytelemättä....

Ventovieraalle en lainaisi. Enkä katso että minulla olisi _velvollisuutta_ lainata mitään tutuillekaan, jos en jostain syystä halua.

 

["Pippuriina"]

Mä olen opettanut lapsilleni, että mihinkään toisille kuuluvaan ei kosketa ilman lupaa. Mielestäni tähän kuuluu kääntöpuolena, että omia tavaroita ei ole pakko lainata. Aika hyvin nuo nykyään lainailevat, mutta eivät anna pois esim. ainoaa lapiotaan jos se hetkeksi ovat kädestä laskeneet kakun kaatoa varten. Tai pyörää tuntemattomille. Enkä pakota.

Tiedän kyllä näitä toisenkin koulukunnan lapsia, jotka oikein odottavat että toinen (tuntematon) laskee tavaran kädestään ja ryntäävät nappaamaan sen. Varsinkin esikoinen on tuittupäänä karjaissut välillä aika kovastikin. Saa karjaista minun mielestäni, ja meidänkin lapsille saa karjaista, jos menevät ilman lupaa toisilta ottamaan.

Ja jos meille tulee kylään vieraita, esikoinen oikein tarjoilee leluja siinä missä me vanhemmat kahvia.

 

[lillifii]

Ventovieraalle en lainaisi. Enkä katso että minulla olisi _velvollisuutta_ lainata mitään tutuillekaan, jos en jostain syystä halua.

No ei ole velvollisuutta.... Mä näen asian jotenkin niin, että opetan lapselleni että asioita voi tehdä muutenkin kuin pakosta. Jos tyttö hiekkalaatikolla haluais lainata käyttämätöntä autoa ja saisi luvan, toteaisin lapselleni että huomasiko hän kuinka iloiseksi tyttö tuli hänen ansiostaan. Tavallaan opetan muiden ilahduttamista myös.

Mutta jokainen toki tyylillään. Tuntuu vaan niin hassulta, että joillekin aikuisille on normia olla lainailematta tavaroita

 

["Pippuriina"]

Miksi en lainaksi esim. kirjaa,jota en aio lukea vähään aikaan? Tai kahvakuulaa, joka pölyyntyy nurkassa? Eri asia,jos niitä käyttää, mutta jos itselle ei ole tarvetta niin miksi ei lainaisi?

Ehkä mä oon sit vähän pöhkö, kun lainaan pyydettäessä ja kaiken oon saanu takaisin pyytelemättä....

No meidän lasten puistolelut harvoin pölyttyvät, vaan ovat osa suurempaa suunnitelmaa, esim. ämpärissä on keitto hautumassa tms. Ja kyllähän se suututtaa, kun joku sen siitä nappaa ja tyhjentää.

Eli otetaan verrannollinen esimerkki: jätät puiston penkille kesken olevan kirjan, ja tuntematon puistoäiti tulee kirja kädessä kysymään että saanko lukea vähän, kun et näytä just nyt lukevan.

 

[lillifii]

[QUOTE="Pippuriina";30708576]No meidän lasten puistolelut harvoin pölyttyvät, vaan ovat osa suurempaa suunnitelmaa, esim. ämpärissä on keitto hautumassa tms. Ja kyllähän se suututtaa, kun joku sen siitä nappaa ja tyhjentää.

Eli otetaan verrannollinen esimerkki: jätät puiston penkille kesken olevan kirjan, ja tuntematon puistoäiti tulee kirja kädessä kysymään että saanko lukea vähän, kun et näytä just nyt lukevan.[/QUOTE]

Mä puhuinkin esim. Isosta kassillisesta hiekkaleluja, jotka leväytetään hiekkalaatikkoon tullessa.... Mutta ei minunkaan mielestä ilman lupaa saa ottaa... :-o

 

["Pippuriina"]

Mä puhuinkin esim. Isosta kassillisesta hiekkaleluja, jotka leväytetään hiekkalaatikkoon tullessa.... Mutta ei minunkaan mielestä ilman lupaa saa ottaa... :-o

No se on vähän eri asia. Meillä ei ole ikinä isoja kassillisia ollut, vaan muutama lelu tehokäytössä. Mutta sitä taas eivät voi ulkopuoliset tietää, lapset varsinkaan.

 

[säpäle harmaana]

No ei ole velvollisuutta.... Mä näen asian jotenkin niin, että opetan lapselleni että asioita voi tehdä muutenkin kuin pakosta. Jos tyttö hiekkalaatikolla haluais lainata käyttämätöntä autoa ja saisi luvan, toteaisin lapselleni että huomasiko hän kuinka iloiseksi tyttö tuli hänen ansiostaan. Tavallaan opetan muiden ilahduttamista myös.

Mutta jokainen toki tyylillään. Tuntuu vaan niin hassulta, että joillekin aikuisille on normia olla lainailematta tavaroita

Enhän minä sanonutkaan etten koskaan mitään voisi lainata. Puhuin vain tuosta velvollisuudesta ja ventovieraille lainaamisesta. Miksi lapsille kuuluisi velvollisuuksia, jotka eivät koske aikuisiakaan.

 

[lillifii]

Enhän minä sanonutkaan etten koskaan mitään voisi lainata. Puhuin vain tuosta velvollisuudesta ja ventovieraille lainaamisesta. Miksi lapsille kuuluisi velvollisuuksia, jotka eivät koske aikuisiakaan.

Ei kai kuuluukaan :-o Mä olen jotenkin ajatellut, että hiekkalaatikko on kuin pieni työ yhteisö. Jos joltain puuttuu kynä, eikä itse kirjoita tai pöydällä on kolme kynää, niin lainatkoon siitä vaan. Kynä tai lapio.... Noh joo....

 

[säpäle harmaana]

Ei kai kuuluukaan :-o Mä olen jotenkin ajatellut, että hiekkalaatikko on kuin pieni työ yhteisö. Jos joltain puuttuu kynä, eikä itse kirjoita tai pöydällä on kolme kynää, niin lainatkoon siitä vaan. Kynä tai lapio.... Noh joo....

No juu, ymmärrän ajatuksesi. Kyllähän lapselle on hyvä opettaa, että puistoon otettavia leluja voi välillä lainata. Ihan vain noin yleisellä tasolla ajattelin tätä lapsilta vaadittavaa jakamista. Aika harvoin aikuisilta vaaditaan samanlaisia asioita ja jo kouluiässä alkaa tämä vaatimus karsiutua.

 

[Mrs Bean harmaana]

Siellä hiekkalaatikolla lapset opettelee sosiaalista kanssakäymistä, ystävyyssuhteiden rakentamista, kompromissien tekoa..yms. Myös niitä pettymyksen käsittelyjä puolin ja toisin. Vaikka se oma lapsi kimmastuu lelun lainaamisesta, niin ei äidin/isän tartte olla salamana paikalla hoitamassa tilannetta lapsen puolesta vaan voi toimia hiukan "laiskastikkin" ja antaa tilaisuus lasten keksiä ja kokeilla keinoja tilanteen ratkaisuun. Toiset lapset omine reaktioineen auttaa lasta näkemään sosiaalisten tilanteiden ratkaisuja, kun joskus se seinä on vastassa yhtä jääräpäisen/tempperamenttisen lapsen muodossa. Tietenkään lyömistä/varastamista yms ei pidä sallia, mutta ehkä kannattaa antaa lapsen kokeilla itse selvittää tilanne. Tukea ja neuvoahan voi kyllä. Ja olen jo etukäteen pahoillani, jos jollakin jää mun pointti epäselväksi Kiireessä ei tule kirjotettua niin selkeesti. Toki, mitä pienempi lapsi, sitä enemmän tarttee vaihtoehtosia toimintamalleja/ehdotuksia vanhemmaltaan tilanteen selvittämiseksi.

 

[lillifii]

No juu, ymmärrän ajatuksesi. Kyllähän lapselle on hyvä opettaa, että puistoon otettavia leluja voi välillä lainata. Ihan vain noin yleisellä tasolla ajattelin tätä lapsilta vaadittavaa jakamista. Aika harvoin aikuisilta vaaditaan samanlaisia asioita ja jo kouluiässä alkaa tämä vaatimus karsiutua.

Meillä on myös leluja, jotka ei saa lupaa mennä lainaan koska ovat niin rakkaita (herra dino) ja tämä meneekin äidin veskaan piiloon. En koskaan vaatisi, että rakas lelu tulisi pakolla jakaa.

Mutta puiston hiekkalelut yms... tusinatavarat ovat mun mielestä hyvä keino harjoitella tälläistä normaalia jakamista.

 

[Khisu]

Mä en anna lainata meidän tavaroita leikkipuistossa, ne vaan häviää tai menee rikki. En koe velvollisuutta lainaamiseen. En myöskään anna oman lapsen ottaa kenenkään tavaroita. Ja johonkin pyörään nyt viimeisenä luvan antaisin.

 

["Pippuriina"]

Enhän minä sanonutkaan etten koskaan mitään voisi lainata. Puhuin vain tuosta velvollisuudesta ja ventovieraille lainaamisesta. Miksi lapsille kuuluisi velvollisuuksia, jotka eivät koske aikuisiakaan.

Minä voin kertoa syyn. Hiekkalelut ovat aikuisten silmin arvoltaan lähellä nollaa. Niillä on hyvä osoittaa, miten hyvin kasvatettu oma lapsi on. Toisille aikuisillehan näitä puistokuvioita paljolti osoitetaan, niin kuin tässäkin ketjussa mainitut pahat katseet osoittavat.

Jos kyse on jostakin fyysisesti arvokkaasta tavarasta kuten pyörästä tai aikuiselle merkittävästä esineestä, ei jakamisen vaatimus enää olekaan niin kova. Vai annatteko te Minnalotan ihkun velourisen miikkaripipon pariksi päiväksi lainaan naapurin Emmisusannalle, kun tämä nätisti pyytää? Vai sanotteko, että kuules typy, sulla on sun oma pipo ja se on hurja hieno ja sopiva sulle.

 

["Pippuriina"]

Meillä on myös leluja, jotka ei saa lupaa mennä lainaan koska ovat niin rakkaita (herra dino) ja tämä meneekin äidin veskaan piiloon. En koskaan vaatisi, että rakas lelu tulisi pakolla jakaa.

Mutta puiston hiekkalelut yms... tusinatavarat ovat mun mielestä hyvä keino harjoitella tälläistä normaalia jakamista.

No tässähän tämä tulikin. Tusinatavarat, siis aikuisen mielestä. Mä taas koetan opettaa lapsilleni, että omasta sankosta ja lapiosta pidetään huoli, ja niitä on vain yksi setti lasta kohti. Mun mielestäni se on lapsille ylipäätään luontevampi suhtautumistapa omiin leluihin kuin tuo tusinatavara-ajatus.

 

[lillifii]

[QUOTE="Pippuriina";30708694]No tässähän tämä tulikin. Tusinatavarat, siis aikuisen mielestä. Mä taas koetan opettaa lapsilleni, että omasta sankosta ja lapiosta pidetään huoli, ja niitä on vain yksi setti lasta kohti. Mun mielestäni se on lapsille ylipäätään luontevampi suhtautumistapa omiin leluihin kuin tuo tusinatavara-ajatus.[/QUOTE]

Jos herra dino katoaa, se on maailmanloppu lapselle.

Jos kolmesta lapiosta yksi häviää, se todennäköisesti löytyy huomenna puistosta.

Ja meidän mäkiautollakin ovat muutkin saaneet huristella puistossa, kun oma lapsi on keksinyt parempaa tekemistä vaikka kai se arvokkaampi on kuin hiekkalelut. Mutta meillä on kyllä vähän pienempi puistopiiri, eli tiedetään kaikki ainakin ulkonäöltä...

 

["jaahas"]

Tuttavani lapsen ei tarvinnut jakaa pienempänä mitään leluja ja kävi niin että nyt eskari-iässä tämä tyttö määräilee ja kiusaa muita lapsia mikä on johtanut siihen etteivät muut lapset kovin mielellään leiki tämän tytön kanssa. Että siltä kannalta katsottuna kannattaa ottaa ylimääräisiä leluja mukaan ja vain sanoa lapselle että sinulla on nyt tämä lapio ja ämpäri, muut saavat leikkiä muilla, mutta kädestä ei kukaan saa ottaa. Jos mukana on joku rakas pehmo, se kannattaa sitten pitää niin ettei jää mihinkään lojumaan.

 

[säpäle harmaana]

[QUOTE="jaahas";30708710]Tuttavani lapsen ei tarvinnut jakaa pienempänä mitään leluja ja kävi niin että nyt eskari-iässä tämä tyttö määräilee ja kiusaa muita lapsia mikä on johtanut siihen etteivät muut lapset kovin mielellään leiki tämän tytön kanssa. Että siltä kannalta katsottuna kannattaa ottaa ylimääräisiä leluja mukaan ja vain sanoa lapselle että sinulla on nyt tämä lapio ja ämpäri, muut saavat leikkiä muilla, mutta kädestä ei kukaan saa ottaa. Jos mukana on joku rakas pehmo, se kannattaa sitten pitää niin ettei jää mihinkään lojumaan.[/QUOTE]

No en minä oikein ymmärrä sitäkään että pitäisi ottaa mukaan ylimääräisiä lapioita, että voi lainata muille. Miksei voisi ottaa leluja vain itselle?

 

["Pippuriina"]

[QUOTE="jaahas";30708710]Tuttavani lapsen ei tarvinnut jakaa pienempänä mitään leluja ja kävi niin että nyt eskari-iässä tämä tyttö määräilee ja kiusaa muita lapsia mikä on johtanut siihen etteivät muut lapset kovin mielellään leiki tämän tytön kanssa. Että siltä kannalta katsottuna kannattaa ottaa ylimääräisiä leluja mukaan ja vain sanoa lapselle että sinulla on nyt tämä lapio ja ämpäri, muut saavat leikkiä muilla, mutta kädestä ei kukaan saa ottaa. Jos mukana on joku rakas pehmo, se kannattaa sitten pitää niin ettei jää mihinkään lojumaan.[/QUOTE]

Aika helppoa on lastenkasvatus, jos puistolelujen (pakottamalla) jakaminen määrää, kenestä tulee kiusaaja ja kenestä ei. Jotekin muistuu mieleen se uutinen jäätelönsyönnistä ja hukkumiskuolemista.

 

["jaahas"]

[QUOTE="Pippuriina";30708723]Aika helppoa on lastenkasvatus, jos puistolelujen (pakottamalla) jakaminen määrää, kenestä tulee kiusaaja ja kenestä ei. Jotekin muistuu mieleen se uutinen jäätelönsyönnistä ja hukkumiskuolemista.[/QUOTE]

En väittänyt että se on ainoa asia joka vaikuttaa, mutta kertoo hyvin siitä kuinka lapsi kasvatetaan itsekkääksi. Tässä ei nyt tehdä tieteellistä tutkimusta aiheesta vaan sanotaan mielipiteitä. Vapaasti voit tehdä vaikka väitöskirjan aiheesta, jos haluat tieteellisesti tutkikittua aineistoa, ehkäpä vielä kansainvälisen tutkimuksen?

 

["Pippuriina"]

No en minä oikein ymmärrä sitäkään että pitäisi ottaa mukaan ylimääräisiä lapioita, että voi lainata muille. Miksei voisi ottaa leluja vain itselle?

Itsetunnon musertamistahan tuo on: otetaan lapselle kauhea kasa leluja ja sanotaan, että nyt saat leikkiä vain tällä sankolla ja lapiolla, mutta kaikki muut saavat leikkiä sekä omillaan että sun leluilla. Ja mitä vastataan, kun se lapsi jossakin vaiheessa kysyy: "miksi"?

 

[lillifii]

No en minä oikein ymmärrä sitäkään että pitäisi ottaa mukaan ylimääräisiä lapioita, että voi lainata muille. Miksei voisi ottaa leluja vain itselle?

Meillä syy on,että hiekkalelut on pakattu kassiin joka on aina rattaiden alla. Siellä on tarpeeksi, jos puistoon lähtee isoveli kavereineen. En jaksaisi aina pakata hiekkaleluja erikseen...

Otetaanko traktori? Otetaanko lapio? Otetaanko ämpäri? Otetaanko sihti? Mites betoniauto? Entäs isoveikka, otetaanko.....

 

[Mrs Bean harmaana]

Tuolla lainaamisen opettelullahan lasta valmistetaan siihen kasvun vaiheeseen, jossa kavereiden kanssa tehdään leikeissä vaihtokauppaa. On kiva kokeille leikissä, jotain kaverin lelua ja silloin on ymmärrettävä tarjota jotain omaa lelua vaihdossa leikin ajaksi? Lasta voi ohjata neuvottelemaan (ei toki vielä 2 vuotias sitä sisäistä, mutta silloin se siemen on jo kylvettävä). Ja senkin voi opettaa ettei kaikkea tarvitse jakaa, mutta joskus saadakseen on osattava myös antaa. Ne on niitä vuorovaikutustaitoja joita hiekkalaatikolla opetellaan.

 

["Pippuriina"]

[QUOTE="jaahas";30708728]En väittänyt että se on ainoa asia joka vaikuttaa, mutta kertoo hyvin siitä kuinka lapsi kasvatetaan itsekkääksi. Tässä ei nyt tehdä tieteellistä tutkimusta aiheesta vaan sanotaan mielipiteitä. Vapaasti voit tehdä vaikka väitöskirjan aiheesta, jos haluat tieteellisesti tutkikittua aineistoa, ehkäpä vielä kansainvälisen tutkimuksen?[/QUOTE]

En tiedä, suhtaudutko tieteentekoon yleisesti noin vähättelevästi, vai koskeeko ajattelutapasi vain kasvatustiedettä. Mutta minä arvostan kaikkia tieteenaloja sen verran etten kannusta ketään "ihan vapaasti tekemään väikkäriä". Tiedeyhteisöllä kun kuitenkin on aika tarkka protokolla, kuka sen väikkärin voi tehdä ja mistä.

Lapset ovat yksilöitä, se mikä toimii toisella, ei toimi toisella. Mutta en usko, että aitoa empatiaa herätetään lapsessa pakottamalla tätä jakamaan lelujaan kuvaamallasi tavalla. Aito empatia opitaan mallista. Siitä, että aikuinen kunnioittaa lapsen tunteita ja sanoittaa kärsivällisesti myös niiden puiston toisten lasten tunteita. Ja lahjoo ja kehuu ja palkitsee loputtomasti ja toistaa niitä hyviä malleja. Sitten joskus puistoiän päätyttyä hyvät tavat ja toisten ajatteleminen ovat juurtuneet: meillä on empaattinen nuori, joka toimii toisten eduksi siksi että tahtoo niin.