Miksi te naiset tätiydytte niin nuorena?

Yksi syy voisi olla suomalaiset kampaamot. Ainakaan mä en oikein millään onnistu saamaan niistä muita vaihtoehtoja kuin 2 cm tasoituksen tai tätimallin.

Minkähänlaisen kampauksen saisi pyytämällä "Tee *seksikäs* malli. Saat vapaat kädet."? Vai kieltäytyisikö kampaaja silloin kokonaan?

 

Elämästä vähenee iloisuus ja keveys. Olennaista ei musta ole edes vaatteet ja kampaus, vaan se millainen olo ihmisellä on, miten energinen/elämänhaluinen hän on, ja miten hän ajattelee asioista. Tosi moni tuollainen nainen jättääkin taakse ne murrosiän vahvat tunteet ja lapsuuden leikit, on "jalat maassa". Eli tyttömäisyys on mun mielestä eniten mielentila. Halutaan olla aikuismaisia ja järkeviä eikä unelmoida enää --> tädiksi. Sellainen ei kuitenkaan ole niin viehättävää eikä puoleensavetävää naisessa.

Mut siis sähän just tykkäät tätimäisistä naisista ja haluat kaikille naisille tätivaatteet. Haluat että kipinä sammuu ja naisesta tulee kiltti ja helposti ohjattava kirjastotäti. Ja itse olet tosi setämäinen, varmaan käytät jotain miesten kävelykenkiä ja puvunhousuja.

 

Miksei se näytä hyvältä? Mistä sä edes tiedät minkä ikäinen joku vastaantulija on jossain teinivaatteissa tai shortseissa?

Kyllä sen vain näkee, joidenkin kasvoilta sen iän voi lukea niistä lukuisista rypyistä.

 

Kyllä sen vain näkee, joidenkin kasvoilta sen iän voi lukea niistä lukuisista rypyistä.

Joidenkin kasvoista sen näkee. Ja niiden ei näe, joita et tajua kolme-tai nelikymppiseksi.

 

[QUOTE="joku";30028239]Yksi syy voisi olla suomalaiset kampaamot. Ainakaan mä en oikein millään onnistu saamaan niistä muita vaihtoehtoja kuin 2 cm tasoituksen tai tätimallin.

Minkähänlaisen kampauksen saisi pyytämällä "Tee *seksikäs* malli. Saat vapaat kädet."? Vai kieltäytyisikö kampaaja silloin kokonaan?[/QUOTE]

Estetiikan ja erotiikan kuihtuneesta roolista naisilla minäkin olen puhunut Vaikka nämä maailmat ovat tosi antoisia ja niissä on kauneuttakin. Meillä vaan ehkä on naisilla traditiona maanläheisyys. Vaatimattomuus on monelle suomalaiselle kauneinta. Ehkä se vaan välillä menee liiallisuuksiin eli tavallaan "ylirealismiksi".

 

Mut siis sähän just tykkäät tätimäisistä naisista ja haluat kaikille naisille tätivaatteet. Haluat että kipinä sammuu ja naisesta tulee kiltti ja helposti ohjattava kirjastotäti. Ja itse olet tosi setämäinen, varmaan käytät jotain miesten kävelykenkiä ja puvunhousuja.

Enpä

 

Itse olen "jo" kolmekymppinen ja en tavoittele ollenkaan mitään teini-lookkia tai ylitrendikkyyttä.

Sen sijaan olen löytänyt tähän ikään mennessä oman, naisellisen ja joskus jopa seksikkään tyylin joka ei katso ikää. Lyhyttä tukkaa en tosin leikkaisi (enää) koskaan, se on jotakin tosi miehekästä :S.

Minusta oleellisinta tyylissä on (sen lisäksi että itse siinä viihtyy!) huoliteltu ulkoasu, meikki ja asusteet. Kun on pukeutunut oikein, itsevarmuudessa ja asenteessa sitten voittaa sen mitä iässään ehkä "häviää".

 

Mitä tätiytyminen sitten on? Mä olen edennyt urallani asemaan jossa nyt ei vaan ihan oikeasti voi vetää farkutjalassa ja hiukset auki liehuen. Siispä, ainakin työaikaan olen tätiytynyt. Toki huoliteltu. Mutta kyllä, vahva sankaiset ilmälasi löytyy (tarvitsen laseja oikeasti ja mua ei todella kiinnosta aamuisin äpästään piilolinssien kanssa). Tukka, no ei lyhyt mutta polkka. Ylipainoa ei kyllä ole. Mutta vaatteet yleensä hyvin hillittyjä ja "ei- ihoa_nuolevia".

Vapaalla kuljeskelen muissa vaatteissa...

Mutta eiköhän se ole niin että jokainen kulkekoot sen näköisenä kuin itse kokee hyväksi. Toki heikolla itsetunnolla varustetut voipi itseään pönkittää näillä vertailuilla: Olenhan minä parempi/ntinmpi/ hoikempi tms. kuin joku muu. Musta se on vähän hölmöä.

 

Kyllä se pitää olla jokaisella oikeus pitää semmosta tukkaa ja semmosia vaatteita mitä itte tahtoo.

 

Kuules munt hiukan ihmetyttää se, että aina keksitään näitä omia kuvitelmia. Minä olen tätiytynyt omalla tavallani, en kampaa tukkaani, en meikkaile, olen lihonnut 20kg ja vaatteita laitan päälleni sen mikä kaapista vastaan ekana kävelee. Eikä se siltikään vähennä sitä mun fiilistä, että tykkään itsestäni ja voisin laulaa kuin harakka puussa. Jos sanon, etten välitä miltä näytän on se kalastelua ja jos pidän itsestäni olen itseäni täynnä. Koittakaahan päättää sitten kumpaa olen niin olen sitä sitten täällä. Oikeasti olen ihan minä vain, tavallinen vanha akka ja nautinkin vielä siitä.

Pakko peesata tuota tätihää kyllä, tunnut kalastelevan. Tiedät itsekin, että moni nelikymppinen näyttää puolet vanhemmalta kuin sä, olet ikääntynyt hyvin. Tuollainen kalastelu taas menee niin ällöttäväksi, että tuo hyvä ikääntyminen jää sen varjoon.

Ja samaa olen ap ihmetellyt. Itse pukeudun nyt lähes nelikymppisenä kyllä nuorekkaasti edelleen vapaa-ajallani. Töissä taas, uranaisia kun ollaan, mun täytyy laittaa se jakkupuku ja tyylikkäät kengät vähintään kerran viikossa, yleensä useamminkin. Niissä voin näyttääkin nuorempien mielestä hieman tätiltä, mutta minkäs teet. Hiukset ovat yhä edelleen tuonne alaselkään ja aina auki, niistä en luovu.

 

[QUOTE="jepu";30028261]Mitä tätiytyminen sitten on? Mä olen edennyt urallani asemaan jossa nyt ei vaan ihan oikeasti voi vetää farkutjalassa ja hiukset auki liehuen. .[/QUOTE]

Tätimäisen vastakohta ei välttämättä tarkoita farkkuja ja liehuvaa tukkaa.
Naisellista ja viehättävää tyyliä voi hakea monin muunkin tavoin
Mä en ole koskaan tykännyt farkuista, mutta en silti ole tätimäinen.

 

Höpöhöpö. Pyöreys/ylipaino eivät liity tätiytymiseen mitenkään! Hiustyyli, vaatteet yms. kylläkin. Ja kaikkein eniten asenne.

 

Tää hiusten pituus. Anteeksi nyt vaan mutta se että ne on pitkät ei tee naisesta aina kaunista. Niin monella hiukset on ohuet ja noruu päätä myöten että ei ne nyt vaan mairittelevan näköiset ole. Anteeksi jos jota kuta loukkaan. Mutta aikamoisia kammotuksia tulee aina välillä vastaan.

Jos ja kun hiukset on ohuet, se lyhyempi leikkaus on huomattavasti paremman näköinen. Ei senkään tartte olla äijämainen tai täti-tukka. Vaan nätti. Varsinkin jos ihmisellä on enemmän elopainoa ja sittenne pitkät liruletit. Se ei mairittele ketään. Ei kasvoja ainakaan.

Mun mielestä hiukset tulee leikata henkilön ominaisuuksien mukaan. Ei vaan siten miten kuvitellaan näyttävän nuorekaalta tms.

 

Pakko peesata tuota tätihää kyllä, tunnut kalastelevan. Tiedät itsekin, että moni nelikymppinen näyttää puolet vanhemmalta kuin sä, olet ikääntynyt hyvin. Tuollainen kalastelu taas menee niin ällöttäväksi, että tuo hyvä ikääntyminen jää sen varjoon.

Ja samaa olen ap ihmetellyt. Itse pukeudun nyt lähes nelikymppisenä kyllä nuorekkaasti edelleen vapaa-ajallani. Töissä taas, uranaisia kun ollaan, mun täytyy laittaa se jakkupuku ja tyylikkäät kengät vähintään kerran viikossa, yleensä useamminkin. Niissä voin näyttääkin nuorempien mielestä hieman tätiltä, mutta minkäs teet. Hiukset ovat yhä edelleen tuonne alaselkään ja aina auki, niistä en luovu.

Ihanaa Sori nyt jos sanon oman mielipiteeni jonka tunnistan itsestäni. On sinun ongelmasi tuo kalastelu ei minun. Tiedän millainen olen ja mitä tunnen sisältä. Sanoin minä täällä mitä tahansa niin te käännätte sen sellaiseksi kuin itse tahdotte. Te teette minusta sellaisen millaisena te näätte minut en minä. Niin kuin nytkin. Jos totean etten meikkaa, en harjaa koskaan tukkaani, nautin muodoistani enkä välitä mitä päälleni laitan niin siitäkin maristaan minkä ehditään. Kun kerron millainen oikeasti olen niin johan älähdetään...noh, eipä se ole mun ongelma niin kuin jo totesin.

 

[QUOTE="hep";30028295]Tää hiusten pituus. Anteeksi nyt vaan mutta se että ne on pitkät ei tee naisesta aina kaunista. Niin monella hiukset on ohuet ja noruu päätä myöten että ei ne nyt vaan mairittelevan näköiset ole. Anteeksi jos jota kuta loukkaan. Mutta aikamoisia kammotuksia tulee aina välillä vastaan.

Jos ja kun hiukset on ohuet, se lyhyempi leikkaus on huomattavasti paremman näköinen. Ei senkään tartte olla äijämainen tai täti-tukka. Vaan nätti. Varsinkin jos ihmisellä on enemmän elopainoa ja sittenne pitkät liruletit. Se ei mairittele ketään. Ei kasvoja ainakaan.

Mun mielestä hiukset tulee leikata henkilön ominaisuuksien mukaan. Ei vaan siten miten kuvitellaan näyttävän nuorekaalta tms.[/QUOTE]

Ihan vähän siinä eri mieltä, että ohuttakin tukkaa voi kyllä pitää suht pitkänä jos sen saa laitettua, eikä käy niin että pituus vaan korostaa sitä ohuutta.
Mutta noin muuten, hiuksia on erilaisia ja lyhytkin tukka voi hyvältä näyttää, koska tosiaan aina pitkä tukka ei näytä hyvältä. Jos pitkä tukka on aina niskassa tiukalla nutturalla, niin en tajua mikä järki semmoistakaan on sitten pitää.

 

[QUOTE="hep";30028295]Tää hiusten pituus. Anteeksi nyt vaan mutta se että ne on pitkät ei tee naisesta aina kaunista. Niin monella hiukset on ohuet ja noruu päätä myöten että ei ne nyt vaan mairittelevan näköiset ole. Anteeksi jos jota kuta loukkaan. Mutta aikamoisia kammotuksia tulee aina välillä vastaan.
[/QUOTE]

Minä olen pyytänyt kampaajalla sellaista olkapäämittaista tukkaa ja tullut ihan kirjastotädin näköisenä takaisin, koska kampaaja on leikannut enemmän kuin pyysin...

 

[QUOTE="hep";30028295]Tää hiusten pituus. Anteeksi nyt vaan mutta se että ne on pitkät ei tee naisesta aina kaunista. Niin monella hiukset on ohuet ja noruu päätä myöten että ei ne nyt vaan mairittelevan näköiset ole. Anteeksi jos jota kuta loukkaan. Mutta aikamoisia kammotuksia tulee aina välillä vastaan.

Jos ja kun hiukset on ohuet, se lyhyempi leikkaus on huomattavasti paremman näköinen. Ei senkään tartte olla äijämainen tai täti-tukka. Vaan nätti. Varsinkin jos ihmisellä on enemmän elopainoa ja sittenne pitkät liruletit. Se ei mairittele ketään. Ei kasvoja ainakaan.

Mun mielestä hiukset tulee leikata henkilön ominaisuuksien mukaan. Ei vaan siten miten kuvitellaan näyttävän nuorekaalta tms.[/QUOTE]

Tää on niin totta! Lyhyt tukka sinällään ei ole tätimäisyyden merkki. Vertaa:

ja

Pointtina siis: lyhyillä ja lyhyillä hiuksilla on eroa...

 

En halua olla täti. Mielummin vaikka noita-akka. Ikää 40, ei tunnu omalta lukemalta.

 

Mä täytän 37-vuotta ihan just ja lähiaikoina olen saanut paljon, niin miehiltä kuin naisilta, kommenttia siitä, että näytän nuoremmalta kuin olen. Olen edelleen pyöreä, mutta ehkä sellainen huikea piristyminen vaan nuorentaa? En tiedä, mutta kivoja kommentteja satelee (viimeksi tänään kuopuksen päiväkodin täti kehui). Tuntuu kyllä itsekin siltä, että olen ikään kuin herännyt eloon. Lapset alkaa olla isoja ja olen löytänyt taas oman itseni. Lapset on ihania, mutta ainakin multa on vienyt paljon myös energiaa ja tervettä itsekkyyttä olla pienen lapsen äiti. Nyt ne ajat on ohi ja voi keskittyä omaan hyvinvointiinsa. Ehkä se sitten loistaa läpi, kaunistaen ja nuorentaen?

 

En halua olla täti. Mielummin vaikka noita-akka. Ikää 40, ei tunnu omalta lukemalta.

Mä taas odotan kovasti vaihdevuosia..sitten ainakin saan tätiytyä rauhassa

 

Mä taas odotan kovasti vaihdevuosia..sitten ainakin saan tätiytyä rauhassa

Tätä kohden olen kaiketi menossa.

 

Ja itse olet tosi setämäinen, varmaan käytät jotain miesten kävelykenkiä ja puvunhousuja.

Mitäs vikaa niissä on?

 

Jaa, mitähän tähän nyt vastais, jos vastais pääasiassa aloittajan tekstiin... No.

Täytän kohta 39. Sairauteni vuoksi olen kahden vuoden sisään lihonut 30 kiloa ja olen nyt yli 20 kg ylipainoinen (siis ihan indeksin mukaan). Tukka oli niin ikään sairauden vuoksi leikattava lyhyeksi. Se on nyt sivuilta ja takaa about siili ja päältä polkkamittainen. Blondasin sen kokeilumielessä ekaa kertaa elämässäni nyt keväällä. (Ennen se on ollut punainen, musta tai vihreä/turkoosi.)

Silmälaseissa on liukuvärjätyt paksut muovisangat, erittäin isot linssit (koska kyllästyin tiputtelemaan rillejä nenänpäähän että näin huonoinen tasapainoineni mennä portaat alas yms.).

Minua luullaan säännönmukaisesti n. 5-10 vuotta ikäistäni nuoremmaksi. Vielä kaksi vuotta sitten eräs uusi tuttavuus suorastaan järkyttyi tajutessaan että silloin 3-vuotias tytär ei ollutkaan ainoa lapseni, vaan olen myös ripillepääsevän poikani äiti. Siis hämmästyi ihan leuka lattiaan -tasoisesti. Edelleen lihomisen ja muiden ulkonäkömuutosten jälkeen uudet tuttavuudet hämmästyvät todellista ikääni.

Että en nyt sit tiedä siitä tätiytymisestä, tai siis lähinnä noista tätiytymisen tunnusmerkeistä. Käytän kyllä kirkkaanvärisiä ja omantyylisiäni vaatteita, kuten haaremihousuja, värikkäitä tunikoita yms. Just nyt yllä on oranssi froteemekko, leggingsit ja ballerinakengät. Tukka (se pitkä osio) on nostettu edestä vähän ylös ja palmikoitu taakse. En käytä koruja, vaatteet ja joskus erikoisenvärinen tukka toimivat "koruina". Yhdistelmä kuulostaa varmaan konservatiivisemman pukeutumisen ystävästä kammottavalta, mutta sopii mun tyyliini ja pääasiassa olen saanut pukeutumisestani ja tyylistäni vain kehuja (niin nuoremmilta kuin vanhemmilta ystäviltäni).

Olen elämäniloinen, helposti innostuva ja joskus riehakaskin (silloin kun kivut ja uupumus eivät tee musta zombieta), mutta tässä iässä osaan myös käyttäytyä tilannetajuisesti eli hillitysti -- osaan värikkyysmieltymyksistäni huolimatta myös pukeutua hillitysti, vaikka asussa yleensä onkin jotain omantyylistä jippoa mukana.

Kuitenkin siis olen ylipainoinen, paksusankarillinen ja lyhyttukkainen. Olenko siis kuitenkin väistämättä täti, vaikken itseäni sellaiseksi tunne?

 

Mä en nyt ihan tavoita ap:n ongelmaa. Mainittiin lyhyet hiukset, pyöreys, silmälasit ja vaatteet mutta seuraavassa lauseessa sanottiin ettei mikään noista kuitenkaan tietty siihen yksin riitä. Eli onko ongelma kaikki noi yhdessä ja ap:n kaveriporukkaan on vaan jostain syystä joutunut suuri lauma naisia jotka täyttää noi kaikki kriteerit vai oliko kuitenkin tarkoitus vaan saada julkisesti sanoa et mun miehen mielestä mä en ole ällö täti vaan simpsakka?

 

Noo, mulla on ollut nuorena pitkät hiukset yli olkapäiden,nykyisin alle olkapään. Lähipiiri liputtaa pidemmän puolesta,mutta f- orientoinut persoonapsykologiani ei suvaitse hepsankeikkatyyliä:kieh:. Toisaalta olisin hyvännäköinen vaikka kaljuna,ei ole hiuslookista kiinni vaan asenteesta Mutta tosikkona pidättäydyn nykyisin enempi täti-linjalla. Ennen en urheillut,nykyisin ulkonäkö on käytäntöön orientoinut. Lähtökohtaisesti simppelit treenivaatteet. Meikkisheikkiin ei riitä intressit.