Mieheni mielestä olen liian lihava

Tarkoitan siis sitä, että ei nämä ole raskauskiloja, niiden jälkeen palauduin ihan oman painoiseksi, mahanahka vain jäi vähän löysemmäksi. Nämä kilot ovat oikeastaan viideltä viimeiseltä vuodelta...

Lisäksi lievä ylipaino ei lisää merkittävästi ssirastumisriskiä, jos elintavat muuten ovat kunnossa.

 

ja mä ite hehkutan aina vähähiilarista ruokavaliota, plus jättää tyystin sokerin pois, niin kohta sitä ei tee enää mielikään (vaikka ne ekat kaks viikkoa on kidutusta) monilla myös ruisleipä ym viljat pitää sokerinhimoa yllä, ja tietty makeutusaineet, jos siis on kova sokerihimo aina, että se aina sitte pilaa uuden elämän (en siis halua puhua laihiksesta vaan uudesta elämästä koska laihikset menee aina vituralleen) niin kannattaa ihan tutkia tota vhh ruokavaliota kunnolla perehtyen. kohta huomaa, miten marjat rahkan kanssa esim on sitä herkuttelua jne, vaikkei sitä aluks uskois!

----vaikka siis se ruokahan on tärkeämpi laihutuskeino ku liikunta. liikunta kuitenkin motivoi niin paljon olemaan sitten herkuttelematta, niin siksi itellä ei mene jakeluun tämä koskaan

Miten täytys suhtautua niihin sapuskoihin, missä ei ole ollenkaan hiilaria...?

Esim antibioottijäämät rehuissa ja muutkin lääkejäämät?

Tällainen uutinen on laitettu ulkomaanuutisiin, vaikka on kyseessä kotimaassa tehty juusto. Eikös se kuuluisi sinne terveysaiheisiin?
Venäjän viranomaiset kertovat löytäneensä antibioottia suomalaisjuustosta – Valio: "Mahdotonta" | Yle Uutiset | yle.fi

Antibiooteilla saadaan eläimet lihomaan reilusti ylinmääräistä ja siksi niitä käytetään - ja on käytetty jo kauan:-(

 

1. Ihminen voi tietoisesti syödä vähemmän nälkäsignaaleista huolimatta. Tämä edellyttää vain että ymmärtää yhteyden suuhun laitetun ruuan määrän ja painon välissä.

2. Ravitsemusterapeutit myyvät ihmedieettejä ja menetelmiä mutta perusasiat kuten ravinnon määrän vaikutus painoon on valitettavan usein hukassa.

1. Voi hetken. Ei pitkässä juoksussa. Tämä on usein myös anoreksian taustalla, eli johtaa mielisairauteen.

2. Ravitsemusterapeutit valmistuvat mm. Itä-Suomen yliopistosta. He edustavat viimeisintä ja virallista tietoutta laihdutuksessa. Toinen heitä ohjaava taho on mm. HYKS:n endokrinologian yksikkö.

 

Edellisessä viittaan tähän uutiseen:
http://vanha.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1998/7.elokuu/ANTI3098.HTM

 

Kuulostaa hyvältä, anna mennä vaan! Ylipaino on terveydelle todella riskitekijä ja etenkin keski-iässä on pakko alkaa kuntoilemaan ja syömään terveellisesti jos meinaa pysyä terveenä. Terveys on kaikki mitä sulla on Hyvä että miehesi tsemppaa ja on hengessä mukana!

Väärin. Ylipaino on toki riskitekijä, mutta laihakin voi olla sisäisesti rasvainen. Eli paino ei kerro oikeastaan paljoakaan sisäelinrasvasta. Nykykäsitys on se, että jos sairaat yhteensä ovat 100%, niin n. 55% heistä on lihavia ja 45% laihoja.

 

Edellisessä viittaan tähän uutiseen:
ANTIBIOOTTIRESISTENSSI

Ja on mainittava vielä tämäkin:
Antibiootteja löytyy vihanneksista

 

tärkeää olis myös ensin pudottaa painoa jonku 5kg (?) ennenku alkaa kunnolla liikkua, ihminen usein lannistuu, kun ei jaksakkaan yhtäkkiä juosta maratonia, ja sit taas lankeaa mässäämään, että ei musta oo mihinkään!! itellä monesti kaatuu tähän, ja ajattelen tyhmästi, että jos alkaa laihuttaa, ni menee muka aikaa tavallaan hukkaan, ku ei voi heti alkaa liikkua hulluna, ku eka muka pitäs syyä vaan ihmisiksi. vaikka siis se ruokahan on tärkeämpi laihutuskeino ku liikunta. liikunta kuitenkin motivoi niin paljon olemaan sitten herkuttelematta, niin siksi itellä ei mene jakeluun tämä koskaan

Tärkeintä on liikkua siten, ettei stressihormonit nouse tappiin pitkäksi aikaa. Eli kortisoli. Aivan liian moni tuhoaa terveytensä vetämällä kitukaloreilla hirveää treeniä. Esimerkkinä vaikkapa tämä Lignellin rouva, joka laukaisi itsessään monenlaiset ongelmat laihdutettuaan kituilemalla ja rääkkäämällä itseään salilla.

Mielestäni laihdutuksessa tärkeimmät asiat ovat:
1. Liiallisen stressin välttäminen (ml. sisäsyntyinen stressi, oksidatiivinen stressi)
2. Unen optimointi 7,5-7 tuntiin (näkyy geenien aktivaatiossa)
3. Suolistobakteeriston tasapainoittaminen
4. Ruokavalio
5. Liikkuminen ja sellaiset toimet, jotka tekevät ihmisen onnelliseksi.

 

1. Voi hetken. Ei pitkässä juoksussa. Tämä on usein myös anoreksian taustalla, eli johtaa mielisairauteen.

Tätä "nälän tunne aiheuttaa mielisairauksia" väitettä kuulee usein reilusti ylipainoisten suusta. Väite on rinnastettavissa raskausaikana tupakoivien "tupakoinnin lopettaminen aiheuttaa stressiä" vakioväitteeseen.

 

Tarkoitan siis sitä, että ei nämä ole raskauskiloja, niiden jälkeen palauduin ihan oman painoiseksi, mahanahka vain jäi vähän löysemmäksi. Nämä kilot ovat oikeastaan viideltä viimeiseltä vuodelta...

Lisäksi lievä ylipaino ei lisää merkittävästi ssirastumisriskiä, jos elintavat muuten ovat kunnossa.

Juuri näin. Jenkkakahvat (ts. ihonalainen rasva) on terveellistä, sisäelinrasva haitallista.

 

Tätä "nälän tunne aiheuttaa mielisairauksia" väitettä kuulee usein reilusti ylipainoisten suusta. Väite on rinnastettavissa raskausaikana tupakoivien "tupakoinnin lopettaminen aiheuttaa stressiä" vakioväitteeseen.

Logiikka on tutkittu näin:

1. Ruokailu nostaa dopamiinitasoja -> tuo mielihyvää
2. Nälkä laskee mielialaa ja saa sinut etsimään ruokaa
3. Mielialan lasku aiheuttaa masennusta.

Esimerkiksi sokerin "toksisuuden" yksi osatekijä on juuri tämä, että kun toleranssi makeaan kasvaa, tarvitaan aina vain lisää sokeria saadaksesi samanlaisen dopamiini (mielihyvä)vasteen kuin ennen. Kun viet pois sokerin, masennut.

 

Ja ennen kuin edellinen rupeaa kyselemään tutkimuksia, tässä yksi, lapsiin liittyen http://ebm.bmj.com/content/early/2013/12/20/eb-2013-101565.short

 

Logiikka on tutkittu näin:

1. Ruokailu nostaa dopamiinitasoja -> tuo mielihyvää
2. Nälkä laskee mielialaa ja saa sinut etsimään ruokaa
3. Mielialan lasku aiheuttaa masennusta.

Esimerkiksi sokerin "toksisuuden" yksi osatekijä on juuri tämä, että kun toleranssi makeaan kasvaa, tarvitaan aina vain lisää sokeria saadaksesi samanlaisen dopamiini (mielihyvä)vasteen kuin ennen. Kun viet pois sokerin, masennut.

Onneksi onnistumisen tunne palkitsee ja vierottuminen sokerista, tupakasta, alkoholista ja ylensyönnistä onnistuu kertaheitolla jos vain tahtoa riittää. Laihduttamisesta johtuvat mielisairaudet ovat sen verran harvinaisia että menevät suoraan tekosyy-kategoriaan.

Psykologian kannalta laihduttamista voi verrata lihastreeniin; kipuun tottuu ja lopulta siitä tulee sinun paras kaveri.

 

Väärin. Ylipaino on toki riskitekijä, mutta laihakin voi olla sisäisesti rasvainen. Eli paino ei kerro oikeastaan paljoakaan sisäelinrasvasta. Nykykäsitys on se, että jos sairaat yhteensä ovat 100%, niin n. 55% heistä on lihavia ja 45% laihoja.

Ei pidä paikkaansa. Ylipainoisen ihmisen elimistö on kroonisessa tulehdustilassa, joka altistaa kansansairauksilke kuten diabetes, sydän - ja verisuonitaudit, masennus yms.

 

Ei pidä paikkaansa. Ylipainoisen ihmisen elimistö on kroonisessa tulehdustilassa, joka altistaa kansansairauksilke kuten diabetes, sydän - ja verisuonitaudit, masennus yms.

Tämä on vastaus mies1harm-tyyliin: Et varmaankaan ole tarpeeksi tutustunut käsitteeseen TOFI? Suosittelen tutustumista, vaikka se onkin aika vaikea aihe, eikä avaudu kaikille.

Enkä suurin surminkaan kerro mitä se tarkoittaa.

 

Tämä on vastaus mies1harm-tyyliin: Et varmaankaan ole tarpeeksi tutustunut käsitteeseen TOFI? Suosittelen tutustumista, vaikka se onkin aika vaikea aihe, eikä avaudu kaikille.

Enkä suurin surminkaan kerro mitä se tarkoittaa.

Sinun ongelma oli..?

 

Joko sie laitoit sen peppukuvan?

Sinun ongelma oli..?

 

Sinun ongelma oli..?

Ei minulla mitään ongelmaa ole, suosittelen sinullekin sellaista pehmeää naisellista asennoitumista, eikä tuollaista ikävää jyrkkyyttä, joka surullista kyllä on niin yleistä nykyään Suomessa. Päinvastoin on ulkomailla, jossa naiset ovat ainakin henkisesti pulleita ja pehmeitä. Suosittelen.

 

Psykologian kannalta laihduttamista voi verrata lihastreeniin; kipuun tottuu ja lopulta siitä tulee sinun paras kaveri.

Tuota tuota.. jos psykologia toimisi, niin miksi se ei ole ensijainen hoitomuoto? Miksi koulutetaan kalliilla, lähes turhia (onnistumisprosentin suhteen) ravitsemusterapeutteja?

Lihastreeni on eri asia. Se on lyhytkestoista. Mikäli vedät lihaksesi piippuun joka kerta, on se todella haitallista. Tällöin tulee glukokortikoidien haitat niin suuriksi, että tuhoat elimistöäsi. Ensin tulee ns. "ylikunto", eli mm. yölliset hikoilut (kokemusta on) ja sitten tulee pahimmillaan vähintään puolen vuoden tauko kaikesta.

 

Ei pidä paikkaansa. Ylipainoisen ihmisen elimistö on kroonisessa tulehdustilassa, joka altistaa kansansairauksilke kuten diabetes, sydän - ja verisuonitaudit, masennus yms.

Median aivopesua. Esimerkiksi stressi korreloi kaikkiin edellisiin paremmin kuin mikään muu riskitekijä. Matala-asteinen tulehdus pitää paikkansa siinä suhteessa, että osalla lihavuuteen liittyy vähentynyt määrä/heikosti toimivat mitokondriot, jolloin makrofagit "siivoaa pois" vääränlaisia soluja. Tämä on vähän tällainen muna vai kana-kysymys muutenkin: onko lihavuus hormonaalinen epätasapaino vai aiheuttaako lihavuus hormonaalista epätasapainoa? Mikäli jälkimmäinen, miten ihminen voisi elää, jos pohditaan evoluutiota?

 

jaa, noista asioista en tiedä mitään, meinaan vaan sitä, että ihmisen kannattais syödä vähän siihen malliin, miten luolaihmiset söi (tosin jostain oon lukenut, että ihmisen kannattais loppujenlopuksi syödä vain marjoja, vihanneksia ja juuria, eli edes lihaa ei ihmisen ole alunperin tarkoitus syödä..) mutta eipä se onnistu tässä maailmassa, menee eläminen liian vaikeaksi

Miten täytys suhtautua niihin sapuskoihin, missä ei ole ollenkaan hiilaria...?

Esim antibioottijäämät rehuissa ja muutkin lääkejäämät?

Tällainen uutinen on laitettu ulkomaanuutisiin, vaikka on kyseessä kotimaassa tehty juusto. Eikös se kuuluisi sinne terveysaiheisiin?
Venäjän viranomaiset kertovat löytäneensä antibioottia suomalaisjuustosta – Valio: "Mahdotonta" | Yle Uutiset | yle.fi

Antibiooteilla saadaan eläimet lihomaan reilusti ylinmääräistä ja siksi niitä käytetään - ja on käytetty jo kauan:-(

 

Kannattaa sanoo itse ääneen, että on lihava. Sitten muut ei pääse siitä toitottamaan.

 

[QUOTE="xxx";30374082]Meillä on ollut aina ongelmana se, että mies haluaa mun syövän tasan samaa ruokaa kuin hän ja tasan saman verran. Hänen mielestään ei ole reilua jos hän ottaa enemmän ruokaa. Olen koittanut vaikka kuinka selittää ihan näitä simppeleitä nainen kuluttaa vähemmän jne juttuja, mutta mies ei vaan hyväksy asiaa.[/QUOTE]

Outoa. Minäkin olen kuullut miehistä, jotka "painostavat" naisia samanlaiseen käytökseen itsensä kanssa. En voi sanoa kuin että en ymmärrä heitä lainkaan.

Itse aiheeseen niin kyllä pienemmillä annoskoilla pääsee jo hyvään alkuun, lauhdutus on 70-80 % syömisistä kiinni.

 

Laihdutus eikä lauhdutus

 

Median aivopesua. Esimerkiksi stressi korreloi kaikkiin edellisiin paremmin kuin mikään muu riskitekijä. Matala-asteinen tulehdus pitää paikkansa siinä suhteessa, että osalla lihavuuteen liittyy vähentynyt määrä/heikosti toimivat mitokondriot, jolloin makrofagit "siivoaa pois" vääränlaisia soluja. Tämä on vähän tällainen muna vai kana-kysymys muutenkin: onko lihavuus hormonaalinen epätasapaino vai aiheuttaako lihavuus hormonaalista epätasapainoa? Mikäli jälkimmäinen, miten ihminen voisi elää, jos pohditaan evoluutiota?

Mitokondriot periytyvät äidiltä lapsille, siis vain äidiltä. Oliko se iturata?

Muitakin seikkoja nykyään on olemassa:
PRINTTIKIRJASSA ON TULEVAISUUS | | Blogi | Antti Heikkil

 

[QUOTE="xxx";30374204]

Miehen suhteen olen aloittanut väsytystaktiikan. Mies laittaa ruoat lautaselle ja minä jätän ruokaa aina hiukan syömättä. Tähteet laitan jääkaappiin ja syön niitä sitten lounaaksi tai aterioiden välillä kun nälättää.[/QUOTE]

Miksi ihmeessä miehesi annostelee myös sinun ruokasi?? Ethän sä ole mikään lapsi joka ei voi itse määritellä annoskokoansa? Ja sitten vielä jätät ruokaa?

Ei siihen mitään outoa miehen väsytystaktiikkaa tarvita! Syöt juuri sen verran kuin haluat! Kai sä nyt olet kuitenkin ihan aikuinen ihminen?