Voiko kunta tosiaan rajoittaa subjektiivista päivähoito-oikeutta?

Tsemppiä ap:lle! Vastenmielistä luettavaa tämä ketju!! Ei taaskaan tarvitse ihmetellä, että koulukiusaamista yhä vain on, kun vanhemmat käyttäytyvät tällä tavoin. Yök.

Päätös rajoittaa subjektiivista päivähoito-oikeutta meni läpi, ja saattaa olla nyt jo voimassa. Työskentelen päiväkodin johtajana, mutta meillekään ei ole tullut tästä mitään selkeää ohjeistusta. Esimerkiksi kotihoidontuen jakaminen molemmille vanhemmille alkaa muistaakseni elokuussa 2015, mutta päivähoito-oikeuden rajaamisesta on tullut päiväkodeillekin todella vähän tietoa. Kuitenkin käsittääkseni yhä säilyy oikeus puolipäiväiseen hoitoon, joten joka tapauksessa kuulostaa siltä, että kunta toimii vastoin lakia. Sinuna tekisin tiedustelun kunnan varhaiskasvatustoimeen, jos juttelu päiväkodin johtajan kanssa ei tuota tulosta.

En ole millään tavalla virikehoidon puolesta, kun on kyse ihan pienistä lapsista, pikemminkin päinvastoin. Ap:n tapauksessa suunnitelma kuulostaa aivan järkevältä ja viisastahan se on ennaltaehkäistä.

Onnea tulevasta vauvasta.

Kannattaisi kyllä lukea vähän uutisia. Laki on näillä näkymin tulossa, mutta vuoteen 2014 sitä ei vielä saada eli hoitooikeutta ei voi rajoittaa. Ihmetyttää kun johtajatkaan tiedä näistä. Vanhempien tarpeen mukaan mennään, ja jos vanhemmat kokevat, että 4 kertaa viikossa kokopäivähoito on hyvä, niin sitten näin tehdään. Eli ap tulosta vaikka tuo laki. Kaikilla ei ole vaikeaa vauvaaikaa, kuten meillä ja moni ei voi ymmärtää kuinka väsyttävä vauva voi olla ensimmäiset kuukaudet. Mutta niinä hetkinä kun vauva itkee lohduttomasti edes sen 5 min, tuntuu kauhealta ja kyllä äideille joiden lapset itkee tunteja, tulisi voida saada apua mm.päivähoidosta muille lapsille niin paljon kun äiti kokee tarvitsevansa.

 

Ihan järkyttäviä vastauksia! Lapsihan täyttää pian 5-vuotta! Mulla on sen ikäinen lapsi ja todellakin on jäämässä virikehoitoon, kun jään äitiyslomalle. Lapsen päiväkoti on tosi hyvä ja todellakin saa siellä sellaista mitä ei kotona saa, vaikkei koliikkivauvaa meille tulisikaan! Ja jos ne virikelapset otettaisiin pois päiväkodista niin silloin niitä päiväkoteja suljettaisiin. Kunnat on niin tiukilla, että siellä lasketaan kaikki just tasan tarkkaan minimin mukaan. Ihan turha vängätä, että vie jonkin työssäkäyvän äidin lapsen paikan.

Ap:n tapauksessa miksi ihmeessä hän veisi lapsen vieraaseen paikkaan, vieraiden lasten kanssa leikkimään (=kerhoon), kun hän voisi olla tutussa päiväkodissa, jossa myös isosisarus on eskarissa? 2 puolikasta päivää on kyllä aika vähän 4,5-vuotiaalle lapselle. Se ei ole, jos äiti jaksaa näiden lisäksi viedä harrastuksiin ja puuhailla kotona, mutta koliikkivauvan kanssa se ei välttämättä onnistu.

Täällä on kyllä ihmeen paljon ihmisiä, joilta puuttuu kokonaan kyky empatiaan ja nähdä asioita yhtään omaa napaa laajemmin!

 

Mielestäni se on vähän "hassua", että eka- ja tokaluokkalaisille hyvä harrastusmäärä olisi kerta viikkoon.

Toki tuo on koulun lisäksi, mutta jos ikään suhteuttaa, niin tarvitseeko alle kouluikäinen tosiaan joka päivälle virikehoitoa?

Ja mitä aloitukseen tulee, niin hyvä että virikehoitoa rajoitetaan, mutta ehkä mielenterveystapauksissa voisi tulla vastaan hoitoajoissa.

 

Meillä oli rajoitettu niin, että vanhempi lapsi sai olla 10päivää/kk hoidossa tai joka pvä puolikkaan, kun olin äitiyslomalla. Omakustanteisesti sai olla enemmänkin.

 

Ja niin sydäntä lämmittää kuinka kotiäidit vie työ äitien lasten hoitopaikat kun halutaan olla vauvan kanssa kahden
EI teille olisi enemmän tarpeen ennaltaehkäisevä lastensuojelu, perhetyöntekijä ja tukiperhekin mahdollisesti sillä onko tuo kunnallinen päivähoi oikea paikka kuormittaa tällaisilla ongelmilla?

Ennaltaehkäisevänä lastensuojelun toimenpiteenä monesti tarjotaan sitä hoitopaikkaa.

 

Siinä kohtaa, kun vauva itkee koko hereilläoloajan paitsi rinnalla, nukkuu vain liikkuvista vaunuissa ja valvottaa yötäkin, on vaikea tarjota mitään virikettä kotona touhukkaalle leikki-ikäiselle. Hyvä kun ruokaa saa mikrossa lämmitettyä rääkyvö vauva kantoliinassa. Ymmärrän täysin. En ehkä muutama vuosi sitten olisi ymmärtänyt, mutta Siperia opettaa...

 

Siinä kohtaa, kun vauva itkee koko hereilläoloajan paitsi rinnalla, nukkuu vain liikkuvista vaunuissa ja valvottaa yötäkin, on vaikea tarjota mitään virikettä kotona touhukkaalle leikki-ikäiselle. Hyvä kun ruokaa saa mikrossa lämmitettyä rääkyvö vauva kantoliinassa. Ymmärrän täysin. En ehkä muutama vuosi sitten olisi ymmärtänyt, mutta Siperia opettaa...

Mutta eikö tuon ikäinen voi leikkiä itsekseen? Piirrellä? Katsoa välillä vaikka jonkun lastenohjelman? Pitääkö koko ajan (joka päivä) olla jotain virikettä, järjestettyä toimintaa, ohjelmaa?

 

Mutta eikö tuon ikäinen voi leikkiä itsekseen? Piirrellä? Katsoa välillä vaikka jonkun lastenohjelman? Pitääkö koko ajan (joka päivä) olla jotain virikettä, järjestettyä toimintaa, ohjelmaa?

Ei pidä, mutta ulkona täytyy saada leikkiä, ripeä kävely ei varmaan vastaa lapsen käsitystä kivasta ulkoilusta. Telkkarista ei kuule mitään, kun vauva itkee. Ja kun kyse ei ole " välillä" vaan vauva sitoo äidin koko kirotuksi päiväksi ja yöksi. Miehellä matkatöitä ja pitkä työmatka. Tilanne olisi täysin eri, jos vauva nukkuisi päiväunet muualla kuin vaunumaratoonilla, olisi edes pieni hetki toiselle lapselle.

 

Ei pidä, mutta ulkona täytyy saada leikkiä, ripeä kävely ei varmaan vastaa lapsen käsitystä kivasta ulkoilusta. Telkkarista ei kuule mitään, kun vauva itkee. Ja kun kyse ei ole " välillä" vaan vauva sitoo äidin koko kirotuksi päiväksi ja yöksi. Miehellä matkatöitä ja pitkä työmatka. Tilanne olisi täysin eri, jos vauva nukkuisi päiväunet muualla kuin vaunumaratoonilla, olisi edes pieni hetki toiselle lapselle.

O.K. Kuulostaa hankalalta. Eipä siinä sitten varmasti auta muu kuin laittaa isompi lapsi hoitoon..

 

Onpa ihmeellisiä vastauksia! Katkerat lapsettomatko siellä huutelee?

 

Melko järkevää olisi ollut tuossa tilanteessa jättää lapsiluku kahteen. Se olisi ollut mahdollisimman helppo tilanne sinulle sekä jo olemassaoleville lapsille. Jos ei psyyke kestä vauva-aikaa/lastenhoitoa, ei niitä lapsia pidä pukata yhtään lisää tähän maailmaan.

Peesi tälle! Pitäisi itselläkin olla joku järki näiden asioiden suhteen. En todellakaan ymmärrä näitä, jotka hoidattavat lapsensa päiväkodeissa, vaikka itse maataan kotona. Ja ei todellakaan ole syy se, että kun on ollut rankka aiempi raskaus/lastenhoito. Silloin ei pidä enää hankkiutua raskaaksi vaan keskittää se jäljellä oleva energia jo olemassa oleviin lapsiin. Mulla itselläni oli rankkaa toisen kanssa ja sen jälkeen hankin sterilisaation, vaikka kuinka teki mieli "uutta" vauvaa.

 

Eikös se ollu se VAUVA aika sitä raskasta, vauvahan niitä pitäis hoitoon viedä, jos sen kanssa ei jaksa.....eipä silti, kyllä se liki 5v varmaan päiväkodissakin viihtyy, mut eikö se vasta oon rankkaa, että joka aamu herättää ja puet ja roudaat sen mukulan päiväkotiin aikataulujen mukaan?
Ja joo, oon töissä ja mun lapset on 12pv/kk päiväkodissa

 

Eikös se ollu se VAUVA aika sitä raskasta, vauvahan niitä pitäis hoitoon viedä, jos sen kanssa ei jaksa.....eipä silti, kyllä se liki 5v varmaan päiväkodissakin viihtyy, mut eikö se vasta oon rankkaa, että joka aamu herättää ja puet ja roudaat sen mukulan päiväkotiin aikataulujen mukaan?
Ja joo, oon töissä ja mun lapset on 12pv/kk päiväkodissa

Siksi juuri päiväkotien virikehoitoa koskevat "saa tuoda vasta 8.30 ja hakea pitää viim. klo 15" -säännöt ovat naurettavia. Paljon järkevämpää että isä vie aamulla esim. klo 7.30 töihin mennessään, jos se työaikoihin sopii. Mutta tuollaisilla säännöillä halutaan tietysti tehdä hoitoonvieminen mahdollisimman hankalaksi, jotta ihmiset pitäisivät lapset kotihoidossa ja kunnalta säästyisi rahaa. On vain unohtunut se seikka, että päivähoito on lasta ja perhettä varten.

Kun esikoiseni meni 5-vuotiaana osapäivähoitoon, isä vei aamulla 7.30 ja minä hain klo 12.

 

Siksi juuri päiväkotien virikehoitoa koskevat "saa tuoda vasta 8.30 ja hakea pitää viim. klo 15" -säännöt ovat naurettavia. Paljon järkevämpää että isä vie aamulla esim. klo 7.30 töihin mennessään, jos se työaikoihin sopii. Mutta tuollaisilla säännöillä halutaan tietysti tehdä hoitoonvieminen mahdollisimman hankalaksi, jotta ihmiset pitäisivät lapset kotihoidossa ja kunnalta säästyisi rahaa. On vain unohtunut se seikka, että päivähoito on lasta ja perhettä varten.

Kun esikoiseni meni 5-vuotiaana osapäivähoitoon, isä vei aamulla 7.30 ja minä hain klo 12.

Sä olet kyllä ihan hakoteillä

Noilla aikarajoituksilla turvataan riittävä määrä henkilökuntaa paikalle silloin kun lapsia on eniten. Ylimääräiset ihmiset aamuvuorossa klo 7 alkaen vähentäisivät hoitajien määrää toisesta päästä, esimerkiksi iltapäivistä. Ylimääräistä henkilökuntaa ei monessakaan kunnassa ole varaa palkata.

 

[QUOTE="vieras1";29463411]Sä olet kyllä ihan hakoteillä

Noilla aikarajoituksilla turvataan riittävä määrä henkilökuntaa paikalle silloin kun lapsia on eniten. Ylimääräiset ihmiset aamuvuorossa klo 7 alkaen vähentäisivät hoitajien määrää toisesta päästä, esimerkiksi iltapäivistä. Ylimääräistä henkilökuntaa ei monessakaan kunnassa ole varaa palkata.[/QUOTE]

Edelleen, päivähoito on lapsia ja perheitä varten. Kaikesta voi tietenkin itkeä että ei ole varaa siihen tai tähän, mutta säästöjen ei pidä hankaloittaa perheiden elämää kohtuuttomasti. Jos nykyisellä hoitajamäärällä ei pärjätä, niin sitten täytyy palkata hoitaja lisää. Tämä on taas ihan sama juttu kuin silloin kun väitetään että virikelapset vievät työssäkäyvien lasten hoitopaikat - jos virikelapset jäisivät kotiin, päivähoitopaikkoja vähennettäisiin. Tietysti ihan kiva kuntataloudelle, mutta kunnan nyt vain on pystyttävä tarjoamaan tietyt palvelut.

 

Joiltain vaan tuo lastenkasvatus luonnistu. Kotona lorvitaan esim. netissä ja lapset ovat hoidossa. No tää on niin nykyaikaa...

 

Täytyy tässä kyllä liittyä katkerien lapsettomien puolueeseen ja yhtyä kommentteihin.

Itse en ymmärrä miten tuo ap:lle suotu aika ei riittäisi helpottamaan sitä äidin vauva-arkea, rehellisesti sanottuna en ymmärrä miksi äiti tarvitsisi joka päivä tuntikausia lepoa lapsestaan, vaikka onkin vauva tullut.

Tämän lisäksihän on kuvioissa isä apuna. Ja ehkä mä itse olisin pyrkinyt haalimaan nyt sitä tukea perheeltä, ystäviltä ja suvulta, jos viime kerta oli niin hankalaa.

Itse olisin ottanut sen minkä saan, mukisematta ja tarpeen tullen sitten etsinyt apua, JOS sitä tarvitaan, eihän sitä tiedä miten helppo tapaus sieltä tulee.

 

Käsittämätöntä settiä tää viestiketju. Miks ihmeessä, ku nimettömänä pääsee kirjottaa, tarttee heti ruveta aukoo päätä? Käykää koulunne loppuun ja keskustelkaa sivistyneesti.

 

Voin nyt kertoa näkemykseni tästä nyt kun se on koettu. Itselläni tosin opiskelut se syy, mutta näin miten esikoisen olo päiväkodissa kun vauva kotona ei ollut yhtään huono juttu. Mietin, miten tutustuvat ja kokeeko esikoinen joutuvansa vauvan sijasta pois, niin turhaan pelkäsin.

Esikoinen pitää vauvasta paljon. Aluksi oli toki mustasukkainen, mutta tuo ilmeni eniten loma aikoina kun lapsi näki miten koko ajan olen vauvaa imettämässä ja hoitamassa. Ärsyyntyi, kun imetin ja nukutin vauvaa. Huusi usein vieressä ja kapinoi vauvaa vastaan. Tämä nimenomaan ilmeni loma aikoina. Edes isä ei kelvannut, koska lasta ärsytti jos ei voinut olla meidän kanssa.

Myöhemmin vauva oli välillä ihan tylsä eikä jaksanut edes olla seurassa. Ei heistä toisilleen seuraa ollut vaikka lapsi olikin innoissaan siskostaan välillä. Otin lapsen aina mukaan ja juteltiin siskon kehityksestä ja muusta vauvoihin liittyvästä.

Nyt kun vauva on kasvanut, alkaa olla seuraa toisilleen. Esikoinen konttaa leikillään karkuun, kun toinen jahtaa perässä. Kun olen saanut nämä opinnot loppuun eli kesään mennessä, esikoinen lopettaa päiväkodin. Mietin kyllä miltä lapsesta tuntuu kun kaverit jäävät sinne, mutta edessä on muutenkin muutto joten ei hirveästi yksikään hoitopäivä auta kun kuitenkin jossain vaiheessa pitää erkaantua. Itselleni on paljon helpompaa kun lapsilla on seuraa toisistaan ja vaikka puisto olisi tyhjä, on kuitenkin toistensa seura. Se oli ongelma joskus kun vaikka puistossa olisi ollut lapsia, heillä oli mukana omat kaverinsa.

Ei se koko ajan nukkuva vauva ja imettävä äiti mitään mielenkiintoista seuraa ole.

 

Mitenköhän mun lapsen sitten käy, kun meinaan ottaa 3,5-vuotiaan päiväkodista ja olla hänen ja vauvan kanssa kotona sen pari vuotta?? Kärsiikö uudesta kerhopaikasta kodin lähellä tai äidin kanssa rauhallisten kotipäivien viettämisestä? Yhdessä voi tehdä paljon asioita, vaikka olisi huutava vauvakin. Esim. ulkoillessa se huutokin tuntuu vähemmältä .

Eikä meillä tosiaan ola autoa käytössä päivisin tms. mahdollisuutta notkua kauppakeskuksissa, kahviloissa ym., vaan ihan perinteistä kotihoitoa ajattelin järjestää rutiineineen, ulkoilut, askartelut, lorut, leikit, laulut ym. Vauva mukana tietty kaikessa ja vauvan kanssa saa myös "laatuaikaa" isomman kuunnellessa äänisatuja tms...

Tuntuu, että nykyään on poikkeus hoitaa kaikki lapsensa itse kotona... Senpä takia seuraakin on ikävän vähän tarjolla päiväsaikaan esikoiselle :/ kerhoon on melkein mentävä.

Anteeksi purkautuminen, mutta jotenkin rupes ottamaan aivoon tässä keskustelussa esitetyt mielipiteet, että lapsi jotenkin kärsisi kotona?

 

Kunnalla ei ole oikeus rajoittaa päivhoito-oikeutta. Pyydä päätös kirjallisena ja valita päätöksestä aluehallintovirastoon.

 

Onkohan meitä aikoinaan vedetty nenästä, kun esikoinen ei saanut olla äitiyslomani ajan kuin 10pvää/kk tai joka pvä puoli pvää? Omakustanteisesti sai olla enemmänkin. Kun tässä ketjussa moni tuo esille, että kunta ei saa ?ajoittaa.

 

Mihin kadonnut äidinrakkaus? EIkö rakkaus ole sitä, että haluaa viettää aikaa mahdollisimman paljon sen kanssa jota rakastaa?

 

Mihin kadonnut äidinrakkaus? EIkö rakkaus ole sitä, että haluaa viettää aikaa mahdollisimman paljon sen kanssa jota rakastaa?

Missä on isänrakkaus? Sitä ei ilmeisesti koskaan ole ollut olemassakaan, kun vain äitejä syyllistetään.

 

[QUOTE="Neiti";29722436]Mitenköhän mun lapsen sitten käy, kun meinaan ottaa 3,5-vuotiaan päiväkodista ja olla hänen ja vauvan kanssa kotona sen pari vuotta?? Kärsiikö uudesta kerhopaikasta kodin lähellä tai äidin kanssa rauhallisten kotipäivien viettämisestä? Yhdessä voi tehdä paljon asioita, vaikka olisi huutava vauvakin. Esim. ulkoillessa se huutokin tuntuu vähemmältä .

Eikä meillä tosiaan ola autoa käytössä päivisin tms. mahdollisuutta notkua kauppakeskuksissa, kahviloissa ym., vaan ihan perinteistä kotihoitoa ajattelin järjestää rutiineineen, ulkoilut, askartelut, lorut, leikit, laulut ym. Vauva mukana tietty kaikessa ja vauvan kanssa saa myös "laatuaikaa" isomman kuunnellessa äänisatuja tms...

Tuntuu, että nykyään on poikkeus hoitaa kaikki lapsensa itse kotona... Senpä takia seuraakin on ikävän vähän tarjolla päiväsaikaan esikoiselle :/ kerhoon on melkein mentävä.

Anteeksi purkautuminen, mutta jotenkin rupes ottamaan aivoon tässä keskustelussa esitetyt mielipiteet, että lapsi jotenkin kärsisi kotona?[/QUOTE]

Hoitopaikan muutos on tietysti aina lapselle muutos. En arvostele ratkaisuasi, mutta kannattaa muistaa, ettei kaveripiirin vaihtaminen käy aina ihan kivuttomasti noinkaan pienillä. Mutta varsinaisesti piti kommentoida tuohon, että ei ole olemassa mitään "perinteistä kotihoitoa", jossa kokopäiväisesti leikitetään, korutellaan ja askarrellaan. Vaan perinteinen kotihoito oli aika lailla sitä, että lapset pyörivät jaloissa ja viihdyttivät itse itseään ja toisiaan.

Ei lapsi sinänsä kärsi kotona. Mutta jos äidin ajasta suurin osa on sitä, että istutaan sohvalla imettämässä, kanniskellaan huutavaa vauvaa tai yritetään nukkua vauvan päiväuniaikaan yöllä valvottuja univajeita pois esikoisen katsoessa dvd:tä, niin ei se nyt varmaan mikään ideaalitilannekaan ole. Jos lapsella tällöin olisi ollut päivähoitopaikka, niin mieluummin itse pitäisin vaikka osa-aikaisesti hoidossa, jossa saa kavereita, ulkoilua, yms. Pikkuvauvan kanssahan ei aina ulkoilla, jos on kovat pakkaset. Ja itse en kyllä koe niin, että vauvan itku tuntuu ulkona vähemmältä - ihan samalla lailla se vauvaa kaipaa huolenpitoa ulkonakin. Sillä erotuksella vaan, että imetys, vaipanvaihto, sylittely yms. on ulkona pakkasilla hankalampaa.