Mieheni mielestä olen liian lihava

  • Viestiketjun aloittaja Totuuden edessä
  • Ensimmäinen viesti
endis
Edellinen on non sequitur. Ei tule onnistumaan. Älä aloita laihdutuskuuria, sillä laihduttaminen on varma tie lihomiseen! Ravitsemusterapeutitkin epäonnistuu yli 90%:sti mikäli tarkastelu-ajaksi otetaan 3-5 vuotta. Miten sinä voisit voittaa ravitsemusterapeutin?

Suosittelisin poistamaan yksi kerrallaan jotain ruokavaliosta ja korjaa hormonaalista tasapainoasi. Kokeile, millainen ruokavalio toimisi siten, että syöt vain sen, joka antaa kylläisyyden tunteen ja mikä sellainen, joka ei anna. Esimerkki: mikäli syöt appelsiinin ja se saa sinut syömään toisen ja kolmannen, sen lisäksi ämpärillisen spagettia kastikkeella niin pitkään, että olet "ähky", niin mikä yhtälössä voisi olla väärin? Miksi aivosi eivät tunne kylläisyyttä? Vastaesimerkki voisi olla se, että syöt aamupalaksi munakkaan, tai vaikkapa tattaripuuroa voisilmällä. Tee itsellesi listaus ruoista, jotka antavat parhaan kylläisyysvasteen ja syö niitä. Tämän lisäksi anna itsellesi aikaa! Katso ensin vuosi, sitten kaksi. Unohda vaaka! Käytä mittanauhaa.
 
.....
Edellinen on non sequitur. Ei tule onnistumaan. Älä aloita laihdutuskuuria, sillä laihduttaminen on varma tie lihomiseen! Ravitsemusterapeutitkin epäonnistuu yli 90%:sti mikäli tarkastelu-ajaksi otetaan 3-5 vuotta. Miten sinä voisit voittaa ravitsemusterapeutin?

Suosittelisin poistamaan yksi kerrallaan jotain ruokavaliosta ja korjaa hormonaalista tasapainoasi. Kokeile, millainen ruokavalio toimisi siten, että syöt vain sen, joka antaa kylläisyyden tunteen ja mikä sellainen, joka ei anna. Esimerkki: mikäli syöt appelsiinin ja se saa sinut syömään toisen ja kolmannen, sen lisäksi ämpärillisen spagettia kastikkeella niin pitkään, että olet "ähky", niin mikä yhtälössä voisi olla väärin? Miksi aivosi eivät tunne kylläisyyttä? Vastaesimerkki voisi olla se, että syöt aamupalaksi munakkaan, tai vaikkapa tattaripuuroa voisilmällä. Tee itsellesi listaus ruoista, jotka antavat parhaan kylläisyysvasteen ja syö niitä. Tämän lisäksi anna itsellesi aikaa! Katso ensin vuosi, sitten kaksi. Unohda vaaka! Käytä mittanauhaa.
Mä lähtisin kanssa poistamaan ruoka-aineita joilla vedetään överit ja lisäämään niitä ruokia joita ei tule syötyä liikaa..
Samalla voi tutkiskella miten oma elimistö toimii hydraatti pitoisella ruokavaliolla / protsku/rasva ja etsiä sieltä sopivan tyylin syödä. Mulla esim hh pitoinen ruokavalio tuo kiloja selvästi, ensinnäkin nesteen kertymisen muodossa ja myös siinä että höttö makaroonia tulee syötyä älyttömän isoja annoksia.
Kaikista paras malli mulle on selvästi se että vedetään selkeästi protsku/rasva pitoisilla ruuilla.
 
"xxx"
Mun mielestä sun mies kuulostaa tosi mukavalta ja reilulta kumppanilta. On sanonut suoraan, mutta ei halunnut loukata. Ihanaa, että hän on tukenasi.

Meillä on ollut aina ongelmana se, että mies haluaa mun syövän tasan samaa ruokaa kuin hän ja tasan saman verran. Hänen mielestään ei ole reilua jos hän ottaa enemmän ruokaa. Olen koittanut vaikka kuinka selittää ihan näitä simppeleitä nainen kuluttaa vähemmän jne juttuja, mutta mies ei vaan hyväksy asiaa. Lisäksi mies sietää pidempiä ateriavälejä kuin minä (mulle tulee huono olo jos en syö tiheämmin) - niin kierrehän on jo valmis. Miehen mielestä mun pitäisi juosta ylimääräiset kalorit :LOL: mutta en ole mikään juoksijatyyppi, en ole palautunut synnytyksestä + minusta rattaiden kanssa on hankala juosta.

Mullakin jäi siis raskauden jälkeen vielä lisää liikapainoa (aiemminkin olin hiukan ylipainoinen) ja nyt olen joutunut todella tappelemaan näistä ruoka-asioista kotona. :confused:

Mutta kyllä se loppujen lopuksi on omasta tahdosta kiinni mitä suuhunsa laittaa. Itselleni tärkein metodi laihdutuksessa on ruokapäiväkirja ja kalorien laskeminen. Koitan elää normaalia elämää (ei mitää ateriankorvikkeita) ja opetella sellaisia ruokatottumuksia joilla saisin ensin nuo raskauskilot pois ja sitten vielä hiukan sitä aina seuranani ollutta pyöreyttä.

Ihan hyvin on alkanut =)
 
ap.
Mä lähtisin kanssa poistamaan ruoka-aineita joilla vedetään överit ja lisäämään niitä ruokia joita ei tule syötyä liikaa..
Samalla voi tutkiskella miten oma elimistö toimii hydraatti pitoisella ruokavaliolla / protsku/rasva ja etsiä sieltä sopivan tyylin syödä. Mulla esim hh pitoinen ruokavalio tuo kiloja selvästi, ensinnäkin nesteen kertymisen muodossa ja myös siinä että höttö makaroonia tulee syötyä älyttömän isoja annoksia.
Kaikista paras malli mulle on selvästi se että vedetään selkeästi protsku/rasva pitoisilla ruuilla.
No sitähän tässä teenkin, kun lopetan karkin, leivonnaisten yms pupeltamisen :) En koskaan syö oikeaa ruokaa "normaaliannosta" enempää, mutta jälkkäriä voi mennä reilustikin ja vähän ruuan jälkeen vielä yksi annos lisää (siis sitä jälkkäriä).
Ruokavalio perheessämme on hyvä enkä sitä tahdo lähteä muuttamaan, en yleisesti enkä aio omalle kohdalleni luoda mitään erilaista ruokavaliota. Syömme kotiruokaa, emme juurikaan eineksiä, käytämme paljon kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Paljon maitotuotteita (rahkaa, raejuustoa, maustamatonta jogurttia 1,5-2 rasvaprosenteilla), mutta myös välillä rasvaista fetaa salaatissa, juustoraastetta ruuissa jne, kermaa joissakin ruuissa. Syömme paljon kanaa ja kalaa, välillä naudan jauhelihaa, sikaa hyvin harvoin.
 
ap.
No sitähän tässä teenkin, kun lopetan karkin, leivonnaisten yms pupeltamisen :) En koskaan syö oikeaa ruokaa "normaaliannosta" enempää, mutta jälkkäriä voi mennä reilustikin ja vähän ruuan jälkeen vielä yksi annos lisää (siis sitä jälkkäriä).
Ruokavalio perheessämme on hyvä enkä sitä tahdo lähteä muuttamaan, en yleisesti enkä aio omalle kohdalleni luoda mitään erilaista ruokavaliota. Syömme kotiruokaa, emme juurikaan eineksiä, käytämme paljon kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Paljon maitotuotteita (rahkaa, raejuustoa, maustamatonta jogurttia 1,5-2 rasvaprosenteilla), mutta myös välillä rasvaista fetaa salaatissa, juustoraastetta ruuissa jne, kermaa joissakin ruuissa. Syömme paljon kanaa ja kalaa, välillä naudan jauhelihaa, sikaa hyvin harvoin.
Lisäyksenä vielä, että emme ole vuosiin syöneet vaaleaa pastaa tai riisiä ja leipä on aina ruista tai jotain täysjyvää.
 
endis
Tuollainen näpertely ei vaikuta mihinkään kun ap selvästi syö aivan liikaa _kaikkea_. Parhaiten laihtuminen onnistuu kun ei karsi pois mitään herkkuja tai lisää yhtään liikuntaa vaan pysyy päätöksessä syödä merkittävästi _vähemmän_.
Edelleen, non sequitur. Ihminen ei TIETOISESTI halua olla lihava, vaan taustalla on muut tekijät! Ihminen voi TIETOISESTI tehdä ruokavalintoja, jotka normalisoivat nälkäsignaalit ja palauttavat energiankulutuksen (lue: mm. kilpirauhashormonit) normaaleille tasoille, toisin sanoen homeostaattiseen balanssiin.

Merkittävästi vähempi -> energiankulutuksen lasku
Merkittävästi enempi -> taltioiminen rasvasolukkoon
Merkittävästi korkea insuliini -> alienerginen tila, silti taltioiminen rasvasolulkkoon

Mikäli ohjeesi ei olisi non sequitur, niin silloin ravitsemusterapeutit jne onnistuisivat yli 90% tapauksistaan. Nyt asia on juuri päinvastoin, eikä ihmisiä voi syyllistää siitä, että he tahallaan haluavat lihoa. Tietysti voi saivarrella siitä, onko lihavalla "heikompi itsekontrolli", mutta tilaa voisi verrata siihen, että seksuaalisen ihmisen pitäisi olla viisi vuotta selibaatissa. Harvalta onnistuu.
 
ap.
Sitä olen tässä miettinyt, että varmaan joudun olemaan aika ehdoton noiden herkkujen suhteen lopun ikääni, sillä koen, että minulla on makeariippuvuus ja sitä on kohtuukäytöllä vaikea pitää kurissa. Vähän sama, kuin tupakkariippuvuus, nuorena poltin ja reilut 10 vuotta sitten pääsin siitä irti, enää ei tee mieli, mutta tiedän, että herkästi jäisin uudelleen koukkuun, jos vähänkin alkaisin tupakoimaan... kai se on sitä samaa, mitä alkoholisteillakin.
 
toistoa
Sitä olen tässä miettinyt, että varmaan joudun olemaan aika ehdoton noiden herkkujen suhteen lopun ikääni, sillä koen, että minulla on makeariippuvuus ja sitä on kohtuukäytöllä vaikea pitää kurissa. Vähän sama, kuin tupakkariippuvuus, nuorena poltin ja reilut 10 vuotta sitten pääsin siitä irti, enää ei tee mieli, mutta tiedän, että herkästi jäisin uudelleen koukkuun, jos vähänkin alkaisin tupakoimaan... kai se on sitä samaa, mitä alkoholisteillakin.
Sokerista pääsee kyllä nopeammin irti, muutamassa viikossa :) Ja jonkun ajan päästä aiemmat makeat herkut alkavat maistua aivan liian ylimakeilta, joten niitä ei enää yhtä lusikallista enempää tee mielikään.
 
"xxx"
Sikäli olen kyllä samoilla linjoilla tuon annostenpuolittajan kanssa, että kun itse aloin laskea kaloreita, huomasin, että myös annoskokoni oli niin suuri, ettei pelkkä herkkujen pois jättäminen olisi riittänyt laihtumiseen (olisi vaan estänyt lihomasta lisää).

Annoksia ei kuitenkaan voi vaan puolittaa, koska silloin jää nälkä ja nälkäisenä repsahtaa syömään jotain joka sabotoi koko dietin. Lisäksi jos herkut ovat olleet tähän asti tärkeitä, niin koita jättää aina johonkin viikonpäivän joku herkutteluhetki niin että lasket myös sen herkun kaloreihin. Tällöin täytyy sitten valita hiukan huolellisemmin ja miettiä sitä annoskokoa. Ainakin mulla loppuu jäätelö aina kesken - ihan sama kuin paljon sitä lautaselle laittaa. Siksi esim. 1/2 dl riittää ihan yhtä hyvin kuin vaikkapa 2 dl. :LOL:

Olen samaa mieltä myös tuosta, ettei laihdutusta voi laskea liikunnan varaan vaan se tulee sitten lisäbuustiksi kiihdyttämään aineenvaihduntaa. Itse pyrin saamaan kalorit 1600 - 1800 välille päivittäin. Viikonloppuisin koitan saada tuohon mahtumaan myös lasillisen viiniä tms. Eli koitan saada tottumukset sellaisiksi, että niistä tulisi tapa, ei vaan joku kuuri.

Miehen suhteen olen aloittanut väsytystaktiikan. Mies laittaa ruoat lautaselle ja minä jätän ruokaa aina hiukan syömättä. Tähteet laitan jääkaappiin ja syön niitä sitten lounaaksi tai aterioiden välillä kun nälättää.
 
nohh
Ruokavaliosi kuulostaa todella hyvältä kaiken muun osalta paitsi herkkujen. Eli tulet varmasti pärjäämään. Suosittelisin sinulle kaloreiden laskemista netin avulla (keventäjät, kalorilaskuri tms.), itse olen todennut sen toimivaksi ja paino putoaa tasaisesti. On ollut valaisevaa nähdä, miten paljon kaloreita kertyy herkuttelusta, jos se lähtee vähääkään ns. käsistä.

Itse en usko sokeriaddiktioon sanan varsinaisessa merkityksessä. Tietenkin laihduttaessa voi olla fiksua jättää kaikki makea, kaloreitahan siitä kertyy. Sitten, kun paino on tavoitelukemissa, voi kalorinkulutusta taas kasvattaa siihen, mikä ylläpitää normaalipaitoa, jolloin ruokavalioon mahtuu hyvin herkkujakin kohtuullisissa määrin. Itselläni herkut mahtuvat nyt laihduttaessakin ruokavalioon, mutta toki melko pienissä määrin. Tärkeintä on kokonaisenergiansaannin määrä.
 
tk.
Edelleen, non sequitur. Ihminen ei TIETOISESTI halua olla lihava, vaan taustalla on muut tekijät! Ihminen voi TIETOISESTI tehdä ruokavalintoja, jotka normalisoivat nälkäsignaalit ja palauttavat energiankulutuksen (lue: mm. kilpirauhashormonit) normaaleille tasoille, toisin sanoen homeostaattiseen balanssiin.
Ihminen voi tietoisesti syödä vähemmän nälkäsignaaleista huolimatta. Tämä edellyttää vain että ymmärtää yhteyden suuhun laitetun ruuan määrän ja painon välissä.

Ravitsemusterapeutit myyvät ihmedieettejä ja menetelmiä mutta perusasiat kuten ravinnon määrän vaikutus painoon on valitettavan usein hukassa.
 
"susu"
aloituksessa on 2 epäkohtaa. Toinen on se, että edes se 80kg ei todellakaan ole LIEVÄN ylipainon rajoilla, edes 170cm pitkällä henkilöllä. Toinen on se, että jos on ollut ikänsä kovasti ylipainoinen, kuten aloituksesta voi päätellä, todennäköisyys normaalin painon saavuttamiseen ja siinä pysymiseen on lähempänä nollaa kuin mitään muuta. Jos kyseessä on perusterve ihminen, kyse ei ole mistään muusta kuin liian isosta saadusta kalorimäärästä suhteessa poltettuihin kaloreihin. Laskekaa siitä mitä pitäis tehdä.
 
ap.
[QUOTE="susu";30374217]aloituksessa on 2 epäkohtaa. Toinen on se, että edes se 80kg ei todellakaan ole LIEVÄN ylipainon rajoilla, edes 170cm pitkällä henkilöllä. Toinen on se, että jos on ollut ikänsä kovasti ylipainoinen, kuten aloituksesta voi päätellä, todennäköisyys normaalin painon saavuttamiseen ja siinä pysymiseen on lähempänä nollaa kuin mitään muuta. Jos kyseessä on perusterve ihminen, kyse ei ole mistään muusta kuin liian isosta saadusta kalorimäärästä suhteessa poltettuihin kaloreihin. Laskekaa siitä mitä pitäis tehdä.[/QUOTE]

No, painoindeksini oli nuorena 27-28 eli lievästi ylipainoinen, sinun sanasi eivät sitä tosiasiaa muuta. Kovasti ylipainoinen olen ollut vasta viimeiset vuodet. Ja jos luit aloitukseni, en pyri normaalipainoon vaan takaisin siihen lievään ylipainoon, joka oli minulle oikein passeli paino. Vyötäröni oli silloin 75 cm enkä todellakaan tuntenut itseäni lihavaksi vaan hurjan naiselliseksi ja seksikkääksi :) Nykyjään vyötärö on surulliset 103 cm, eli onhan se melkoinen muutos..
 
knkl
Ap varmaan onnistuu, koska tosiasiat ovat valjenneet. Niin kauan kuin uskoo, että 110 kiloinen, kuitenkin vain 170 senttinen, on suht. normaalinkokoisen miehen mielestä ok:n näköinen, ei tapahdukaan edistystä.

Rakkaus sinänsä ei toisen ylipainon takia mitenkään häviä, mutta ei mitään valtavaa röllövatsaa ole kiva katsella.
 
"susu"
no noihin painoindekseihin ei voi todellakaan luottaa, kysehän on lähinnä siitä, että mistä paino koostuu. Mun hyvän ystävän painoindeksi on 32, mutta se paino koostuu lihaksista, ei läskistä. Eli jos haluat tarkemmin sisäistää itsellesi mistä on kyse, käy kehonkoostumus-mittauksissa. Siitä sulle selviää paljonko sun kehossa on esim nesteitä ja rasvaa. Et älä jooko heitä mulle tota korttia, toi ei ole mitään muuta kun itsensä pettämistä siinä, että olisi asiat paremmin kun mitä ne on. Edes siinä 80 kiloisena.
 
ap.
[QUOTE="susu";30374274]no noihin painoindekseihin ei voi todellakaan luottaa, kysehän on lähinnä siitä, että mistä paino koostuu. Mun hyvän ystävän painoindeksi on 32, mutta se paino koostuu lihaksista, ei läskistä. Eli jos haluat tarkemmin sisäistää itsellesi mistä on kyse, käy kehonkoostumus-mittauksissa. Siitä sulle selviää paljonko sun kehossa on esim nesteitä ja rasvaa. Et älä jooko heitä mulle tota korttia, toi ei ole mitään muuta kun itsensä pettämistä siinä, että olisi asiat paremmin kun mitä ne on. Edes siinä 80 kiloisena.[/QUOTE]

Kyllä se silmä sanoo, mistä paino koostuu. 80-kiloisena olin lievästi ylipainoinen, mutta lihaksikas (lenkkeilin, pelasin sulkapalloa ja kävin salilla). Vyötäröni oli hoikka, mutta rinnat minulla on aina olleet isot (kiitos äiti ja sukuperimä siltä puolen) ja takamukseni muhkea. Ei siinä ole mitään itsepetosta, itsehän tiedän, miltä silloin näytin.
 
njoo
Itsekkin tasapainoilen painoni kanssa,en ole tyytyväinen peilikuvaani mutta sen sijaan mieheni mielestä olen seksikäs. olen 168cm ja lähtöpaino oli 100kg, nyt olen laihtunut n9kg kun menin fyysisen työhön,seuraavaksi ajattlin jättää sokerin pois ja vinkkinä muokkaa eka ruokavaliota ala vasta sittn kuntoilemaan niin se on paljon helpompaa. laihduttaminen n vahvistanut itsetuntoani ja on mukavaa kun ei enään hengästä pienestä lenkistä , sen sijaan pelottaa mitä mieheni ajattelee onneksi iho roikkuu villä joten mies ei ole muutosta huomannut
 
nohh
[QUOTE="susu";30374274]no noihin painoindekseihin ei voi todellakaan luottaa, kysehän on lähinnä siitä, että mistä paino koostuu. Mun hyvän ystävän painoindeksi on 32, mutta se paino koostuu lihaksista, ei läskistä. Eli jos haluat tarkemmin sisäistää itsellesi mistä on kyse, käy kehonkoostumus-mittauksissa. Siitä sulle selviää paljonko sun kehossa on esim nesteitä ja rasvaa. Et älä jooko heitä mulle tota korttia, toi ei ole mitään muuta kun itsensä pettämistä siinä, että olisi asiat paremmin kun mitä ne on. Edes siinä 80 kiloisena.[/QUOTE]

Jos aloittaja laihduttaa 110:stä kilosta tuohon 80-85 kiloon, hän saa sillä jo merkittäviä terveyshyötyjä.
 
ap.
Kyllä se silmä sanoo, mistä paino koostuu. 80-kiloisena olin lievästi ylipainoinen, mutta lihaksikas (lenkkeilin, pelasin sulkapalloa ja kävin salilla). Vyötäröni oli hoikka, mutta rinnat minulla on aina olleet isot (kiitos äiti ja sukuperimä siltä puolen) ja takamukseni muhkea. Ei siinä ole mitään itsepetosta, itsehän tiedän, miltä silloin näytin.
Lisään vielä, etten ollut löysä (niin kuin nyt) mistään kohden.
 
"..."
Vartalon mallista riippuu paljon miltä ihminen näyttää. Jos on kurvit kohdallaan, kuten ap:lla niin pieni ylipaino ei haittaa. Jos taas kaikki ylimääräinen on kerääntynyt vatsaan, leukaan ja selkään (ns. tikkarimalli) niin onhan se kamalan näköistä.
 

Yhteistyössä