"väsynyt"
Olin suunnitellut molemmille lapsille harrastuksen aloittamista tässä syksyllä. Kerran viikossa, toiselle taidetta ja toiselle lliikuntaa. Mutta mies veti kilarit, että ei, liian paljon hässäkkää elämässä muutenkin, ei jaksa kuskailla, eikä hän usko lasten tarvitsevan yhtään enempää aktivointia / ohjattua toimintaa, vaan kotona leikkiminen on parasta. Ja että se on pois sitten taas yhdessä vietetystä ajasta (siis mun ja hänen välisestä).
Sumplin sitten sellaisen ehdotuksen, että kaikkien harrastukset ois samaan aikaan, eli menis vain yksi päivä viikosta harrastusten takia "hukkaan". Mä oisin voinut ottaa tuon hetken kun vien lapset harrastuksiin ja odottellessani heitä oisin voinut käydä ihan rauhassa, omassa rauhassa lenkillä. Mutta ei oo hyvä, kun en pääse silloin hänen kanssaan yhdessä harrastamaan, kahdestaan. Sanoin, että voidaanhan me käydä muina päivinä kaksistaan jossain, sovitaan joku tietty päivä ja aika jolloin tehdään jotain. Hän ei usko että se ikinä toteutuisi, kun ei ole toteutunut ennenkään. Nyt kuitenkin lapset on jo sen verran isompia, että itse näkisin sen mahdolliseksi.
Huoh. Oon jotenkin niin väsynyt.
Sumplin sitten sellaisen ehdotuksen, että kaikkien harrastukset ois samaan aikaan, eli menis vain yksi päivä viikosta harrastusten takia "hukkaan". Mä oisin voinut ottaa tuon hetken kun vien lapset harrastuksiin ja odottellessani heitä oisin voinut käydä ihan rauhassa, omassa rauhassa lenkillä. Mutta ei oo hyvä, kun en pääse silloin hänen kanssaan yhdessä harrastamaan, kahdestaan. Sanoin, että voidaanhan me käydä muina päivinä kaksistaan jossain, sovitaan joku tietty päivä ja aika jolloin tehdään jotain. Hän ei usko että se ikinä toteutuisi, kun ei ole toteutunut ennenkään. Nyt kuitenkin lapset on jo sen verran isompia, että itse näkisin sen mahdolliseksi.
Huoh. Oon jotenkin niin väsynyt.