Missä tilanteissa olette valmiit hyväksymään abortin?

Mä olen konservatiivinen: hyväksyisin vain, jos nainen on tullut raskaaksi raiskauksen seurauksena, äidin hengen ollessa uhattuna, tai jos on tiedossa, että sikiöllä on kuolemaan johtava kehitysvamma.

 

Tilanteessa, jossa nainen ei halua raskauden jatkuvan.

 

Ei väliä, hyväksyn aina.

Niin, poislukien pakkoabortit esim. Kiinan malliin.

 

Tilanteessa, jossa nainen ei halua raskauden jatkuvan.

Samoin.

 

Ennen 12raskausviikkoa aina, kun nainen ei lasta halua. Sen jälkeen vain sikiön vakavan kehityshäiriön vuoksi 20viikkoon saakka.

 

Omalla kohdallani olisin melko tiukkis. Muiden aborttien syyt ei kuulu minulle, meillä on nykyisin ihan hyvä laki asian suhteen.

 

[QUOTE="jepp";30353100]Ennen 12raskausviikkoa aina, kun nainen ei lasta halua. Sen jälkeen vain sikiön vakavan kehityshäiriön vuoksi 20viikkoon saakka.[/QUOTE]

Joo itsekin oletin nämä Suomessa vallitsevat aikarajat, vaikka en niitä erikseen maininnut.

 

Kaikissa paitsi sellaisissa joissa nainen pakotetaan siihen.

 

Joo itsekin oletin nämä Suomessa vallitsevat aikarajat, vaikka en niitä erikseen maininnut.

Suomessa saa nykyisin keskeyttää 20 viikkoon saakka sosiaalisin syin ja 24viikkoon saakka sikiön vamman vuoksi, joten eivät ole nykyiset rajat. Pidän nykyisiä liian korkeina.

 

[QUOTE="jepp";30353133]Suomessa saa nykyisin keskeyttää 20 viikkoon saakka sosiaalisin syin ja 24viikkoon saakka sikiön vamman vuoksi, joten eivät ole nykyiset rajat. Pidän nykyisiä liian korkeina.[/QUOTE]

No niinpäs näkyy olevan, ois kannattanu lukea wikipediaa vähän pitemmälle. Lieneekö tuo vammaisuuden takia oleva raja siksi korkeampi, että kaikki vammat eivät näy niin pian?

 

Tilanteessa, jossa nainen ei halua raskauden jatkuvan.

Näin

 

Kaikissa tilanteissa joissa äiti sitä haluaa.

 

Vain jos raskaus on alkanut raiskauksesta tai jos äidin henki olisi vaarassa.

Jälkiehkäisynä en missään nimessä hyväksy aborttia ja on surullista että jotkut käyvät muutaman kerran vuodessa abortissa ihan kuin siinä ei olisi mitään

 

Mä en hyväksy sellaisessa tilanteessa, että ei vaan viitsitä huolehtia ehkäisystä ja tehdään sen vuoksi sitten useita abortteja. Sellaiseen pitäis mun mielestä puuttua sitten jo jotenkin.

Mutta muuten en tuomitse.

 

Mun mielestä riippuu ihan täysin, miten tätä ajattelee. Mun mielestä on olemassa moraalittomia abortteja, kuten sukupuolen takia tehty, mutta en mä sitäkään laittomaksi tekisi. Kannatan aborttioikeutta sallituilla viikoilla syystä riippumatta. Itse taas en tekisi aborttia ellei tyyliin henkeni olisi vaarassa tms.

 

Mun mielestä riippuu ihan täysin, miten tätä ajattelee. Mun mielestä on olemassa moraalittomia abortteja, kuten sukupuolen takia tehty, mutta en mä sitäkään laittomaksi tekisi. Kannatan aborttioikeutta sallituilla viikoilla syystä riippumatta. Itse taas en tekisi aborttia ellei tyyliin henkeni olisi vaarassa tms.

Niin minäkin joskus ajattelin kunnes olin 22 vuotias 1v6kk ikästen kaksosten ja 3kk ikäisen vauvan äiti ja imetysaikana tullut raskaaksi kondomista huolimatta. Edelliset lapset kaikki haluttuja ja se uusi raskaus täysi yllätys ja arki aivan HELVETIN raskasta lähestyvän uhmaikäisten KAKSOSTEN sekä koliikkivauvan jäljiltä.
Hmm joten oikeastaan ehkäpä siinä sitten lopulta oliskin ollu hengenvaarasta kyse jos olisin ollut vuosikausia nukkumatta ja lopulta kuollut väsymyksen ja paskan mielenterveyden aiheuttamiin sairauksiin ja vaivoihin... Mutta joskus sitä vaan törmää tässä elämässä sellaiseen kuin: oikea elämä. joka sitten saneleekin kaikki mielipiteetkin uusiksi jos jotain odottamatonta tapahtuu.

 

No niinpäs näkyy olevan, ois kannattanu lukea wikipediaa vähän pitemmälle. Lieneekö tuo vammaisuuden takia oleva raja siksi korkeampi, että kaikki vammat eivät näy niin pian?

Rakenneultrahan tehdään yleensä rv:lla 18-21, ja tuolloin usein näkyvät mahdolliset kromosomipoikkeavuudet. Vanhemmilla pitää tietysti olla tuon jälkeen myös aikaa hieman miettiä, haluavatko jatkaa raskautta vai eivät, jos poikkeavuusepäilyjä ilmenee. Omalla kohdalla kävimme vielä rakenneultran jälkeen sikiötutkimusyksikössä uudestaan ultrassa ja sen jälkeen saimme aikaa miettiä, haluamme lapsivesitutkimuksen (emme halunneet, koska monisikiöraskaudessa suurempi keskenmenoriski). Lisäksi raskauden keskeytykseen tarvitaan TEO:n lupa pitkillä viikoilla, en tiedä kuinka kauan sen saamisessa menisi.

 

Olen aina ollut aborttia vastaan ja olen kyllä vieläkin.
MUTTA tyttäreni on tehnyt abortin ihan vain sen vuoksi, että ei ollut valmis äidiksi 18-vuotiaana.

Mitä minä voin muuta tehdä, kuin hyväksyä asian. Sotii vastaan minun periaatteita, mutta en voi muuta kuin hyväksyä.En voi vihata tytärtäni ratkaisunsa vuoksi.

Elikkä kai minä olen tavallaan hyväksynyt abortin. Huoh.

 

Kaikissa tilanteissa joissa lapsi ei ole normaali.

 

Nykyisen lainsäädännön mukaan silloin kun nainen itse siihen päätyy.

Joskus nuorena ja 1-2 lapsen äitinä vielä olin sitä mieltä että omalla kohdalla tulisi kysymykseen vain jos tosissaan oma henki oli vaarassa tai sikiöstä tietäisi ettei tule selviämään hengissä tai jostain raiskauksesta kysymys.

Nyt kun lapsia on neljä ja ikää liki neljäkymmentä voisin kuvitella muitakin tilanteita missä abortti olisi mulle se paras ratkaisu ja jos sellaiseen tilanteeseen joutuisin niin toivottavasti pystyisin sen abortin tekemään. Nykyään mulle on noussut tärkeämpään rooliin nämä olemassa olevat lapset ja perheemme hyvinvointi kuin oma asenne siitä että mä en ikinä voisi hyväksyä aborttia omalla kohdallani.

 

Vaikea luetella, ihmisten tilanteet on niin moninaisia ettei niitä voi sillai niputtaa.

Omalla kohdalla abortin syitä olisi esim. raiskaus, lapsen vakava vamma, oma hengenvaara. Ja nyt kun lapsiluku on täynnä, tekisin abortin jos tulisin vahingoksi raskaaksi. Ei riitä omat voimavarat eikä resurssit kolmanteen lapseen.

 

Ei kai mun tarvi muiden aborteille hyväksyntääni antaa. Tosin sellaisia mukavuussyistä tehtyjä on vaikea käsittää, mutta eipä nekään mulle kuulu.

Itse tekisin abortin jos sikiö todettaisiin vammaiseksi. Tosin jos kyseessä olisi esim. toisen käden tai jalan puuttuminen, en tekisi aborttia. Mutta esim. jos sikiö saisi down-diagnoosin olisi abortti edessä.
Ja luultavasti aborttiin päätyisin, jos oma henkeni olisi vaarassa.

 

jos on tapahtunut niin, että isä tai velimiehet on raiskanneet tytön, ja tyttö on tullut raskaaksi. tai jos on ihan varman, että vauva kuolee heti syntymän jälkeen tai että kuolee jo ennen syntymää

 

Mikäs minä olen muiden abortteja tuomitsemaan missään tilanteessa, jokainen tekee sen ratkaisun itse. Jos itse nyt tulisin raskaaksi tekisin abortin ihan ehdottomasti. Kun tuo nuorimmainen on jo 19v, en missään nimessä aloita vauvarumbaa alusta.

 

Itse tekisin abortin jos sikiö todettaisiin vammaiseksi. Tosin jos kyseessä olisi esim. toisen käden tai jalan puuttuminen, en tekisi aborttia. Mutta esim. jos sikiö saisi down-diagnoosin olisi abortti edessä.
Ja luultavasti aborttiin päätyisin, jos oma henkeni olisi vaarassa.

Joskus aiemmin olisin tuominnut sinut ajattelustasi nyt kun on kuullut millaista se elämä voi olla kehitysvammaisen lapsen kanssa suosittelisin kaikille aborttia jos lapsi todetaan kehitysvammaiseksi.