Ylireagoinko tosiaan? Lapsi oli hoidossa mummulla

[ylisuojelevako]

Meidän esikoinen oli anopilla yötä ja anoppi oli päästänyt meidän lapsen ja anopin miehen lapsen keskenään puistoon leikkimään. Meidän lapsi on siis 2v ja anopin miehen lapsi 9v. Puistoon päästääkseen lasten täytyy ylittää suht vilkas tie ja puistoon ei näy anopilta vaikka ei kauhean matkan päässä olekkaan.

Minä suutuin tästä anopille ja sanoin ettei lasta voi toisen lapsen vastuulle tolla tavalla vaan jättää. Ja anoppi vastasi että olen ylisuojeleva äiti yms yms. Mutta vaikka tämä vanhempi lapsi onkin todella fiksu ikäisekseen ja todella pitää meidän lapsesta eikä varmasti jättäisikään vahtimatta vaikka omia kavereita puistoon ilmestyisikin niin silti se vaara on olemassa, kun lapsi vielä on. Ja vaikka näin kävisi niin meidän lapsi kyllä on sellainen ettei puistosta pois lähtisi, mutta toki sekin on mahdollista.

Anteeksi sekava kirjoitukseni, mutta en saanut nyt selvemmin kirjoitettua puhelimella

 

[Vierras]

Et ylireagoinut. 9-vuotias on vielä ihan lapsi, vaikka olisikin fiksu ikäisekseen. Ei sen ikäinen voi/saa olla vastuussa 2-vuotiaasta.

 

["Nuuh"]

En päästäisi liikenteen sekaan tai edes tien läheisyyteen leikkimään keskenään. Kaksi vuotias on niin vikkelä liikkeissään ettei voi odottaan yhdeksänvuotiaan osaavan ennakoida kaikkia tilanteita.

 

["Liisi"]

Olisin suuttunut myös, enkä päästäisi kaksivuotiasta heille. 9- vuotias ei voi olla aikusmaisesti vastuussa leikki-ikäisestä lapsesta.

 

["kuusa"]

Olipas ajattelematonta toimintaa anopiltasi! Vaikka kuinka olisi "fiksu ikäisekseen", niin 9-vuotiaalle ei voi sälyttää tuollaista vastuuta.

 

[vieras...]

Et ole ylisuojeleva, vaan aivan oikeassa. Ja jos anopilla ei siinäkään vaiheessa raksuttanut kun sai palautetta, vaan alkoi sinua arvostella, niin huhhuh.

 

[pirkkapekka]

En todellakaan kaksivuotiasta päästäisi lapsen mukaan!

 

[ylisuojelevako]

Sitä minäkin, että eihän lapsi voi olla vastuussa toisesta lapsesta! Tilanne olisi eri jos olisivat anopin pihassa olleet keskenään, että ovat kuitenkin näkyvissä ja vahdittavissa koko ajan.

Kyllä anoppi taisi kuotenkin ymmärtää, että oli ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun lapset keskenään mihinkää puistoon menevät tai meidän lapsi ei hoitoon enää tule

 

[feger]

Ei noin! Ei missään tapauksessa.
2-vuotias on ihan vauva vielä ja tosi vaarallisen holtiton, kun järkeä ei vielä päässä ole tarpeeksi.

 

[vvvvv]

Itselläni on 2-vuotias, ja voin sanoa että suojatien lähellä laitan aina rattaisiin, otan syliin tai pidän hupusta kiinni.
Se arvaamattomuus......... Auton (ja lapsen)

 

["vvvv"]

Enkä päästäisi edes sinne puistoon keskenään. En ilman aikuista.

 

["donna"]

Olet oikeassa, mutta suuttuminen oli tyhmää. Olisihan anoppisi voinut jättää sen sinulle kertomattakin, joten ei ihme jos hän napautti sinulle takaisin. Ja koska lapsesi on yhä hengissä, terve, niin olisit voinut mielipiteesi esittää maltillisemmin ja seuraavalla hoitokerralla. Eli olet minunkin mielestäni ylisuojeleva nimenomaan käytöksesi perusteella. Hysterisoit asiasta, jota ei edes tapahtunut.

 

[Neljän Äiti]

Herranjesta, olisin saanut paskahalvauksen jos olisin tilanteessasi.
En voisi luottaa tuollaiseen anoppiin tapahtuneen jälkeen.
En jättäisi 2v oman teininkään hoitoon, koska ovat todella arvaamattomia, kun ei ole vielä mitään tajua vaarasta, vauhtia sitäkin enempi.

 

[Neljän Äiti]

[QUOTE="donna";30435952]Olet oikeassa, mutta suuttuminen oli tyhmää. Olisihan anoppisi voinut jättää sen sinulle kertomattakin, joten ei ihme jos hän napautti sinulle takaisin. Ja koska lapsesi on yhä hengissä, terve, niin olisit voinut mielipiteesi esittää maltillisemmin ja seuraavalla hoitokerralla. Eli olet minunkin mielestäni ylisuojeleva nimenomaan käytöksesi perusteella. Hysterisoit asiasta, jota ei edes tapahtunut.[/QUOTE]

Aika erikoista että pitäisi odottaa että jotain sattuu ennen kuin voi asioista sanoa tai reagoida. Itse ainakin pyrin välttämään vaaroja etukäteen.

 

["..."]

minä saisin slaagin, jos tuo olisi tapahtunut minun kohdalleni! Ja olisi viimeinen kerta, kun veisin lapseni tuolle henkilölle! En pystyisi luottamaan, ettei noin kävisi toistekin. Minulla on 2 ja 3 -vuotiaat lapset, ja saisin kohtauksen tuon kolmevuotiaankin kohdalla. Et todellakaan ylireagoinut.

 

[Lispetti]

Et noin, ei todellakaan! Lapset eivät hoida lapsia, eikä tuollaista vastuuta todellakaan sovi antaa 9-vuotiaalle.
Toivottavasti pääsette yhteisymmärrykseen asiasta.

Jotkut kasvattavat samalla tyylillä kuin silloin joskus oli, eivätkä
itse näe tuossa mitään pahaa.

Suuttuminen ei ole kannattavaa, vaikkakin ymmärrettävää, se ei välttämättä johda
muuhun kuin riitaan ja vaikenemiseen. Oli hyvä että anoppi kertoi sinulle tapahtuneesta ja on hyvä jos jatkossakin kertoo mahd. epäkohdista.

 

[Vierass]

Järkkyä, sais olla viimenen kerta kun muksu menisi anoppilaan ilman vanhempia jos tuo olisi käynyt meille. Ei 9v voi olla vastuussa 2-vuotiaasta, eikä varsinkaan lähteä kahdestaan puistoon!!

 

[wwqqa]

Ylisuojeleva et ole, siihen ylireagoitko en pysty vastaamaan.
Sanonut varmasti olisin myös itse. Varsinainen suuttuminen saattoi olla hyödytöntä tilanteessa.

 

[-75]

9v ei voi vahtia 2vuotiasta, varsinkaan autotien läheisyydessä. Vaikka kuinka olisi huolehtivainen muuten, mutta siihen että 2v lähtee omille teilleen ei tarvita kuin pari sekuntia ja 9v:n huomio voi niin helposti kiinnittyä muualle kun siihen pieneen lapseen.
Olisin mäkin suuttunut.

 

[Happygirl-91]

2-vuotias on aika pikkuinen kyllä, mutta 9vuotias taas voisi hoitaa isompaa lasta määräajan jos on vastuullinen jne. Hyvä että sanoit suoraan, riitelyäkään ei tarvi pelätä!

 

[viera.s]

Jos vain kerroit anopille näkemyksesi, et toki ylireagoinut vaan olit ihan oikeassa. Jos raivosit ja haukuit anopin maanrakoon, ehkäpä ylireagoitkin. Anoppi tuskin tarkoitti mitään pahaa, toimi niin kuin aikoinaan hänen lastensa ollessa pieniä oli tapana toimia. Rauhallinen puhe menee paremmin perille kuin raivoaminen.

Lapsetkin on tosi erilaisia, joku kirjoitti että hänen 2-vuotiaansa on todella vauhdikas ja arvaamaton. Minun lapseni ei koskaan sellainen ollut, vaan taaperonakin varsin varovainen ja harkitsevainen. En silti olisi laittanut häntä 9-vuotiaan vastuulle, tai hyväksynyt että muut niin tekee. Mutta eri lasten kanssa riskit ovat erilaiset. Minä olisin lähinnä huolehtinut siitä, että 2-vuotiaana lapsi ei vielä kovin sujuvasti puhunut, joten olisiko se 9-vuotias ymmärtänyt, jos taaperolla on ikävä mummia/äitiä, jano, kakat vaipassa yms. murhetta. Sen sijaan ei olisi juurikaan tarvinnut pelätä, että lapseni karkaa, ryntää autotiellä, kiipeää korkealle kalliolle ja putoaa sieltä jne., jotka varmasti ovat relevantteja murheita vauhdikkaampien taaperoiden kanssa. 3-vuotiaana olisinkin varmaan hyväksynyt lapseni puistossa käynnit 9-10-vuotiaan seurassa, koska silloin lapsi jo puhui sujuvasti ja oli edelleen luonteeltaan yhtä rauhallinen ja varovainen.

 

[Vierass]

2-vuotias on aika pikkuinen kyllä, mutta 9vuotias taas voisi hoitaa isompaa lasta määräajan jos on vastuullinen jne. Hyvä että sanoit suoraan, riitelyäkään ei tarvi pelätä!

Huomaa kyllä että olet lapseton. 9-vuotias on vielä lapsi itsekin, ei sen ikäiselle voi antaa 2-vuotiasta josta huolehtia!!!

 

[vierassss]

Huomaa kyllä että olet lapseton. 9-vuotias on vielä lapsi itsekin, ei sen ikäiselle voi antaa 2-vuotiasta josta huolehtia!!!

Ei todellakaan voi. Meillä on vastuullinen ja kiltti 8-vuotias, mutta ei tulisi mieleenkään jättää noin pientä (saati sitten isompaakaan, koska lapsen ei kuulu hoitaa aikuisten vastuuta) kontolleen.

 

["sipsi"]

Olisin saanut aikanaan raivarin tuossa tilanteessa. Lapset eivät todellakaan ole vastuussa lapsista. Omassa kodissa, jos kävisin vaikka reilu 5 min koiranpissityksellä, voisin jättää tuonikäisen kaksikon (jos isompi rauhallinen ja järkevä) keskenään leikkimään.

Oudolta kuulostaa, kun oma edesmennyt anoppi oli tytön kanssa hirveän paljon varovaisempi kuin omiensa kanssa

Ehkä, kun vähän aikaa kuluu, voisit vielä rauhallisesti anopin kanssa keskustella asiasta.

 

[IRRI]

Minulla on 10-v tytär ja 2,5v poika. Ja pystyn hyvin jättämään hetkeksi heidät puistoon kahdestaan, esim.poiketessani viereisessä kaupassa. Ja omalla pihalla voivat hyvin olla pidemmänkin aikaa keskenään, kun itse olen kotona.
Mutta minä olenkin heidän molempien äiti, molemmista vastuussa, tunnen lapseni ja tiedän myös hetken milloin näin voi toimia ja milloin taas ei.
Vieraat lapset taas ovat aivan eri asia! Jos joku jättäisi minun hoiviini 9-v ja 2-v lapset ja vaikka olisivat sisaruksia(= tuntisivat toisensa hyvin) ,niin en jättäisi/päästäisi missään tapauksessa puistoon keskenään. En yksinkertaisesti uskaltaisi. Jos tulisi ihan pakkotilanne, jostain ihmeen kumman syystä, ja joutuisin jättämään heidät hetkeksi valvomatta, niin soittaisin lasten äidille ja ilmoittaisin/kysyisin asiasta.