Mitä tässä tilanteessa pitäisi tehdä? Tai muutenkin kun lapsi ei vaan tottele?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja hmmmm
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Jos lapsi viskoisi ruokaa seinille, niin rauhallisesti pöydästä pois ja siivoaisin jäljet. Toteaisin että ruokailu on nyt ohi kun ei osata syödä nätisti ja seuraava ruoka lounaalla. Mitään "mulla on nälkä" vinkuja en ottaisi kuuleviin korviini ennen lounasta. Lapsen rauhoituttua normaali tilaan voisi keskustella pöytätavoista ja lapsi voisi pyytää käytöstään anteeksi. Ennen kuin vanhempi ja lapsi on molemmat rauhallisia, on ihan turha koittaa saada mitään järkevää kasvatusta aikaiseksi.

Mä olen ihan varma, että jos mä tekisin noin että rauhallisesti pöydästä pois ja itse siivoisin sekä sanoisin että pois vaan kun ei ruoka maistu... niin sittenpä sama toistuisi seuraavan kerran uudelleen. Kohta alkaisi heittää kaikki ruuat lattialle. Meillä kun ei tule mitään mulla on nälkä vinkumisia. Eikä tuo ymmärrä miksi on muka tehnyt väärin tai miksi pitäisi pyytää anteeksi.
 
[QUOTE="Jaahas";29837207]Nukkuu aivan liian vähän. Mun 6-vuotiaskin tarvii vielä 11-12 tunnin yöunia.
Onko lapsella ruoka-allergioita?

Ja sun kyllä pitää lukea uhmasta ja uhmakkuushäiriöstä tms. Kai nyt tajuat, että on olemassa vahvatahtoisia lapsia? Mikset muka ymmärrä miksi lapsi käyttäytyy noin. Se on 3-vuotias!![/QUOTE]

Joo, kai se nyt nukkuu aivan liian vähän kun ei suostu ajoissa nukkumaan! Toki sen tiedän että pitäisi nukkua enemmän, mutta laitanko jo pikku kakkoselta unille, että saa hillua siellä sitten sen neljä tuntia?

Ei ole ruoka-allergioita.

Olen lukenut ja neuvolassakin keskustellut muttei mistään saa apua eikä mikään tunnu auttavan. Lapsi on kuin ei vaan ymmärtäisi puhetta, kun yrittää sille puhua.
 
Joo, kai se nyt nukkuu aivan liian vähän kun ei suostu ajoissa nukkumaan! Toki sen tiedän että pitäisi nukkua enemmän, mutta laitanko jo pikku kakkoselta unille, että saa hillua siellä sitten sen neljä tuntia?

Ei ole ruoka-allergioita.

Olen lukenut ja neuvolassakin keskustellut muttei mistään saa apua eikä mikään tunnu auttavan. Lapsi on kuin ei vaan ymmärtäisi puhetta, kun yrittää sille puhua.

Ja tarkennanpa sen verran, että ei ole vaikeuksia normaalisti puheen ymmärtämisessä. Ymmärtää kyllä kaikki omasta mielestään mukavat jutut ja muut normaalit asiat.
 
Olisiko äidin katsottava peiliin? Viestistäsi tulee se tunnelma, että sinulla ei ole mitään kosketusta lapseesi? Onko hän erityislapsi? Vai mikset tunne häntä, ymmärrä että häntä kiukuttaa tms? Tunnut olevasi hukassa tämän lapsen kanssa, ilmeisesti ne muut lapsesi eivät ole olleet samanlaisia? Päivärytminne on huono, ruokailutavoissa parantamisen varaa. Perusarki, kuinka se sujuu? Saako lapsesi sinulta huomiota? Lapsi on varmaan huomannut , että kiukuttelemalla ruuasta hän saa huomiota. Joillekin lapsille se negatiivinenkin huomio on kiukuttelun arvoista. Hän on tehnyt syömisestä valtataistelun, ja sinä olet hävinnyt sen. Ellei sitten taustalla ole allegioita, ja hänelle tulee paha olo syömisestä? Mutta rivien välistä luulen, että hän kaipaa huomiota..
 
Joo, kai se nyt nukkuu aivan liian vähän kun ei suostu ajoissa nukkumaan! Toki sen tiedän että pitäisi nukkua enemmän, mutta laitanko jo pikku kakkoselta unille, että saa hillua siellä sitten sen neljä tuntia?

Ei ole ruoka-allergioita.

Olen lukenut ja neuvolassakin keskustellut muttei mistään saa apua eikä mikään tunnu auttavan. Lapsi on kuin ei vaan ymmärtäisi puhetta, kun yrittää sille puhua.

Syytätkö sä oikeasti 3-vuotiasta? Että se ei suostu ajoissa nukkumaan?
Kuka on opettanut SILLE päivärytmit ja käytöstavat? SINÄ. Aikuinen on vastuussa että lapsi syö ja nukkuu. EI se lapsi! Huh huh!
 
Mä olen ihan varma, että jos mä tekisin noin että rauhallisesti pöydästä pois ja itse siivoisin sekä sanoisin että pois vaan kun ei ruoka maistu... niin sittenpä sama toistuisi seuraavan kerran uudelleen. Kohta alkaisi heittää kaikki ruuat lattialle. Meillä kun ei tule mitään mulla on nälkä vinkumisia. Eikä tuo ymmärrä miksi on muka tehnyt väärin tai miksi pitäisi pyytää anteeksi.

Eli et ole kokeillut. Et siis tiedä miten 3-vuotias oppii. Toisto, toisto, toisto. Otat pois pöydästä, laitat jäähylle, sitten jäähyn jälkeen selität miksi joutui jäähylle ja pyydät pyytämään anteeksi. Näin toimit joka kerta kun tekee jotain väärin (lyö, tai heittää ruuat lattialle tms). Selviskö?
Kyllä on kumma jos 3-vuotias ei tajua että on tehnyt jotain väärin!
Jos ei jäähyillä ja JOHDONMUKAISELLA kasvatuksella ymmärrä, sitten neurologisiin testeihin, onko jotain vialla. Mutta on kyllä kasvatuksessakin vikaa.
 
[QUOTE="diipadaa";29836900]Meillä samanlainen 3v poika, isosisko 6v onneksi helpompi. Aamulla alkaa huuto: "En halua herätä, ei pissata, haluan pissata housuun, ei ole nälkä, en ota aamupala, en tykkää tästä, en laita housuja, en laita paitaa" jne., lista on loputon. :) Kun on tuossa moodissa, annan MAKSIMISSAAN KAKSI VAIHTOEHTOA ja aikarajan päätöksen tekemiselle. Nukkumispelleilyyn en lähde ollenkaan, palautan puhumatta sänkyyn. Meillä syödään sitä mitä tarjotaan, jokainen vähintään ikävuosiensa verran haarukallisia/lusikallisia. Piste. :)

Eli RYHTIÄ ja PÄÄTTÄVÄISYYTTÄ nyt vain peliin![/QUOTE]

Kuulostaapa tutulta, ihan samanlaista meillä. Saa herätellä aamulla ainakin puoli tuntia, ei suostu vessaan ja haluaa pissata housuun, usein tekeekin...

Mutta se on varma, että meillä määrään minä ja isänsä! Ei meillä lapset määrää, ei kukaan heistä. Meillä syödään mitä tarjotaan, mutta usein annan aamupalalla valita joistakin vaihtoehdoista, jotka määrään minä. Minä määrään mitä laitetaan päälle, ja jos kuuluu narinaa niin voi voi. Piste.

Mutta silti olen ilmeisen hakoteillä miksi lapsi tekee noin kun ei ole ennenkään ruokaa lattialle heittänyt. Varmaan joku uusi vaihe uhmassa siis. Eipä vaan ole muilla lapsilla tuollaista ollut.

Hoidossa ei tarvitse syödä ruokaa, niin luulee kai että kotonakaan ei tarvitse. Ei ymmärrä kai erilaisia käytäntöjä, vaikka selittäisinkin asian. Minun mielestäni se ei mene niin että jos vanhemmat käy töissä ja tekee töitä hiki hatussa ansaitakseen rahaa ruokaan niin sitten lapset vaan narisee ja jättää syömättä. EI! Se menee niin, että lapset syö ruokansa eikä heitä niitä roskiin tai seinille tai muuten vaan narise ettei tahdo.
 
[QUOTE="Jaahas";29837232]Olisiko äidin katsottava peiliin? Viestistäsi tulee se tunnelma, että sinulla ei ole mitään kosketusta lapseesi? Onko hän erityislapsi? Vai mikset tunne häntä, ymmärrä että häntä kiukuttaa tms? Tunnut olevasi hukassa tämän lapsen kanssa, ilmeisesti ne muut lapsesi eivät ole olleet samanlaisia? Päivärytminne on huono, ruokailutavoissa parantamisen varaa. Perusarki, kuinka se sujuu? Saako lapsesi sinulta huomiota? Lapsi on varmaan huomannut , että kiukuttelemalla ruuasta hän saa huomiota. Joillekin lapsille se negatiivinenkin huomio on kiukuttelun arvoista. Hän on tehnyt syömisestä valtataistelun, ja sinä olet hävinnyt sen. Ellei sitten taustalla ole allegioita, ja hänelle tulee paha olo syömisestä? Mutta rivien välistä luulen, että hän kaipaa huomiota..[/QUOTE]

Ei ole erityislapsi.
 
Kuulostaapa tutulta, ihan samanlaista meillä. Saa herätellä aamulla ainakin puoli tuntia, ei suostu vessaan ja haluaa pissata housuun, usein tekeekin...

Mutta se on varma, että meillä määrään minä ja isänsä! Ei meillä lapset määrää, ei kukaan heistä. Meillä syödään mitä tarjotaan, mutta usein annan aamupalalla valita joistakin vaihtoehdoista, jotka määrään minä. Minä määrään mitä laitetaan päälle, ja jos kuuluu narinaa niin voi voi. Piste.

Mutta silti olen ilmeisen hakoteillä miksi lapsi tekee noin kun ei ole ennenkään ruokaa lattialle heittänyt. Varmaan joku uusi vaihe uhmassa siis. Eipä vaan ole muilla lapsilla tuollaista ollut.

Hoidossa ei tarvitse syödä ruokaa, niin luulee kai että kotonakaan ei tarvitse. Ei ymmärrä kai erilaisia käytäntöjä, vaikka selittäisinkin asian. Minun mielestäni se ei mene niin että jos vanhemmat käy töissä ja tekee töitä hiki hatussa ansaitakseen rahaa ruokaan niin sitten lapset vaan narisee ja jättää syömättä. EI! Se menee niin, että lapset syö ruokansa eikä heitä niitä roskiin tai seinille tai muuten vaan narise ettei tahdo.[/QUOT

Ilmiselvästi olet hakoteillä. Ja vaikutat kylmältä myös. Vielä kerran; se lapsi kaipaa HUOMIOTA, siksi heittää ruuat lattialle. Ei se huutaminen sille auta, vaan rangaistus ja oikean opettaminen! Prkl! Jos lapsi ei ymmärrä puhetta, niin herran jestas vie psykologille tai neurologille!
 
[QUOTE="Jaahas";29837248]Syytätkö sä oikeasti 3-vuotiasta? Että se ei suostu ajoissa nukkumaan?
Kuka on opettanut SILLE päivärytmit ja käytöstavat? SINÄ. Aikuinen on vastuussa että lapsi syö ja nukkuu. EI se lapsi! Huh huh![/QUOTE]

En minä sitä lasta revi sängystä minuutin välein leikkimään tai muuten vaan kävelemään ympäriinsä. Minä olen yrittänyt opettaa, että sängyssä pysytään mutta en minä myöskään voi koko ajan istua siinä sängyllä häntä kiinni pitämässä, kun on muutakin tekemistä (kuten kotityöt ja vauva). Minä olen opettanut päivärytmin, että klo 20 mennään nukkumaan mutta jostain syystä ei sitä tottele! Minä olen opettanut, että ruoka syödään muttei tottele! Miksi? En ymmärrä.
 
[QUOTE="Jaahas";29837270]Eli et ole kokeillut. Et siis tiedä miten 3-vuotias oppii. Toisto, toisto, toisto. Otat pois pöydästä, laitat jäähylle, sitten jäähyn jälkeen selität miksi joutui jäähylle ja pyydät pyytämään anteeksi. Näin toimit joka kerta kun tekee jotain väärin (lyö, tai heittää ruuat lattialle tms). Selviskö?
Kyllä on kumma jos 3-vuotias ei tajua että on tehnyt jotain väärin!
Jos ei jäähyillä ja JOHDONMUKAISELLA kasvatuksella ymmärrä, sitten neurologisiin testeihin, onko jotain vialla. Mutta on kyllä kasvatuksessakin vikaa.[/QUOTE]

NO en kai ole kokeillut kun ei ole ennen ruokaa seinälle heittänyt!!!

Jäähyllä on käynyt ja sekään ei auta. Karkailee ja ei näytä ymmärtävän miksi on jäähyllä. Ei puhe mene perille.
 
En minä sitä lasta revi sängystä minuutin välein leikkimään tai muuten vaan kävelemään ympäriinsä. Minä olen yrittänyt opettaa, että sängyssä pysytään mutta en minä myöskään voi koko ajan istua siinä sängyllä häntä kiinni pitämässä, kun on muutakin tekemistä (kuten kotityöt ja vauva). Minä olen opettanut päivärytmin, että klo 20 mennään nukkumaan mutta jostain syystä ei sitä tottele! Minä olen opettanut, että ruoka syödään muttei tottele! Miksi? En ymmärrä.

Tän on pakko olla provo.
 
Ja kaikille selvennykseksi, että tosiaan neuvolassa on keskusteltu. Olen jopa käyttänyt puheterapeutin testeissä jossa tulokseksi tuli, että ymmärtää ikätasoisesti. Mutta näitä käskyjä ja jäähyjä ym. omasta mielestään negatiivisia ei niin mukavia juttuja ei TAHDO ymmärtää eikä puhe mene perille kun ei halua.
 
Rangaistukseksi tuosta viskomisesta voit keksiä jotain, jonka juuri sinun lapsesi kokee rangaistukseksi. Onko se lelun, tms.menetys, kuivin suin katselu, kun muu perhe syö herkullista jälkiruokaa, vai pöydästä poistuminen(jonka kerrot säälivällä äänellä: Voi voi, nyt Penan pitää mennä pois pöydästä), sen tiedät sinä itse parhaiten.
Minusta kuulostat ihan hyvältä äidiltä, jolle vain tulee uhman voimakkuus uutena asiana. Älä välitä törkeistä kommenteista.
 
Tuo unentarve voi olla tosi yksilöllistä. Meidän vajaa 2-vuotias nukkuu tasan 9 tuntia yössä, mutta päikkärit onneksi 2 h. Mutta tunnen tuon tunteen, kun itse ei saa nukkua tarpeeksi eikä hoitaa rästiasioita, kun lapsi nukkuu niin vähän yössä. Pitää vaan itsekin kiirehtiä nukkumaan oman iltapalan ja pikavenyttelyn jälkeen.
 
mainitsit että teillä on vauva? saako 3v uhmis tarpeeksi hellyyttä ja huomiota vai jääkö vauvan jalkoihin? onhan se lapselle iso juttu että perheeseen tulee uusi ihminen johon iso huomiosta kohdistuu, vähän kuin jos mies toisi salarakkaansa teille asumaan niin tuntuisiko se sinussa missään?

supernanny sarjassakin alussa vanhemmat syyttää lapsiaan, mutta aina 100% vika on vanhemmissa eikä lapsissa. joten katsopa ap peiliin!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Häpeävä;29837317:
Rangaistukseksi tuosta viskomisesta voit keksiä jotain, jonka juuri sinun lapsesi kokee rangaistukseksi. Onko se lelun, tms.menetys, kuivin suin katselu, kun muu perhe syö herkullista jälkiruokaa, vai pöydästä poistuminen(jonka kerrot säälivällä äänellä: Voi voi, nyt Penan pitää mennä pois pöydästä), sen tiedät sinä itse parhaiten.
Minusta kuulostat ihan hyvältä äidiltä, jolle vain tulee uhman voimakkuus uutena asiana. Älä välitä törkeistä kommenteista.

No, kyllä välillä tuntuu että olen huono äiti kun käsken ja komennan "joka asiasta" mutta olen kuullut myös olevani hyvä äiti, mm. koska välitän lapsistani enkä anna tehdä mitä vaan. :)

Täytynee vaan ottaa jokin tehokkaampi rangaistus käyttöön, jos ruualla leikkiminen jne. jatkuu. Ja todellakin tuo uhma on voimakkaampi kuin isommilla on ollut, niin ehkä se aiheuttaa neuvottomuutta, kun ei oikein tiedä mitä pitäisi tehdä.

En vaan todellakaan ymmärrä mikähän tämän aamuisessa aiheutti sen, että ruoka piti heittää seinän kautta lattialle... mutta vaikeahan se on täällä palstallakaan kenenkään tietää kun ette olleet paikalla. Tuntuu vaan välillä, että mikään ei auta rangaistukseksi/jäähyksi, kun tuo ohta 3v tekee mitä tahtoo, rangaistuksista huolimatta.
 
En minä sitä lasta revi sängystä minuutin välein leikkimään tai muuten vaan kävelemään ympäriinsä. Minä olen yrittänyt opettaa, että sängyssä pysytään mutta en minä myöskään voi koko ajan istua siinä sängyllä häntä kiinni pitämässä, kun on muutakin tekemistä (kuten kotityöt ja vauva). Minä olen opettanut päivärytmin, että klo 20 mennään nukkumaan mutta jostain syystä ei sitä tottele! Minä olen opettanut, että ruoka syödään muttei tottele! Miksi? En ymmärrä.

Oletko vapaaehtoisesti noin monen lapsen äiti? Monta heitä sitten on? 7-vuotias, 3-vuotias, vauva, ja ? Miksi 3-vuotias on tarhassa, jos sinä hoidat vauvaa? Onko hän mustasukkainen vauvasta? Et voi olettaa , että 3-vuotias uskoo kun hänelle sanotaan. Uhma on juuri sitä että ei tottele. Ja miksi et voi istua 3-vuotiaan vieressä, nukutatko häntä koskaan? Ehkä hänellä on turvaton olo? Luetko iltasatua? Onko teillä nukkumaanmenorutiinit? Kyllä se 3-vuotias on tärkeämpi kuin kotityöt. Ja vauvan voi laskea alas, ja antaa vähän huomiota myös 3-vuotiaalle. Kuulostaa siltä että sinulla on liian monta lasta, etkä pärjää heidän kanssaan. Missä isä on? Tuo asenne että :"Olen opettanut että ruoka syödään muttei tottele! Miksi?"- kertoo että et kyllä yhtään ymmärrä uhmaikäistä, ja oletat häneltä aivan liikaa. Mene neuvolaan juttelemaan lisää.
 
Vastaus kysymykseesi: No ei. He näkevät lapsen n. 5 minuuttia . Et näytä tietävän mikä on erityislapsi.

No kyllä ne näkee lasta "vähän" pidempään kuin 5 minuuttia. Puheterapeuttikin näkee kerrallaan 60 minuuttia ja kun häneltä kysyin onko lapsella jokin kehityshäiriö tai onko autistinen kun sitä olen aiemmin pelännyt niin sanoi ettei tuo ole autistia nähnytkään eikä todellakaan ole mitenkään poikkeava vaan ihan normaali vilkas lapsi.

Ja tiedän mikä on erityislapsi. Lyhyesti sanottuna sellainen joka jotenkin poikkeaa "valtaväestöstä", tarvitsee erityistä tukea/apua ja suurella osalla on jokin sairaus tai vamma.
 
Nyt tiukempi ryhti ja kuri. Meillä oli joskus todella hankalaa noiden 2 ja 3-vuotiaiden kanssa joka aamu mutta kun lopetettiin vaihtoehtojen tarjoaminen, niin johan alkoi aamut ja syöminen sujua huomattavasti paremmin. Et anna vaihtoehtoja vaan kerrot selkeästi ja päättäväisesti että tarjolla on puuroa, eikä yhtään mitään muuta. Maistetaan vähintään sen verran mitä on ikää ja jos ei kelpaa, pois pöydästä eikä sen jälkeen pöytään ole uudelleen asiaa ennen lounasta.
 
No kyllä ne näkee lasta "vähän" pidempään kuin 5 minuuttia. Puheterapeuttikin näkee kerrallaan 60 minuuttia ja kun häneltä kysyin onko lapsella jokin kehityshäiriö tai onko autistinen kun sitä olen aiemmin pelännyt niin sanoi ettei tuo ole autistia nähnytkään eikä todellakaan ole mitenkään poikkeava vaan ihan normaali vilkas lapsi.

Ja tiedän mikä on erityislapsi. Lyhyesti sanottuna sellainen joka jotenkin poikkeaa "valtaväestöstä", tarvitsee erityistä tukea/apua ja suurella osalla on jokin sairaus tai vamma.

Lapsellasi voi olla joku neurologinen häiriö, kuten adhd, käskyt ei mene perille aivoihin asti tms. Se on aika eri kuin täysi autismi tai kehitysvamma. Et ole ihan perillä näistä, googleta vähäsen. Ja sitäpaitsi 3-vuotiaasta on vielä hankala mennä sanomaan, diagnoosit tehdään usein vasta 5-vuotiaasta ylöspäin. Mutta usein äiti tietää jo vauvasta, että jotain jännää on... Mun mielestä 3-vuotiaasi on "väliinputoaja", sinä hoidat vauvaa, etkä jaksa opettaa kädestä pitäen 3-vuotiaalle mikä on oikein ja väärin, et jaksa nukuttaa jne. Ei se sanominen tehoa, vaan pitää näyttää. Viet kädestä pitäen jäähylle, sitten selität myös miksi joutui jäähylle jne. Musta tuntuu että et jaksa tehdä mitään tällaista, oletat vaan että lapsi tottelee kun sinä käsket. Aika auktoritäärinen tapa kasvattaa lasta. Etkä ilmiselvästi ole miettinyt lapsen tunteita, miltä hänestä tuntuu että teillä on vauva jne. Katse peiliin äiti hyvä!
 

Yhteistyössä