Elämä sappirakon poiston jälkeen

  • Viestiketjun aloittaja "Outsa"
  • Ensimmäinen viesti
"Outsa"
Minkälainen elämänlaatu teillä on, joilta on poistettu sappirakko? Onko jotain oireita tai ruoka-aineita joita ei voi syödä?

Itselläni vaivana on ruokahaluttomuutta, liiallista laihtumista ja sappiripulia todella usein. Kukaan ei kertonut leikkaukseen mennessäni,että tulevaisuudessa istun pahimpina päivinä 11 kertaa vessassa ruikulilla. Vähempikin vaikuttaa sosiaaliseen elämään ja elämänlaatuun.

Kertokaa kokemuksistanne.
 
....
siis hä :D

mä pystyn syömään mitä vaan, kertaakaan ei ole tullut melkein tajuavievää kipukohtausta leikkauksen jälkeen, vaikka oon vetäny siipiäkin tulisimmalla kastikkeella. ei ripuleita eikä muitakaan. elämänlaatu parani, kun ei koko ajan tarvii miettiä koska kipu iskee ja koska viedään päivystyksestä ambulanssilla eteenpäin. mulla siis 3 kohtausta/2vkoa ja sit leikattiin sappirakko vallan pois.
 
"riisipuuro"
ei todellakaan mitään tuollaista. Pari kohtausta on tullut leikkauksen jälkeen. Mutta ne ovat vissiin olleet huonoa tuuria.

On niin nautinnollista kun on voinut syödä normaalisti, verrattuna siihen ettei voinut syödä käytännössä mitään.

Ei todellakaan mitään tuollaista.
 
"mjää"
Leikkauksen jälkeen on tullut kohtauksia ja uudelleen ultrassakin käyty, hiekkaa on vielä. Sipulia yritän vältellä, yleensä siitä tulee kohtaus. Oon myös huomannu et ku jännittää paljon tai on muuten stressiä niin kohtaus alkaa
 
"vieras"
Mars lääkäriin, tuollaiset oireet täytyy tutkia.

Mulla on sappirakko tallella mutta colitiksen takia (mulla on sulfa-allergia) on koko paksusuoli poistettu, ohutsuolesta tehty j-pussi. Olen onnekas, n. 4/5 tämän leikkauksen läpikäyneistä käyttää joko vaippaa tai avannetta, minä pystyn kontrolloimaan sulkijalihaksiani. Mutta uloste on aika ''varpusparvi'' ja moni ruoka ei sovi vatsalleni. Liha sulaa huonosti, samoin monet hedelmät ja siemenet, ruisleipä.
 
"Tuima"
Sappirakko poistettu v.98, siitä lähtien sappihapporipuli, sappigastriitti ym.ym. Vatsani tosin ollut aina huono, kaikilta osin. Nyt temppuilua ruuan kanssa ja ripulit kuuluvat arkeeni. Lääkkeenä Questran-jauhe(sekoitetaan veteen, mehuun) vanha kolesterolilääke joka sitoo sappinestettä. Verikokeissa bilirubiinit jatkuvasti koholla. Myös Vi-sibliniä käytössä. Olen yrittänyt asennoitua oikein mutta välillä meinaa siipi olla maassa. Töissä olen asiakaspalvelussa, arvatenkin joskus olen kohdannut surkuhupaisia tilanteita ripulini kanssa. Housusta tosin en ole vielä löytänyt;)
 
Sohvi.
Minulta leikattiin sappirakko 2012 keväällä. Nyt on tullut outo ilmiö jos syön tuoreite
herneitä niin tulee ripuli ja uloste on ihan sapen värista. Jos muilla on samanlaisia oireit
vastaa minulle vai olenko luulosairas.
 
Kipuilua
Sappirakko poistettu kivineen, luultavasti? Luultavasti siksi että sain ensimmäisen sappikohtaukseni vasta leikkauksen jälkeen....ei ihan huumori oo riittänyt Kaikkien kohtausten kohdalla, mutta tutkimuksiin matkalla. Ripuli arkipäivää, sappiruokavalio vaan tiukentuu, vaikka päinvastoin piti käydä. Paino on sentään löytänyt paikkansa eikä tipu enää, jos jotain positiivista haetaan.
 
"VIERAILIJA"
Sappirakko kivineen poistettu 7/2010, tähystysrei´ät kipuilee vieläkin, aamuripuliin vihdoin Questran-lääkitys 4/2013 sekä Litalgin suolen kipuiluun (8 operatiota vatsan alueelle joka on täysin kiinnikkeiden valtaama jotka kuristavat myös suolistoa). Ripulivaiva todella hankala aamuisin ellen ota lääkitystä. Tähystyksessä helikobakteeri ihan sattumalöydöksenä.
 
Kivut pois
Rakko poistettiin 1,5 kk sitten, elämä normaalia. Paraneminen kesti n.3 viikkoa. Kärsin sappivaivosta
melkein 20vuotta, nyt on hyvä olla.Toivottavasti tämä jatkuu.
 
uupunut.
Sappirakko poistettu 20.03 -13 ja yhä edelleen kipuja,jos ei koske kokomahaan,ainakin sydänala turvoksissa ,litalginia syön mutta eipä helpotusta ainakaaan nopealla tahdilla.ruokavaliolla ei aina merkitystä,masentaa kun kuvittelin pääseväni sappivaivoista.
 
Vauhtipate
Poistettu vuonna 1992 ja oikeastaan poiston jälkeen kipukohtauksia pari kertaa vuodessa, nykyään ehkä kerran kahdessa vuodessa... aina yrittänyt selvittää mikä kipukohtauksen aloittaa, mutta yleensä stressi tai pienikin määrä alkoholia. (Vuodesta 1994-1998 tuli juotua todella runsaasti, kipukohtaukset vaivasivat 4-5 kertaa vuodessa)

Voi syödä ihan mitä tahansa, kunhan muistaa juoda päivän mittaan (ei alkoholia), niin kaikki kunnossa. Stressi yleensä aiheuttaa ensin paineen tunteen palleaan ja selkään, jolloin jo tietää että nyt pitää hellittää tai kieritään maassa. Kipukohtauksiin litalgin tabletteja, eivät juuri auta... kotrolli parin vuoden välein, koska kipukohtauksen yhteydessä maksa-arvot hyppää todella korkealle.
 
minä,
Mulla oli syyskuussa sappitulehdus ja tohtori leikkas sen pois. Pari kuukautta oli kipeä ja alkoi helpottamaan.
Nyt ei ole yhtään kipeä.
Kysyin sairaakassa että onko mitään mitä eii saa syödä, sanottiin ettei ole mitään rajoituksia.
Lahden keskussairaalassa saksalainen lääkäri leikkasi.
 
vierasss
Aloitajalla ja toisilla leikkauksen jälkeen oirehtivilla on vain käynyt ns. paska mäihä. Osalle oireita tulee edelleen, suurimmalle osalle kuitenkaan ei.

Multa poistettiin sappirakko ja suuret kivet muutama vuosi sitten, ja elämä on ollut paljon parempaa sen jälkeen. Ei enää hirveitä ripulikohtauksia, joiden aikana istuin pöntöllä ja vapisin kylmän hien kastellessa vaatteet. Ainoa jäljelle jäänyt vaiva on ajoittainen ja entiseen verrattuna useammin toistuva närästys. Sappineste se polttelee mahaa ja nousee joskus kurkkuun asti, mutta vaikka se ei kivaa ole, mieluummin se kuin ne entiset oireet.
 
  • Tykkää
Reactions: Supernatural
n46
Sappirakko poistettiin 3/14 ja ainakin vielä ne erittäin rajut sappikohtaukset on olleet poissa,ainoastaan refluksi oireita ollut mutta nekin on väärän ruokavalion aiheuttamia. Vatsa toimii muuten loistavasti ja kiitollinen että pääsin sappileikkaukseen pian,5 rajua kohtausta ennen sitä.
 
muuvaa
Minulta poistettiin alta viikko sitten, enemmän oli ongelmaa sen kanssa, ettei meinannut uloste tulla lainkaan, kesti muutaman päivän ennen kuin tuli, sen jälkeen ei ongelmaa.

Kivutkin ovat aika pienet, parin päivän leikkauksesta jälkeen menin jo pieniä lenkkejä ilman ongelmaa.

Ainakaan vielä ei ole ollut kohtauksia tai vastaavaa. Iteltä poistettiin kolme 2cm kiveä.
 
Back_to_life
Sain kestää sappikohtauksia noin puoli vuotta alkaen elokuusta -14, ennen kuin edes tiedettiin mikä vikana.. Olen siis 19-v nainen. Ensimmäisellä lääkärikäynnillä Karkkilan terveysasemalla (EN SUOSITTELE PAIKKAA.. lääkärit epäpäteviä) kipujani ei otettu todesta kerralla jos toisellakaan. Omista epäilyksistäni huolimatta sappikivitauti ei edes ollut vaihtoehto lääkärille "nuoren ikäni vuoksi(?)"... Sukurasite oli kuitenkin olemassa. Asia ei tuntunut etenevän millään minnekään suuntaan. Ensimmäiseen ultraääneen pääsin jo vuoden 2014 puolella, mutta kuvat paljastivat vain "huoletonta" sakkaa sappirakossa. Vasta Helsinkiin muutettuani alkoi tapahtua. Jokainen kohtaus tuntui kestämättömältä ja niiden kourissa usein ajauduinkin päivystykseen. Tammikuussa -15 kohtaukset pahenivat ja tihentyivät, mutta vasta lähempänä Maaliskuuta -15 ultraääni paljasti varsinaiset sappikivet ja maksa-arvot olivat korkeat. (Haima-arvoja ei edes katsottu, vaikka usein maksa-ja haima-arvot ovat toisiinsa linkittyneinä) Siitä menikin sitten päivä niin en enää päässyt kotiin asti vaan suuntana oli Meikun kirurginen. Kaiken tän paskan lisäksi mulla todettiin jonkunnäkönen haimatulehdus johtuen sappikiven ajautumisesta sappiteihin, joten välittömästi tippaan sairaalassa. Tilanteen rauhoituttua pääsin pian leikkaukseen ja kyllä kivut jäi sille tielle! Nyt leikkauksesta on kuukausi ja tuntuu et ois saannu elämän jollain tavalla takas. Ei jatkuvaa varomista. Kaikkea voi syödä, töissä voi käydä normaalisti ja asenne ihan kun eri ihmisellä. Jälkeenpäin kun ajattelee niin valitettavasti ainakin itsellä kyse oli puhtaasta tuurista millainen lääkäri kohdalleni joka kerta sattui. Nyt kuitenkin oon onnellinen, et pääsin lopulta hyvään hoitoon, haavat on parantunu niinku pitääkin ja kesää pääsee viettämään huoletta<3
Tsemppiä kaikille saman läpikäyneille!
 
"happy"
Minulta poistettiin sappi 12.5 tähystyksellä ja nyt jo pystyn kävellä kunnolla ja elämään melko normaalisti. Kivut alkoivat syksyllä 2014. Oli järkyttävä kipukohtaus, oksentelin ja itkin monta tuntia kipua. Mentiin lääkäriin ja määräsivät närästyslääkettä. Toisen kerran paha kipukohtaus esiintyi viime tammikuussa. Taas lääkäriin, samaa närästyslääkettä... Sitten tuli huhtikuussa kipukohtaus jolloin en voinut liikkua ja hengitys oli vaikeaa. Kipu kesti monta tuntia kunnes menimme lääkäriin. Maksa-arvot niin korkealla että suoraan jorviin jossa selvisi kivien menneen tiehyeisiin. Kivet poistettiin heti ja varattiin aika leikkaukseen. Olen siis 15 vuotias tyttö, eli tietenkin ei heti mieleen tulisi sappikivet mutta silti, NÄRÄSTYSLÄÄKETTÄ, kahteen kertaan?
 
pp.
Itseltäni leikattiin sappirakko tähystyksellä, kun olin 19-vuotias nainen. kaksi vuotta sain ravata ambulanssilla sairaalassa kipukohtausten takia. Kun sitten muutin isommalle paikkakunnalle, niin alettiin tutkia ja pääsin leikkaukseen.

tästä ei kuitenkaan alkanut täydellisin kiva elämä. Kaksi-kolme vuotta meni, ennen kuin pystyin käymään ulkona syömässä ilman, että tarvitsi juosta samantien vessaan. Yleensä kaikki tuli samantien kipujen kanssa ulos ja syömisestä tuli yhtä taistelua ja inhosin koko touhua! Kun sitten aloin jättämään kovat rasvat ja huonosti sulavat ruuat sekä isot annokset ruokavaliosta pois, olo helpottui. Nyt, kun leikkauksesta on se 7 vuotta, voin syödä ihan mitä haluan, ihan milloin haluan ja ilman vessaan juoksemista :) Tuo parin vuoden "opettelu" jotenkin rauhoitti kropan ja nyt se elämä sitten on jo nautinnollista :)
 
"mama81"
Mulla sappirakko poistettiin 5 vuotta sitten. Minä olen myös yksi niistä kelle ei käynyt hyvin. Ripulit on melkein joka päiväistä ja aina aamupalan jälkeinen ruoka saa vatsan kramppaamaan. Usein menee kylmään hikeen koko kroppa ja taju lähtee. Voitte siis kuvitella kuinka paljon tämä haittaa normaali elämää.
Nyt uutena vaivana on jokin lihaskramppi ylävatsassa, tuossa kohtaa mistä leikattiin. Aluksi näiden vuosien aikana sitä ilmeni jos menin todella kippuraan esim. Sängyn alta jotain kaivaessa. Lihas kramppasi itsensä puristuksiin ja piti äkkiä suoristaa itsensä että hellitti. Nyt kipu on joka päiväistä ja tuntuu koko ajan tuolla oikean rinnan alla. Iltaa kohden kovenee kun lihakset ovat käytössä olleet. Kovasti mietin, onko vuosien aikana kasvanut kiinnike kiinni ylävatsalihakseen.
 
Hämillään
Minä kävin neljä päivää sitten sappirakon poistoleikkauksessa ja kipuja on edelleen leikkauskohdissa sisäpuolella aika koviakin. Maha on vieläkin ihan pallo ja inhottavan tuntuinen. Kävely tekee tuskaa kun sattuu mahaa sisään tosi kovaa. Miten teillä alkoholin käyttö leikkauksen jälkeen? minulla ei ole ollut ennen ainakaan mitään kipuja tai muita jos olen alkoholia joskus ottanut. nyt pelottaa jos tämän leikkauksen jälkeen ei voi enää ottaa alkoholia. Ja mites te jotka olette leikkauksesta toipuneet Pystyykö alkoholia käyttämään normaalisti? Ja miten teillä kellä on alkanut tuo ripuli leikkauksen jälkeen niin onko se alkanut heti leikkauksen jälkeen vai myöhemmin ilmennyt tuommoinen ongelma?
 
vierailija
Kivut löhti viikossa leikkauksen jälkeen. Rahallinen kävely auttaa ilmaa eteenpäin niin turvotus vähenee. Alkoholin käytössä ei ole ongelmaa.
Panacodista tulee edelleen sappikjtaus ja satunnaosesti myös kananmunankeltuainen tekee oireita, mutta aika liebiä onneksi.
 

Yhteistyössä