Kertokaa sektiosta

Kiireellinen sektio vajaa kuukausi sitten. Kaksi viikkoa meni kovissa kivuissa ja sitten alkoi helpottaa kun pääsi paremmin liikkeelle - järkyttävän turvonneiden jalkojen takia en voinut kävellä juurikaan, vasta kun turvotus hellitti alkoi paranemisprosessi kunnolla.

Sektio tehtiin lauantaina, uudelleensynnyttäjänä olisin päässyt kotiin maanantaina mutta halusin jäädä tiistaiksi, sillä kivut oli niin kovat ja tarvitsin apua siinä sun tässä. Hoidin vauvaa jo leikkauspäivänä ja siitä eteenpäin itse, raahaten katetripussia vauvavaunun kyljessä. Katetrin sain pois sunnuntaina ja silloin pääsin suihkuunkin.

Haava tulehtui pesuista ja ilmakylvyistä huolimatta ja nyt on arpeutunut paremmin. Joskaan en voi edelleenkään pitää housuja, sillä ne hankaavat suoraan arpeen - samoin alushousut. Todella inhottavasta kohdasta leikkasivat.

OYSissä on annettu leikatuille kipupumppu, Kättärillä mennään Panadol + Burana -yhdistelmällä (x 3 / vrk) ja niistäkin pillereistä saa tapella. Ensimmäisen lapsen sain alateitse, ja mielestäni jälkivuotoa tällä kertaa vähemmän kuin silloin, nyt kesti päälle pari viikkoa kun ekalla kerralla melkein neljä. Jälkisupistuksia ei ole ollut kamalasti, tosin, ne paineli mahaa reippaasti heräämössä kun kohtu ei meinannut supistua - jotain suonia olivat poltelleet kiinni ja tikanneet toista kohtaa tiheämmin ja emmä edes tiedä.

Aivan järkyttävän kamala kokemus tuo sektio, mulle henkilökohtaisesti. Nää lapset oli tässä mun osalta, en enää koskaan tahdo sektiota (enkä ymmärrä miten jotkut sellaisen kinuamalla itselleen itkee - täähän on itse helvetti parantua!).

Onneksi kuitenkin selvittiin hengissä ja lapsi on terve. Ois voinu käydä paljon huonomminkin.

 

Kiireellinen sektio vajaa kuukausi sitten. Kaksi viikkoa meni kovissa kivuissa ja sitten alkoi helpottaa kun pääsi paremmin liikkeelle - järkyttävän turvonneiden jalkojen takia en voinut kävellä juurikaan, vasta kun turvotus hellitti alkoi paranemisprosessi kunnolla.

Sektio tehtiin lauantaina, uudelleensynnyttäjänä olisin päässyt kotiin maanantaina mutta halusin jäädä tiistaiksi, sillä kivut oli niin kovat ja tarvitsin apua siinä sun tässä. Hoidin vauvaa jo leikkauspäivänä ja siitä eteenpäin itse, raahaten katetripussia vauvavaunun kyljessä. Katetrin sain pois sunnuntaina ja silloin pääsin suihkuunkin.

Haava tulehtui pesuista ja ilmakylvyistä huolimatta ja nyt on arpeutunut paremmin. Joskaan en voi edelleenkään pitää housuja, sillä ne hankaavat suoraan arpeen - samoin alushousut. Todella inhottavasta kohdasta leikkasivat.

OYSissä on annettu leikatuille kipupumppu, Kättärillä mennään Panadol + Burana -yhdistelmällä (x 3 / vrk) ja niistäkin pillereistä saa tapella. Ensimmäisen lapsen sain alateitse, ja mielestäni jälkivuotoa tällä kertaa vähemmän kuin silloin, nyt kesti päälle pari viikkoa kun ekalla kerralla melkein neljä. Jälkisupistuksia ei ole ollut kamalasti, tosin, ne paineli mahaa reippaasti heräämössä kun kohtu ei meinannut supistua - jotain suonia olivat poltelleet kiinni ja tikanneet toista kohtaa tiheämmin ja emmä edes tiedä.

Aivan järkyttävän kamala kokemus tuo sektio, mulle henkilökohtaisesti. Nää lapset oli tässä mun osalta, en enää koskaan tahdo sektiota (enkä ymmärrä miten jotkut sellaisen kinuamalla itselleen itkee - täähän on itse helvetti parantua!).

Onneksi kuitenkin selvittiin hengissä ja lapsi on terve. Ois voinu käydä paljon huonomminkin.

Musta ne taas tuputti kättärillä lääkettä vaikken ois tarvinnu nii paljoa. Otin tasan oman voinnin mukaan.poitsu onneksi pääs heti isin paidan alle pesun ja mittarin jälkeen. Sielä jossain ne sitte kökötti montatuntia mun ollessa heräämössä. Osastolle sitte mentii suht samaanaikaan.

 

Vinkkinä, että jos niitä kipulääkkeitä kovin joutuu syömään (kuten itse tosi vahvoja panadolia&buranaa), niin jotain lääkettä ummetukseen kannattaa olla kotona varuilta (tai vaikka jo etukäteen ottaa jotain kuitulääkettä tms). Voi olla pelastus. Juu se kohdun painelu oli jotain järkyttävää, siihen olis tarvittu sitä ilokaasua, minä otin lääkärin käsistä kiinni kun yritin estää painelun... Paljon muuta en muistakaan vaikka siitä nyt vasta 4v on.

 

Hätäsektio
Epiduraalin sain heräämössä kun koin, ett suonensisäinen kipulääke ei auta kuin hetken.
Jalkeilla ja vessassa pesuilla kävin jo seuraavana päivänä. Pissakatetri otettii pois myös seuraavana päivänä.
Suihkuun menin toisena päivänä.
Nukutussektion hyötyjä oli, että antoivat kohtua supistavaa lääkettä, nii jälkisupistuksia ei tullut. Vuoto oli niukkaa, mutta kesti useemman viikon.
Sairaalassa 5 päivää. Epi otettiin pois keskiviikkona, synnytys oli maanantaina. Yhden vahvemman kipulääkkeen pyysin sille illalle. Ja hätäsektoidut ohjataankin ottamaan kotona kahden viikon ajan buranat ja panadolit, ja sit vasta sai vähentää oman kokeman mukaan.
Imetin kyljellään sängyssä. Vauvan sylissä pitäminen painoi haavaa..
Kotona hoidin vauvaa, kävelin portaita... pikku vahinko kävi kun sairaalan ohjeiden mukaisesti hakaset poistettii melki viikkoa liian aikaisin, joten haava tietty repes auki... ihan se pinta vaan.. mut hyvin se parani
Autoa ajoin muistaakseni kolmannella viikolla..kun piti mennä neuvolaan..
Vauvaa painavempaahan ei saa kantaa..

En saanut tuollaisia ohjeita.

 

Kiireellinen sektio vajaa kuukausi sitten. Kaksi viikkoa meni kovissa kivuissa ja sitten alkoi helpottaa kun pääsi paremmin liikkeelle - järkyttävän turvonneiden jalkojen takia en voinut kävellä juurikaan, vasta kun turvotus hellitti alkoi paranemisprosessi kunnolla.

Sektio tehtiin lauantaina, uudelleensynnyttäjänä olisin päässyt kotiin maanantaina mutta halusin jäädä tiistaiksi, sillä kivut oli niin kovat ja tarvitsin apua siinä sun tässä. Hoidin vauvaa jo leikkauspäivänä ja siitä eteenpäin itse, raahaten katetripussia vauvavaunun kyljessä. Katetrin sain pois sunnuntaina ja silloin pääsin suihkuunkin.

Haava tulehtui pesuista ja ilmakylvyistä huolimatta ja nyt on arpeutunut paremmin. Joskaan en voi edelleenkään pitää housuja, sillä ne hankaavat suoraan arpeen - samoin alushousut. Todella inhottavasta kohdasta leikkasivat.

OYSissä on annettu leikatuille kipupumppu, Kättärillä mennään Panadol + Burana -yhdistelmällä (x 3 / vrk) ja niistäkin pillereistä saa tapella. Ensimmäisen lapsen sain alateitse, ja mielestäni jälkivuotoa tällä kertaa vähemmän kuin silloin, nyt kesti päälle pari viikkoa kun ekalla kerralla melkein neljä. Jälkisupistuksia ei ole ollut kamalasti, tosin, ne paineli mahaa reippaasti heräämössä kun kohtu ei meinannut supistua - jotain suonia olivat poltelleet kiinni ja tikanneet toista kohtaa tiheämmin ja emmä edes tiedä.

Aivan järkyttävän kamala kokemus tuo sektio, mulle henkilökohtaisesti. Nää lapset oli tässä mun osalta, en enää koskaan tahdo sektiota (enkä ymmärrä miten jotkut sellaisen kinuamalla itselleen itkee - täähän on itse helvetti parantua!).

Onneksi kuitenkin selvittiin hengissä ja lapsi on terve. Ois voinu käydä paljon huonomminkin.

Onnea vauvasta !

 

En saanut tuollaisia ohjeita.

So?
Luithan että nimenomaan hätäsektio, eli pystyviilto. Ei mikää yliaikaisuuden suunniteltu sektio.
Tyksilässä käskettii 2 viikkoa käyttää särkylääkkeet, ne sai reseptillä. Kiellettiin lopettaa aikaisemmin. Tuettiin mahd hyvää toipumista, suoraa ryhtiä, liikuntakykyä, ja kudosten paranemista (tulehduslääke).

 

Helppo ja aika kivuton juttu oli. Ti aamuna leikattiin, to olis päästy vissiin kotiin mut ei kiirehditty vaan oltiin pe a.päivään. Pari päivää oli kipupumppu(tiesivät että olen kipuherkkä yms). Tiistaina jo 5 nostivat kävelemään, yöllä kävin jo yksin vessassa. Vauva oli sen yön hoitajilla kun ei saatu p.huonetta ja olin vähän tokkurainen. Ei jäänyt traumaa. Ei ollut kipuja, lääkettä tarjottiin vähän väliä, kohdun painelu ei sattunut, aika hyvin pääsin liikkeelle ja vaihdoin asentoa(hiostava vaan se liukas lakana joka helpotti liikkumista). Kotona ei ongelmia. Haava parani hyvin. Liikkeelle lähdin ohjeen mukaan. Kaupassa kävin, kärrillä tavarat autolle ja 1 pussin nostin kerralla. Varovasti kyllä otin kaikinpuolin ja noudatin ohjeita(suihkutin haavaa jne). Ei mitään negatiivista, paitsi ehkä ne piikit joita kotona piti itse pistää mahaan.

 

Minulla oli sektio sunnuntaina, ekana iltana kävelin ja keskiviikkona kotiin ja siitä suoraan ostoksille. Meni todella hyvin. Ylösnousu makuulta sattui jonkun aikaa ja kuukauden ajan oli nostokielto. Pahin oli mahan painelu sektion jälkeen, mutta se oli onneksi vain hetken aina kun sitä tekivät. Lääkkeitäkin sai sen verran kun halusi ja kotiin reseptin.

Yllätyksenä tuli itse sektio (kiireellinen sektio) ja se miten nopeasti sektio meni. Tuntui että olin siellä salissa noin 5-10min vaikka aikaa meni oikeasti noin tunti. Sektion jälkeen koin sen huonona ja sellaiselta mihin en halua enää koskaan mennä vaikka se tarkottaisi sitä etten saa lisää lapsia. Nyt pari vuotta myöhemmin en enää kammoa sitä. Onpahan nopea synnystapa jos siihen vielä joutuu.

 

Ei mitään negatiivista, paitsi ehkä ne piikit joita kotona piti itse pistää mahaan.

Mitkä piikit? En minä mitään piikkejä "saanut" laittaa.

 

Ilmeisesti jotkut saa klexane/fragmin piikkejä. Ne ehkäisee veritulppien syntyä. Toisetha pistää niitä jo raskausaikana jos jotai riskitekijää.
Jotkut lääkärit kyllä määrää sen pienenkin toimenpiteen jälkeen jos ei pysty liikkumaan normaalisti.
Onkohan tää jossai sairaaloissa yleistyvä käytäntö..?

 

[QUOTE="henni";30019950]So?
Luithan että nimenomaan hätäsektio, eli pystyviilto. Ei mikää yliaikaisuuden suunniteltu sektio.
Tyksilässä käskettii 2 viikkoa käyttää särkylääkkeet, ne sai reseptillä. Kiellettiin lopettaa aikaisemmin. Tuettiin mahd hyvää toipumista, suoraa ryhtiä, liikuntakykyä, ja kudosten paranemista (tulehduslääke).[/QUOTE]

Niin joo, mulla oli vaan kiireellinen sektio. Mutta olisi tuon asiallisemminkin voinut ilmaista.

 

Onnea vauvasta !

Kiitos! Synnytys meni miten meni, mutta lopputulos ratkaisee: terve, rauhallinen ja maailman ihanin poika.

Tsemppiä sinne päin tulevaan koitokseen!

 

[QUOTE="kukka";30020051]Mitkä piikit? En minä mitään piikkejä "saanut" laittaa.[/QUOTE]

Klexanen ainakin mulla aloittivat leikkauspäivänä ja siihen sain reseptin ja ohjeet jatkaa kymmenen päivää piikittelyä - juurikin ehkäisemään veritulppia sektion jälkeen.

 

[QUOTE="henni";30020075]Ilmeisesti jotkut saa klexane/fragmin piikkejä. Ne ehkäisee veritulppien syntyä. Toisetha pistää niitä jo raskausaikana jos jotai riskitekijää.
Jotkut lääkärit kyllä määrää sen pienenkin toimenpiteen jälkeen jos ei pysty liikkumaan normaalisti.
Onkohan tää jossai sairaaloissa yleistyvä käytäntö..?[/QUOTE]

Riippuu paljon lääkäristä, mut ainakin merkittävä ylipaino on yksi riskitekijä jolla määräävät.

Alkuperäiseen aiheeseen vastauksia.
Kiireellinen sektio 2,5v sitten, sunnuntaiaamuna leikattiin ja mua makuutettiin seuraavaan aamuun. Vauva oli viety lastenosastolle verensokeriongelmien vuoksi niin hoidettiin siellä. Itse pääsin kävelemään tosissaan seuraavana päivänä, kipulääkkeenä burana ja panadol ja lisäksi tarvittaessa oxynorm, jota en tarvinnut enää kolmannen päivän jälkeen. Kipeä kyllä olin, mutta kipuihin riitti tuo burana+panadolkombo.

Mun kohdalla pieleen meni spinaalipuudutus. Sain nimittäin spinaalipäänsäryn, jota jouduttiin korjaamaan veripaikalla keskiviikkona. Sitä ennen pystyssä oleminen oli tuskaa kun päätä särki joka kerta kun nousi ylös. Kävin silti hoitamassa vauvaa lastenosastolla sen mitä pystyin. Lapsi pääsi torstaina vierihoitoon ja perjantaina kotiuduttiin. Jälkivuoto oli niukkaa, jälkisupistuksia tuli vähän leikkauspäivänä kun antoivat tipalla supistavaa lääkettä. Mitään kohdun painelua mulle ei koskaan tehty. Lähtöpäivänä vaan kokeiltiin onko supistunut tarpeeksi alas.
Kyllä miehestä oli valtava apu kun hoiti koirat ja kodin kun itse en pystynyt kiertäviä tai raskaampia nostoliikkeitä tekemään yhtään. Myös sängystä nousu oli kauhean kivuliasta pari viikkoa leikkauksesta.

Lisään vielä että nyt toinen raskaus menossa, la kolmen viikon päästä ja toivon sydämestäni ettei tarttis leikata uudestaan. Oli se sen verran kamala kokemus kipuineen.

 

Mikä dreeni sulla oli? mulla vain katetri joka poistettiin siinä kun lähin ekakerran vessaan. Tippaaletkuakaan enää ollu.Epikin otettiin aamusta jo kun yöllä operoivat.

Mulla oli hieman normaalia enemmän verenvuotoa, joten dreeni oli vajaan vuorokauden. En onneksi enää vuotanut. Tippaletkun pyysin itse, kun oli hirveä jano ennen leikkausta (verenhukan takia olisin sen kumminkin saanut).

 

Niin joo, mulla oli vaan kiireellinen sektio. Mutta olisi tuon asiallisemminkin voinut ilmaista.

"Niin joo"? Tarkoititko sanoa "Anteeksi asioihin puuttumiseni, en lukenut edes tummentamaani osuutta".
Saat anteeksi.

 

Tuo muakin ahisti etten saanu vauvaa vaikka oltiin molemmat kunnossa. Tönöttää yksin tuntikausia sielä heräämössä. Pikaseen vain näin silläaikaa kun oli kapaloineet ja mua kursittiin. Etenkin kun olin kuullu/lukenu että moni on saanu vauvan heti viereen kun se on tarkastettu.

Mulla oli vauva ja mies heräämössä odottamassa ja vauva samantien peiton alle mun kanssa ja siellä se oli koko loppupäivän. Eli menetin vain noin 30 vauvan ensimmäistä minuuttia. Muutenkin Tyksissä oli todella mukavaa henkilökuntaa ja vierihoitoa tuettiin täysillä.

 

[QUOTE="henni";30020196]"Niin joo"? Tarkoititko sanoa "Anteeksi asioihin puuttumiseni, en lukenut edes tummentamaani osuutta".
Saat anteeksi.[/QUOTE]

Voi tätä palstaa. Saa kyllä näköjään parhaat puolet esiin ihmisistä.

 

Mulla oli vauva ja mies heräämössä odottamassa ja vauva samantien peiton alle mun kanssa ja siellä se oli koko loppupäivän. Eli menetin vain noin 30 vauvan ensimmäistä minuuttia. Muutenkin Tyksissä oli todella mukavaa henkilökuntaa ja vierihoitoa tuettiin täysillä.

Tuo olisi ollut ihana! Meille ei myönnetty tapaamista heräämöön .

 

Mulle sektio oli todella hyvä kokemus. Toivuin noin viikossa ja pystyin hoitamaan ja nostelemaan vauvaa ihan normaalisti. En tarvinut apuja kotona. Mies toki auttoi, mutta olisin pärjännyt itseksenikin. Jälkisupistukset oli aika kivuliaita, mutta mulla ei ole kokemusta synnytyssupistuksista, joten en voi verrata. Jälkivuoto oli niukkaa, niukempaa kuin kuukautiset ja kesti vaan muutaman päivän. Sairaalassa sain kipulääkkeeksi panadol 1 grammasia. Kotona en montaa lääkettä ottanut, koska ei ollut tarvetta. Sairaalassa en voinut hoitaa vauvaa ensimmäiseen vuorokauteen, koska hän oli keskolassa. Heti kun pääsin ylös sängystä, menin keskolaan vauvani luokse eli noin vuorokauden makasin sängyssä sektion jälkeen.

 

Tiedän et Tyksilässä on voinut sektiossa saada vauvan heti synnyttyä hetkeks kosketuksiin äidin kanssa. Ja sit vasta annettu iskälle. Ainakin ne sitä kokeili jonku aikaa sitten. En tiiä miten tänä vuonna.

 

[QUOTE="henni";30020242]Tiedän et Tyksilässä on voinut sektiossa saada vauvan heti synnyttyä hetkeks kosketuksiin äidin kanssa. Ja sit vasta annettu iskälle. Ainakin ne sitä kokeili jonku aikaa sitten. En tiiä miten tänä vuonna.[/QUOTE]

Minä sain naistenklinikalla syliin samalla kun minua ommeltiin.

 

Mun eka sektio tehtiin v. 91 ja ainut lääke, mitä sain sektion jälkeen, oli Panadol kolmesti päivässä. Sektio oli mulle kauhukokemus, tai siis ne jälkikivut. Mulle tehtiiin pystyviilto, vaikka oli suunniteltu sektio. Itkin ihan onnettomana, kun nuorinkin v 2002 oli perätilassa ja jouduin sektioon, mutta sen jälkeen sainkin jo sentään Buranaa kipulääkkeeksi. En siis kummankaan sektion jälkeen saanut Panadolia tai Buranaa kummempaa kipulääkettä ja niitäkin pihtailtiin sairaalassa niiden kolmen päivän ajan, jotka siellä jouduin viettämään. Nykyään sentään nähtävästi tajutaan, että äidin kivun poistaminen edistää toipumista.

 

[QUOTE="henni";30019950]So?
Luithan että nimenomaan hätäsektio, eli pystyviilto. Ei mikää yliaikaisuuden suunniteltu sektio.
Tyksilässä käskettii 2 viikkoa käyttää särkylääkkeet, ne sai reseptillä. Kiellettiin lopettaa aikaisemmin. Tuettiin mahd hyvää toipumista, suoraa ryhtiä, liikuntakykyä, ja kudosten paranemista (tulehduslääke).[/QUOTE]

Mulla on tehty hätäsektio ja ihan vaakaviilto löytyy.

 

Mulla on tehty hätäsektio ja ihan vaakaviilto löytyy.

Niin ja mulle suunnitellut sektiot psytyviiltoon.