aloittaja-ap
Kyseessä ei ole talo vaan vapaa-ajan asunto. Siksi ei ole paineita tai ylimääräisiä juoksevia kuluja (toki kiinteistövero ja nyt sähköt kun ne on saatu asennettua). Mies tekee sitä omaan tahtiinsa, on koko ajan tehnyt. Mulle kelpais vähempikin, mutta haluaa kaiken tehdä vimpan päälle. Toki meillä on unelma, että jossain vaiheessa saisimme viettää siellä koko kesän, mutta muuttaa emme sinne aio. On hyvin pitkän tähtäimen suunnitelma ja miehen aloitteesta se aikanaan ostettiin.
Ja tottakai mä vähän väliä olen lasten kanssa jossain ja mies saa olla kotona tai tehdä mitä lystää. Olen kertonut tänne että kannustan häntä liikkumaan (käy jumpissa töiden jälkeen), käy kavereiden kanssa elokuvissa (nytkin viikon sisällä 2 reissua). Kyllä mä silloin tällöin käyn lasten kanssa keskenäni kavereilla, uimahallissa ja mies saa olla kotona yksinään, mutta asia on nyt niin että en mä nyt joka ilta voi olla kotoa poissa varsinkin kun lapset molemmat haluaa nimenomaan olla isänsä kanssa. Viime aikoina olemme kokeilleet lasten jakamista, koska selkeästi mies jaksaa paremmin yhden kuin kahden kanssa. Asumme taloyhtiössä jossa lapset voi päästää pihalle leikkimään muiden kanssa, joten touhua löytyy ihan pihastakin.
Kakkosasunto on tullut esiin, kun välillä tuntuu ettei hänen pinna kestä yhtään noita lapsia. Ei vaikka olisi vapaapäiviä, välipäiviä, työmatkoja. Poika tullut isäänsä ja ovat nokikkain vähän väliä, aika rajustikin kun taas tyttö on hänelle niin rakas. Lapset taas eivät ole päiväkodissa olleet eli on hoidettu sukulaisten avulla kotona. Toki tosi paljon virikejuttuja päivisin puistoa, kerhoja yms. joten kyllä he tykkäävät olla iltaisin kotona isänsä kanssa, sille mä en voi mitään. Nuorempikin on nyt selkeästi tullut isän tytöksi enkä mä voi jatkuvasti häntä repiä isästä irti.
Väsynyt mies kyllä on. Niin olen minäkin ja varmaan kaikki pikkulasten vanhemmat. Mutta jos ei malta mennä nukkumaan ja sängyssänkin näplää kännykkää tunnin-pari niin se on ihan oma syy enkä siitä suostu ottamaan syytä niskoilleni.
Kyllä mä olen aika paljon tuon miehen eteen tehnyt vaikkei sitä varmaan kukaan osaa arvostaa.
Ja tottakai mä vähän väliä olen lasten kanssa jossain ja mies saa olla kotona tai tehdä mitä lystää. Olen kertonut tänne että kannustan häntä liikkumaan (käy jumpissa töiden jälkeen), käy kavereiden kanssa elokuvissa (nytkin viikon sisällä 2 reissua). Kyllä mä silloin tällöin käyn lasten kanssa keskenäni kavereilla, uimahallissa ja mies saa olla kotona yksinään, mutta asia on nyt niin että en mä nyt joka ilta voi olla kotoa poissa varsinkin kun lapset molemmat haluaa nimenomaan olla isänsä kanssa. Viime aikoina olemme kokeilleet lasten jakamista, koska selkeästi mies jaksaa paremmin yhden kuin kahden kanssa. Asumme taloyhtiössä jossa lapset voi päästää pihalle leikkimään muiden kanssa, joten touhua löytyy ihan pihastakin.
Kakkosasunto on tullut esiin, kun välillä tuntuu ettei hänen pinna kestä yhtään noita lapsia. Ei vaikka olisi vapaapäiviä, välipäiviä, työmatkoja. Poika tullut isäänsä ja ovat nokikkain vähän väliä, aika rajustikin kun taas tyttö on hänelle niin rakas. Lapset taas eivät ole päiväkodissa olleet eli on hoidettu sukulaisten avulla kotona. Toki tosi paljon virikejuttuja päivisin puistoa, kerhoja yms. joten kyllä he tykkäävät olla iltaisin kotona isänsä kanssa, sille mä en voi mitään. Nuorempikin on nyt selkeästi tullut isän tytöksi enkä mä voi jatkuvasti häntä repiä isästä irti.
Väsynyt mies kyllä on. Niin olen minäkin ja varmaan kaikki pikkulasten vanhemmat. Mutta jos ei malta mennä nukkumaan ja sängyssänkin näplää kännykkää tunnin-pari niin se on ihan oma syy enkä siitä suostu ottamaan syytä niskoilleni.
Kyllä mä olen aika paljon tuon miehen eteen tehnyt vaikkei sitä varmaan kukaan osaa arvostaa.