tiedätkö paljonko puolisollasi on rahaa tilillä?

Ei mekään epäillä, että toinen häipyisi tai tyhjentäisi tilit. Mutta kuoleman sattuessa sellainen on hankalampi kuin vain omissa nimissä oleva tili. (Tosin varsinainen syy noille omille tileille on se, että ne on ollut aikanaan helpompi avata, kun ei ole tarvinnut toista, eikä ole mitään syytä ollut muuttaa niitä tai-tileiksi. Ja yllä yksi syy miksi ei.) Meillä on siis kyllä käyttöoikeudet ristiin, joten käyttäminen normaalitilanteessa onnistuu molemmilta yhtä helposti kuin tai-tililtä.

Miksi hankalampi kuoleman sattuessa? Voi esim. maksaa verkkopankissa vainajan nimissä tulleita laskuja jne... muuten käyttää kuin omaansa.

 

Tiedän suurin piirtein vaikka asia ei minulle kuulu. Meillä myös yhteinen tili johon molemmat laittaa yhdessä päätetyn summan tilipäivänä ja sieltä lähtee laskut ja vuokra ja sieltä maksetaan myös ruokatarvikkeet. Tiedän siis tyyliin kympin tarkuudella mieheni tilisaldonesim onko siellä 100e vai 110e.

 

Ei mekään epäillä, että toinen häipyisi tai tyhjentäisi tilit. Mutta kuoleman sattuessa sellainen on hankalampi kuin vain omissa nimissä oleva tili. (Tosin varsinainen syy noille omille tileille on se, että ne on ollut aikanaan helpompi avata, kun ei ole tarvinnut toista, eikä ole mitään syytä ollut muuttaa niitä tai-tileiksi. Ja yllä yksi syy miksi ei.) Meillä on siis kyllä käyttöoikeudet ristiin, joten käyttäminen normaalitilanteessa onnistuu molemmilta yhtä helposti kuin tai-tililtä.

Mulle oli henkisesti ihmeen vaikea suostua tilinkäyttöoikeuksiin sen jälkeen, kun tajusin, että ei siitä olekaan sitä käytännön hyötyä, mitä alunperin haettiin eli että nettilaskut saataisiin toisen puolesta maksettua, jos tulee joku pitkä sairausjakso esim. sairaalassa. (Nettilaskuissahan pystyy määrittelemään, että pankki maksaa ne automaattisestikin, mutta mä en vielä ole sitä toimintoa halunnut asettaa. Ehkä tähänkin pitää lopulta siirtyä.)

Mun ei tarvitse tietää miehen tilejä välttämättä, kun raha-asiat hoituvat ihan ok. Meillä on käytännöt jo muodostunut, kuka maksaa mitäkin. Ja ne hoituvat vaikka kummallakin on omat tilit. Kun on ikänsä omistanut oman tilin ja käyttänyt sitä itsellisesti koko ikänsä - yllättävän suuri päätös oli antaa toiselle oikeus omaan tiliin (vaikka mä olen se köyhempi osapuoli ja vaikka luotan toiseen). Mä olen muutenkin tottunut hoitamaan aina omat asiani teini-iästä lähtien, kun luovuttaa sitä oikeutta toisellekin - ihan itseäkin ihmetyttää, miten sitä omasta itsellisyydestä on vaikea luopua. Ja siitäkin, että kaikkea ei tarvitse itse ja yksin hoitaa. On vaikea muuttaa sitä käytäntöä ja ajatusta, että minun pitää hoitaa kaikki asiat ilman apua - vaikka nyt olisi olemassa toinenkin ihminen joka niitä voi hoitaa ja auttaa.

 

No enpä oikeastaan, kun silläkin niitä tilejä ja sijotusjuttuja on niin paljon. Tiedän omaisuuden arvon kylläkin. Yhteisen käyttötilin saldon saisin tietooni verkkopankista, mutta ei tuu vahdittua kun sitä ei oikein käytetä kun asutaan taas erillään.

 

Mä en ikinä pysty käsittämään tuota et jos ollaan yhtä pataa ja yhtä perhettä niin tilien sldo pidetää omana tietona ja ylipäätään rahat omina :O mun mielestä niin tehdään kämppiksen kans muttei kyllä puolison.

 

yhteinen talous, yhteiset tili ja rahat ja juuri kävin laskut maksamassa

 

Mä en ikinä pysty käsittämään tuota et jos ollaan yhtä pataa ja yhtä perhettä niin tilien sldo pidetää omana tietona ja ylipäätään rahat omina :O mun mielestä niin tehdään kämppiksen kans muttei kyllä puolison.

Jaa, minä kyllä käsitän Tottakai yhdessä jaetaan laskut ja lainanlyhennykset, vuorollamme käydään kaupassa. Olen sitten varmaan tosi outo, kun ei minua tippaakaan kiinnosta, onko miehen tilillä 280e vai 680e. Ja sama kyllä toisinkinpäin.

Lisäksi olemme molemmat puhekykyisiä ihmisiä, joten tarvittaessa voimme kyllä kysyä "onko sulla minkä verran rahaa tilillä, voisitko laittaa minun tilille satasen." Tai "pystytkö maksamaan tytön huomisen valmennuksen." Ei meidän titlitiedot tokikaan toisillemme mitään valtionsalaisuuksia ole.

Meillä tämä systeemi on pyörinyt mallikkaasti jo liki neljännesvuosisadan, ja samalla tavalla jatkamme.

 

Mulle oli henkisesti ihmeen vaikea suostua tilinkäyttöoikeuksiin sen jälkeen, kun tajusin, että ei siitä olekaan sitä käytännön hyötyä, mitä alunperin haettiin eli että nettilaskut saataisiin toisen puolesta maksettua, jos tulee joku pitkä sairausjakso esim. sairaalassa. (Nettilaskuissahan pystyy määrittelemään, että pankki maksaa ne automaattisestikin, mutta mä en vielä ole sitä toimintoa halunnut asettaa. Ehkä tähänkin pitää lopulta siirtyä.)

Mun ei tarvitse tietää miehen tilejä välttämättä, kun raha-asiat hoituvat ihan ok. Meillä on käytännöt jo muodostunut, kuka maksaa mitäkin. Ja ne hoituvat vaikka kummallakin on omat tilit. Kun on ikänsä omistanut oman tilin ja käyttänyt sitä itsellisesti koko ikänsä - yllättävän suuri päätös oli antaa toiselle oikeus omaan tiliin (vaikka mä olen se köyhempi osapuoli ja vaikka luotan toiseen). Mä olen muutenkin tottunut hoitamaan aina omat asiani teini-iästä lähtien, kun luovuttaa sitä oikeutta toisellekin - ihan itseäkin ihmetyttää, miten sitä omasta itsellisyydestä on vaikea luopua. Ja siitäkin, että kaikkea ei tarvitse itse ja yksin hoitaa. On vaikea muuttaa sitä käytäntöä ja ajatusta, että minun pitää hoitaa kaikki asiat ilman apua - vaikka nyt olisi olemassa toinenkin ihminen joka niitä voi hoitaa ja auttaa.

Kyllä mulla ainakin menee e-laskut automaattisesti maksuun. Laitoin verkkopankissa sellaisen asetuksen että hyväksyntää ei tarvita jos summa on alle 100 e. Mutta ei olisi tarvinnut laittaa rajaa ollenkaan.

 

Mä en ikinä pysty käsittämään tuota et jos ollaan yhtä pataa ja yhtä perhettä niin tilien sldo pidetää omana tietona ja ylipäätään rahat omina :O mun mielestä niin tehdään kämppiksen kans muttei kyllä puolison.

No joo, itse sain satikutia, kun kerroin eräälle tutulle, että vaikka mieheni tienaa huomattavasti enemmän, niin meille jää suurinpiirtein yhtäpaljon rahaa omaan käyttöön ja omille tileille. Loput menee yhteiseen hyvään. Olen kuulemma kamala hitler himassa, kun "en anna" toisen nauttia suurista tuloistaan.

Mun mielestä se kuulosti vähän hassulle, ajatellen, että meillä on yhteiset talolainat ja yhteiset lapset, niin mä en oikein ymmärrä, että miksi se on niin omituista, että pelataan yhteiseen pussiin. Ja kyllä, on ollut niitä aikoja, kun minä olen tienannut huomattavasti enemmän jolloin minä olen sijoittanut enemmän yhteisiin menoihin.

 

Suunnilleen tiedän kun automaatilla viimeksi vilkaisin rahaa nostaessa. (on rinnakkainenkortti).
Maksellaan laskuttyylillä kuka ehtii tai muistaa. Yleensä se olen minä, joka ne hoidan. Mies hoitaa ne isommat tulot ja lapsilisät, mun palkat on ns.käyttövaroja arkena.

Silti on omatkin tilit kaiken varalta ja niillä suurinpiirtein saman verran rahaa molemmilla. Jos vaikka jään auton alle tms tai mies saa sydärin katsottuaan yhteistä tiliä Ei tosin ole pihi luonne joten ehkä joku uusi auto kertaostoksena voisi järkyttää. Muuten luottamus pelaa ja maltillisia rahankäyttäjiä molemmat ovat. Voi kuitenkin ostella itselleen tarpeellisia juttuja ilman toisen lupaa.

 

Meillä on tällä hetkellä tilanne, että melko saman verran saamme palkkaa "käteen." Miehellä isompi bruttopalkka, mutta verotus tasii omansa. Molemmat olemme vuorollamme opiskelleet, jolloin toinen on ollut "hyvätuloisempi", ja ottanut menoista suuremman vetovastuun. Ei meille tulisi kummallekaan mieleenkään, vaikka omat palkkatilit onkin, elellä herroiksi ja antaa toisen kärvistellä rahattomana. Minusta nuo omat tilit eivät tuollaista tarkoita ylipäätään ollenkaan.

ja juu, lainanhoitotili on yhteinen. Molemmat lyhennytksen lisäksi laitamme sinne joka kk vähän ylimääräistä pahanpäivän varaa, ja sieltäkin teemme sitten tarvittaessa siirtoja puolin jos toisin. Tällä hetkellä kuitenkin olen vakaasti sitä mieltä, että kyllä minulla aina tulee olemaan "oma tili" jonka tarkkaa saldoa ei tarvitse muiden kuin minun tietää.

 

Mä en ikinä pysty käsittämään tuota et jos ollaan yhtä pataa ja yhtä perhettä niin tilien sldo pidetää omana tietona ja ylipäätään rahat omina :O mun mielestä niin tehdään kämppiksen kans muttei kyllä puolison.

Se sun mielipide ja onneksi jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseen. Meillä perheessä toinen tykkää käyttää enemmän rahaa ja toinen säästää, joten lienee ihan kohtuullista että sen säästäjän säästämät rahat ei mene toisen ostoksiin.

Yhteisiä tilejä meilläkin useampi ja sitten myös kummallakin omat palkkatilit ja sijoitukset tehty omissa nimissä.

 

Sen tiedän että käyttötilillä sillä ei koskaan satasta enempä oo. Siirtää sinnä säästötililtään rahaa jos aikoo ostaa jotain arvokkaampaa. Säästötilin ja sijoitusten arvosta tiedän suuruusluokan(noin 4000-8000) mutten tarkkaa summaa.
Mies laittaa sovitun summan yhteiselle tilille kuukausittain ja sitten omalle säästötililleen niin paljon kuin pystyy.

Me halutaan pitää säästömme erillään lähinnä siksi että mies haluaa tehdä tuota osakekauppaa ja minä taas olen hyvin konservatiivinen ja käytän vain matalariskisiä rahastoja. Toki kun lähdetään vaikka lomareissulle tai ostetaan sohva tms niin molemmat käyttää saman verran säästöistään.

 

Tiiän.

 

Tiedän kun meillä on yhteinen tili (tai tili, eli kumpi vaan voi käyttää)

 

En tiedä. Mutta jos kysyn asiaa, niin mies kyllä kertoo.

Käyttötilin saldosta mulla on jonkinmoinen haju, mutta säästötilin suhteen tiedän vain sen, että siellä on rahaa...mutta summasta ei niin pienintäkään käryä. Eikä se oikeastaan edes kiinnosta. On sen minkä on...ja kun tulee tarve mennä säästötilille, niin toivon, että siellä on riittävästi

 

Tiedän: ei yhtään Kuten ei minullakaan. Kaikki rahat yhteisellä käyttö- ja säästötilillä.

 

Tietäisin, jos katsoisin, koska meillä on käyttöoikeudet toistemme tileille.

 

Meillä on yhteinen tili, tai siis kaksi, toiselle laitetaan ylimääräistä säästöön. Eli tottakai tiedän.

 

Meillä on yhteinen tili, jonka saldon tiedän suurinpiirtein, parin tonnin tarkkuudella. Mies tietää sen minkä olen viimeksi ilmoittanut, kun hän ei koskaan asioi verkkopankissa tai käsittääkseni muutenkaan tarkista tilannetta. En muistanutkaan miehelle mainita että taas oli uusi "huippulukema". Mies kai keskipalkkaisessa/hyväpalkkaisessa työssä, minä nyt vanhempainpäivärahalla ja sitä ennen ja sen jälkeen kotihoidon tuella. Rahat on ollut täysin yhteiset siitä lähtien kun talo ostettiin (ajatuksen tasolla jo aiemmin mutta tuossa yhteydessä valittiin se pankki mihin sit tuli yhteinen tili). Meillä toimii. Jollain toisella toimii joku muu systeemi.

 

Tai siis miesystäväni ja tilin saldo tulee nähtyä, kun verkosta jotain tilailen ja hän sen maksaa (usein naputtelen itse hänen luettelemansa tunnukset tilaukseen). Tiedän myös verotiedot ja sen, että tilillä on niin paljon rahaa, kuten muussakin omaisuudessa, ettei mun pienet shoppailut hänen talouttaan heilauta mihinkään suuntaan

 

Tiedän tarkalleen, kun viimeiset 25 vuotta ovat olleet yhteiset tilit ja minä hoidan pääosin perheen raha- ja sijoitusasiat.

 

Mä en ikinä pysty käsittämään tuota et jos ollaan yhtä pataa ja yhtä perhettä niin tilien sldo pidetää omana tietona ja ylipäätään rahat omina :O mun mielestä niin tehdään kämppiksen kans muttei kyllä puolison.

Ei se aina ole niin mustavalkoista. Minun puolisollani on omaisuutta, joka ei missään tilantessa kuulu minulle ja minulla on omaisuutta, joka ei kuulu eikä tule koskaan kuulumaan puolisolleni. Meillä on myös yhteistä omaisuutta. Arjessa se ei mitenkään näy ja molemmat tasan kertoisivat summat, mikäli toinen haluaisi tietää. Muutamaan vuoteen ei ole tullut tilannetta, että tarvitsisi tietää, me ollaan yksi perhe ilman pankkitilien saldon tarkastamistakin.

 

En tiedä miehen raha-asioista oikeastaan mitään, en edes vuositulojen suuruusluokkaa. Sen tiedän, että säännöllisiä kuukausituloja ei ole. Joskus sanoo, että nyt on tiukempi rahatilanne ja silloin eletään vähän nuukemmin. Ei nyt muutenkaan yleensä pahemmin mihinkään törsätä.

Yhteinen talous on järjestetty siten, että molemmilla on omat tilit ja sen lisäksi yhteinen taloustili, jonne molemmat laittaa rahaa kykynsä mukaan. Sieltä ostetaan ruuat ja lapsille tarvittavat, molemmat maksaa sitten sovitut laskut omistaan. Jos toisella ei ole rahaa, toinen paikkaa. Tällä hetkellä minä olen hoitovapaan vuoksi useammin se, jonka tili tyhjenee nopeammin.

 

Mä en ikinä pysty käsittämään tuota et jos ollaan yhtä pataa ja yhtä perhettä niin tilien sldo pidetää omana tietona ja ylipäätään rahat omina :O mun mielestä niin tehdään kämppiksen kans muttei kyllä puolison.

Miksi rahojen pitäisi olla yhteisiä?
Molemmilla omat tilit, ruokarahat nostetaan käteisenä ja toiselle annetaan rahaa jos toinen on maksanut enemmän laskuja.
Muuten molemmilla omat rahat, ei kiinnosta maksella toisen tyhjänpäiväisiä asioita.