En käsitä tätä kirkollista ilmiötä. Osaatteko selittää?

Kirkko virallisena instituutiona, ja sen sisällä toimivat tahot, julkaisevat paljon lehtiä. On yleisiä kirkollisia lehtiä, on seurakuntien lehtiä, lähetysjärjestöjen lehtiä, herätysliikkeiden lehtiä jne.

Otetaan satunnaisotannalla 100 kirkollista lehteä. Niistä 95:ssä on kansikuvassa mustaihoisen ihmisen tai useamman kuva. 4:ssä on kuva aasialaisesta. Yhdessä on valkoihoisen kuva.

Mistä johtuu, että lähes jokaisessa kirkon lehdessä on kannessa mustaihoisen kuva?

Tämä huomio perustuu empiirisiin havaintoihin. Kirkon piirissä 32 vuotta toimineena ja useita kristillisiä lehtiä tilanneena seurakunta-aktiivina olen pistänyt tämän merkille.

Saman asian sinä voit todeta itsekin. Ainakin meillä päin kirkkoherranvirastossa on eteisaulassa lehtihylly, jossa on paljon erilaisia kirkollisia lehtiä. Mustaihoisten määrä kansissa on silmiinpistävä.

 

No ihan mutuna vastaan että eikös juntti Suomalaiset ole aina nuo Afrikan immeiset kokeneet mustina, tuskin siellä paljon valkonaamojakaan on.
Ja käsittääkseni toi Afrikka on edelleen vuodesta toiseen se jonne suurin osa kerätyistä rahoista menee kun siellä näitä pieniä kyliä joissa asutaan oikeasti havumajoissa

 

En ole huomannut. Tosin ei minulla ole juurikaan kokemusta kuin yhdestä lehdestä, paikallisen seurakuntayhtymän kuukausittain jaettavasta lehdestä. Siinä on todella harvoin tummaihoisia kannessa, joskus on ehkä saattanut olla. Yleensä niissä on jonkun paikallisen henkilön kuva.

Varmaan meidän seurakuntayhtymä julkaisee sitten tuota yhtä lehteä :saint:

 

En ole huomannut. Tosin ei minulla ole juurikaan kokemusta kuin yhdestä lehdestä, paikallisen seurakuntayhtymän kuukausittain jaettavasta lehdestä. Siinä on todella harvoin tummaihoisia kannessa, joskus on ehkä saattanut olla. Yleensä niissä on jonkun paikallisen henkilön kuva.

Varmaan meidän seurakuntayhtymä julkaisee sitten tuota yhtä lehteä :saint:

Näin varmasti on.

Esim. viimeisimmässä Kylväjä-lehdessä lukee kannessa "Lapsi on meille annettu", mikä tietysti viittaa Raamatun kertomukseen Jeesus-lapsesta, mutta kansikuvana ei ole Jeesusta, vaan pieni, vastasyntynyt pikimusta vauva.

 

Kyse varmaan siitä, että monet seurakunnan julkaisut ovat lähetystyö-painotteisia ja siksi kuvat lähetysalueen ihmisistä.Ja paljon lähetystyö vieläkin koetaan nimenomaan afrikassa ja aasiassa tehtäväksi työksi.Vaikka musta tuntuu että Suomi olis ihan selkeästi enemmän lähetystyön tarpeessa jo nykyään.

 

Kyse varmaan siitä, että monet seurakunnan julkaisut ovat lähetystyö-painotteisia ja siksi kuvat lähetysalueen ihmisistä.Ja paljon lähetystyö vieläkin koetaan nimenomaan afrikassa ja aasiassa tehtäväksi työksi.Vaikka musta tuntuu että Suomi olis ihan selkeästi enemmän lähetystyön tarpeessa jo nykyään.

No mutta tehdäänhän Suomessakin tavallaan lähetystyötä eli diakoni työtä
Useimmista diakonitoimistoista saa maksusitoomuksia ruokakauppoihin, monet diakonitoimistot jakaa ruokakasseja.
Kaikki luonnollisestikin on tulosidonnaisia

Sitten on paljon erilaisia kerhoja jotka on ilmaisia mutta joissa lapset saa ilmaiseksi edes syödä.

 

[QUOTE="Hmm";30524161]Näin varmasti on.

Esim. viimeisimmässä Kylväjä-lehdessä lukee kannessa "Lapsi on meille annettu", mikä tietysti viittaa Raamatun kertomukseen Jeesus-lapsesta, mutta kansikuvana ei ole Jeesusta, vaan pieni, vastasyntynyt pikimusta vauva.[/QUOTE]

Meillä tuo lehti painottuu enemmän seurakunnan eri tapahtumien esittelyyn ja paikallisiin henkilöihin. Se on paremminkin sellainen seurakuntien yhteinen tiedotuslehti, millä pyritään saada ihmisiä osallistumaan seurakunnan tapahtumiin ja toimintaan. On siellä väliin joku juttu lähetystyöstäkin ja lähetystyöntekijöistä.

 

No mutta tehdäänhän Suomessakin tavallaan lähetystyötä eli diakoni työtä
Useimmista diakonitoimistoista saa maksusitoomuksia ruokakauppoihin, monet diakonitoimistot jakaa ruokakasseja.
Kaikki luonnollisestikin on tulosidonnaisia

Sitten on paljon erilaisia kerhoja jotka on ilmaisia mutta joissa lapset saa ilmaiseksi edes syödä.

Diakoniatyö ei ole lähetystyötä, koska siinä ei saa julistaa evankeliumia uskoon tulemiseksi. Diakoniatyö ei juuri eroa sosiaalityöstä.

 

48:sta tänä vuonna julkaistun Kirkko ja kaupungin kannessa kahdesta on tummaihoinen henkilö. Toinen niistä on Jani Toivola. Sama koskee vuotta 2013. Toisessa on suomalainen valkoihoinen äiti mulattilastensa kanssa ja toisessa on kuva haitilaisista lapsista, joka liittyy juttuun kouluruoasta St. Pierren koulussa, Haitissa.