siskolleni eivät kelvanneet ostamani halvat lastenvaatteet

[QUOTE="Joona";30191628]Oma moka, mitä ostit kun tiesit, että ei ole siskos tyylisiä. Kyllä sisarelleen voi sanoa, että on kamalia ryysyjä, sori vaan.[/QUOTE]

Ja olisit soittanut ja kysynyt, että ostanko ja kelpaako, ennen ostamista. Itse soitan ja kysyn kelpaako, jos jotain siskon lapsille halpaa vaatetta löytyy. Ja usein lähetän kuvan. Turhaa rahojaan haaskata turhiin vaatteisiin, jos eivät sitten miellytäkkään ja täyttävät vain kaappeja/ kaatopaikkoja.

 

Kyllä mullekin ois tullu itku. No nyt ainakin tiedät että vaatteet eivät ole tervetulleita siihen perheeseen, eikä varmaan juuri mikään muukaan tavara. Mä varmaan veisin joulu- tai synttärilahjaks lahjakortin BR:ään.

 

[QUOTE="hmm";30189306]Jokaisella on oma tapansa elää.

sinä tunnet siskosi, tiedät, että hän on merkkivaatteiden perään.
joten ihmettelen miksi ostit halpahalli vaatteita siihen perheeseen.[/QUOTE]

Tätä minäkin ihmettelen. Kuitenkin tunnet kyseisen ihmisen ja hänen makunsa, niin miksi ihmeessä provosoit häntä ja itseäsi?
Tulee ihan mieleen oma isoanoppini. Kiellän tuomasta paljoa marjoja, pikkuleipiä yms. koska emme pysty kahdestaan syömään sellaisia määriä. Tuo mielipiteestäni huolimatta sankokaupalla marjoja ja suuttuu & pahoittaa mielensä kun kieltäydyn ottamasta niitä vastaan.

 

olisi hauska nähdä, millainen sota ap:n siskolla on prinsessansa kanssa, kunhan tyttö alkaa itse valita vaatteensa ! varmaan hyppää hirteen, kun prinsessa 12-vuotiaana tulee kotiin kirppisrytkyissä & Anttilan tennarit jalassa..

 

Ja olisit soittanut ja kysynyt, että ostanko ja kelpaako, ennen ostamista. Itse soitan ja kysyn kelpaako, jos jotain siskon lapsille halpaa vaatetta löytyy. Ja usein lähetän kuvan. Turhaa rahojaan haaskata turhiin vaatteisiin, jos eivät sitten miellytäkkään ja täyttävät vain kaappeja/ kaatopaikkoja.

Samaa mieltä. Etukäteen voi kysyä tarvitaako hupparia, housuja tms ja jos niin mitä kokoa vaatteiden kannattaisi olla. Turhauttavaa saada tavaraa mitä ei tarvita. Esim. omalla lapsella nyt tilanne että sopivankokosiia paitoja, huppareita, takkeja ja kenkiä on vaikka miten paljon mutta housuja vain muutamat. Ostan toki itsekin niitä lisää, mutta turhauttaisi saada takki kun niitä on ennestään ihan liikaa ja housuilla kova kulutus.

Joululahjat eivät ole tilaustavaraa mutta miksi ostaa sellaista mitä toinen ei halua tai tarvitse? Joko jotain syötävää tai mikä kuluu pois tai sitten kysyä muutama vaihtoehtoinen lahjatoive. Voi vaikka kertoa minkä hintainen ajatteli lahjan voivan olla. Paljon enemmän iloa jostain pienestäkin lapsen toivomasta jutusta kuin autoradasta mille ei ole käyttöä eikä tarvetta.

 

[QUOTE="Joona";30191628]Oma moka, mitä ostit kun tiesit, että ei ole siskos tyylisiä. Kyllä sisarelleen voi sanoa, että on kamalia ryysyjä, sori vaan.[/QUOT

Ensinnäkin; ap tuntee sisarensa, joten varmasti tiesi sisaren vaatemaun.
Toiseksi; sisarelleen saa töksäyttää, joten jos vaatteet eivät miellyttäneet, onko se nyt niin vakavaa??

Eikö ap:lla ole omia lapsia, vai miksi tästä tehtiin näin suuri haloo?
Vaikuttaa enemmänkin siltä, että ap halusi pukea siskonsa lapset omanlaisesti, ja siinä astutaan jo varpaille...

 

Mikä tarve joillain on pitää lastaan oman imagonsa jatkeena? Vauvaiässä vielä ymmärrän että lapsi puetaan äidin tahdon mukaan, mutta en minä esim eskarilaiselle ala sanelemaan millaisia vaatteita hänen on käytettävä. Tottakai sään ja tilanteenmukaiset aina, mutta jos lempivärinsä on pinkki niin miksi vaatisin käyttämään ruskeaa? Voin itse pitää niitä vaateita joista itse pidän, ei minun tarvitse enää lapselle sanella mistä hänen tulisi pitää. Jos lapsi haluaa prinsessapaidan, josta itse en pidä, miksi se pitäisi LAPSELTA kieltää? Sehän sitä päivän päällään pitää, en minä. Tulee mieleen näistä joistain vastauksista mm. Mag-alkuinen blogi, välillä ihan itseäni huvittaakseni käyn lukemassa ja ihmettelemässä miksi pikkulapset puetaan niin epäkäytännöllisiin vaatteisiin, joista useat ihan nättejä muttei leikki-ikäiselle vaan pikemminkin teini-ikäiselle. Koreilkaa hei mieluummin sillä, miten hyvin olette lapsenne osanneet kasvattaa, mitä olette heille opettaneet, miten ihania persoonia ne on ym. Kuin sillä miten hienot ja mätsäävät vaatteet olette onnistuneet valitsemaan heille. Näyttää nimittäin useasti tosi naurettavalta kun pienen lapsen pukeutumisessa on selvästi liikaa yritetty, parhaimmassa tapauksessa äidin ja lapsen vaatteetkin sopii toisiinsa *oksennus.

 

Ei ainakaan tään tädin silmiä säre. Omakin saattoi päiväkodissa pukeutua aika mielenkiintoisesti, ties itse mitä päälleen laittaa. Enkä oo kyllä sellasta lajia joka vaatii tietynlaista ja kaikki sävysävyyn jne.

Juu, meilläkin tädit hymyilivät, että ootko xx taas itse pukeutunut ja tyttö yhtä iloisesti vastaili, että "oon, on mukava olla lendikäs." Trendikkyys oli tärkeää, ja oma tyyli. Mitäs tuosta, että liivihameen alla saattoi olla farkut - saihan ne sieltä sitten pois. tytöllä oli ilo olla niin parhaassa päiväkodissa niin ihanien aikuisten kanssa :heart:

Nykyään on vaatteistaan tosi tarkka, ostaa hyvin harkiten. Mie taas en koskaan ole ollut vaatteiden tai tyylien perään (ilmeisen valitettavasti tuon kohta 17v mielestä). Pukeudun miten mukavalta tuntuu.

Ja edelleen, minusta on todella törkeää epäkohteliaisuudella pilata lahjan antajan ilo. Itkuun saakka. että tuota ap:n siskoa en ymmärrä en sitten lainkaan. Mielestäni näin maalaisittain sanottuna aikamoisen juntti. Kohteliaasti voi kiittää, ja antaa sitten vaatteet eteenpäin, kirpparille tai mihin hyvänsä.