Tarhantäti oli laittanut miehelleni Facebookissa kaveripyynnön :D

Ja tässä vaiheessa tuli tietty mieleen että onhan mulla itsellänikin fb-kaverina yksi pojan luokan avustajista.

 

Koita nyt ymmärtää sekin asia, että se ei ole kovin ammattimaista käytöstä.
Kyllä, on vaarmasti hyvä hoitaja mutta se on hänen työtä. Hälle kuuluu lapsen asiat hoitoaikoina ja tietyin rajoituksin toki hoitoajan ulkopuolellakin, mutta vanhempien asiat ei hoitajille kuulu.
Tervehditään toki ja vaihdetaan lapseen liittyvän kuulumiset aina päiväkodilla.

Ihan yhtä epäammattimaista olisi minun pyytää kaverikseni minun asiakkaitteni vanhempia (työskentelen siis lstensuojelussa).

Se on hoitajan vapaa-aikaa ja jos kerran miehellä ja hoitajalla on yhteisiä kavereita niin on voinut ihan epähuomiossa klikata "lisää kaveriksi" ja se on sitten sinne lähtenyt. Jos hän on spontaani ja toisaalta jos pk on yksityinen niin rajaus yksityiselämien ja työroolien välillä ON häilyvä. Lukemattomia kokemuksia on tästä, että pienissä kylissä yksityiset tarhat ovat vanhempien kanssa enemmän tekemisissä ja täten he ovat myös fb:n kavereita.

Mä olen myös lasussa töissä ja meilläkin oli puhetta joskus, että miten toimitaan jos asiakas vaikka uimahallin saunassa alkaa puhumaan omista asioistaan? Tultiin siihen päätelmään, että asiallisesti muutama sana voidaan vaihtaa, muttta siinä on tärkeintä ettei jää hampaankoloon. Esim jollain aloilla on linja ettei edes moikata - ollaan kun ei tunnettaisi asiakkaan yksityisyyden takia. Ettei paljastu vaikka että toinen käy terapiassa tms. Meidän esimies oli sitä mieltä, että toimitaan niin ettei jää kaivertamaan kenenkään mieltä, turha esittää ettei tunnettaisi kun oikeasti tunnetaan

 

Vaikka siksi että tuo ap juuri sanoi miehensä haluavan kavereikseen ainoastaan "oikeita kavereitaan"? Ei kai sinne ole pakko kaikkia hyvänpäiväntuttuja ottaa vain siksi ettei toinen loukkaantuisi.

Ja kuka oikeasti loukkaantuu jos joku hoitolapsen vanhempi ei hyväksy fb-kaveriksi...? Varsinkin kun se kaveriksi alkaminen on näille hoitajille vähän kyseenalaista hommaa.

Ei olekaan pakko, mutta minä en haluais sivuuttaa hoitajan kaverikutsua, koska mielestäni face kaveruus ei ole virallista ja se laitetaan monesti ihan vaan kivalle tyypille kehen törmää jatkuvassa elämässä.

 

Se on hoitajan vapaa-aikaa ja jos kerran miehellä ja hoitajalla on yhteisiä kavereita niin on voinut ihan epähuomiossa klikata "lisää kaveriksi" ja se on sitten sinne lähtenyt. Jos hän on spontaani ja toisaalta jos pk on yksityinen niin rajaus yksityiselämien ja työroolien välillä ON häilyvä. Lukemattomia kokemuksia on tästä, että pienissä kylissä yksityiset tarhat ovat vanhempien kanssa enemmän tekemisissä ja täten he ovat myös fb:n kavereita.

Mä olen myös lasussa töissä ja meilläkin oli puhetta joskus, että miten toimitaan jos asiakas vaikka uimahallin saunassa alkaa puhumaan omista asioistaan? Tultiin siihen päätelmään, että asiallisesti muutama sana voidaan vaihtaa, muttta siinä on tärkeintä ettei jää hampaankoloon. Esim jollain aloilla on linja ettei edes moikata - ollaan kun ei tunnettaisi asiakkaan yksityisyyden takia. Ettei paljastu vaikka että toinen käy terapiassa tms. Meidän esimies oli sitä mieltä, että toimitaan niin ettei jää kaivertamaan kenenkään mieltä, turha esittää ettei tunnettaisi kun oikeasti tunnetaan

Itse kyllä vanhempana toivon, että se raja ei ole häilyvä, vaan työssä ollaan työroolissa ja vapaa-aika on erikseen.
Kyllä mekin lasussa toimitaan niin kuin asiakas itse haluaa. Toiset haluavat moikata ja sitten moikataan, mutta toiset haluavat olla kuin eivät tuntisikaan. Lähtökohta on kuitenkin siinä mitä asiakas haluaa. Työn ja vapaa-ajan tulee kuitenkin erottua selvästi. Vapaalla ei työhön liittyvistä asioista puhuta edes asiakkaan kanssa, vaan pyydän palaamaan asiaan kun olen työssä.

 

Ei olekaan pakko, mutta minä en haluais sivuuttaa hoitajan kaverikutsua, koska mielestäni face kaveruus ei ole virallista ja se laitetaan monesti ihan vaan kivalle tyypille kehen törmää jatkuvassa elämässä.

Kuten joku jo tuolla sanoikin, on erilaisia käytäntöjä siihen ketä kaverikseen hyväksyy.
Toisilla kaverikriteerit on tiukemmat. Ihan turha siitä on loukkaantua.

 

Itse kyllä vanhempana toivon, että se raja ei ole häilyvä, vaan työssä ollaan työroolissa ja vapaa-aika on erikseen.
Kyllä mekin lasussa toimitaan niin kuin asiakas itse haluaa. Toiset haluavat moikata ja sitten moikataan, mutta toiset haluavat olla kuin eivät tuntisikaan. Lähtökohta on kuitenkin siinä mitä asiakas haluaa. Työn ja vapaa-ajan tulee kuitenkin erottua selvästi. Vapaalla ei työhön liittyvistä asioista puhuta edes asiakkaan kanssa, vaan pyydän palaamaan asiaan kun olen työssä.

On selvää, ettei tarvitse. Työasiat pysyy työpaikalla ja vapaa-ajalla ei todellakaan tarvitse työasioita käsitellä tai asiakkaiden/työkavereiden kanssa tekemisissä olla.
Ja se on todellakin selkeä juttu - pitäisin tosi törkeänä ja amatöörinä ihmistä kuka soittaa työasioista enää silloin kun olet työoven takanasi sulkenut.

Mutta tuo pkmaailma ei ole yhtä vakavaa ja yksityisillä päiväkodeilla on oikeasti eri meininki. Kannattaa jutella ihmisten kanssa ketkä ovat olleet töissä siellä tai vanhempien kanssa Ja kun vahinko on jo tapahtunut ja kaveripyyntö lähtenyt niin aika tylyä olisi kieltäytyä minusta.

 

On selvää, ettei tarvitse. Työasiat pysyy työpaikalla ja vapaa-ajalla ei todellakaan tarvitse työasioita käsitellä tai asiakkaiden/työkavereiden kanssa tekemisissä olla.
Ja se on todellakin selkeä juttu - pitäisin tosi törkeänä ja amatöörinä ihmistä kuka soittaa työasioista enää silloin kun olet työoven takanasi sulkenut.

Ihmisillä on tosi erilaiset työajat. Mulle on soiteltu työasiaoissa yksityisnumeroon jopa pe-la klo 22 jälkeen - tätä jo minäkin pidän kotirauhan rikkomisena - mutta jos joku soittaa klo 17 vaikka mulla loppui työt klo 14 niin en tuosta kovin isoa hernettä viitsi neään vetäistä.

 

On selvää, ettei tarvitse. Työasiat pysyy työpaikalla ja vapaa-ajalla ei todellakaan tarvitse työasioita käsitellä tai asiakkaiden/työkavereiden kanssa tekemisissä olla.
Ja se on todellakin selkeä juttu - pitäisin tosi törkeänä ja amatöörinä ihmistä kuka soittaa työasioista enää silloin kun olet työoven takanasi sulkenut.

Mutta tuo pkmaailma ei ole yhtä vakavaa ja yksityisillä päiväkodeilla on oikeasti eri meininki. Kannattaa jutella ihmisten kanssa ketkä ovat olleet töissä siellä tai vanhempien kanssa Ja kun vahinko on jo tapahtunut ja kaveripyyntö lähtenyt niin aika tylyä olisi kieltäytyä minusta.

Ihan samalla lailla päiväkodin työntekijöitten tulee pitää ero työ- ja vapaa-ajalla.
Miksi miestäni edes kiinnostaisi, mitä työntekijä vapaallaan tekee? Meille riittää, että hoitaja tekee työnsä hyvin.

Tylyä tai ei niin kaveripyyntöön mieheni ei halunnut suostua, eikä se tee hänestä tylyä ihmistä että hän haluaa pitää yksityisyytensä.

 

Ei ole yhtään tylyä.
Ihmetyttää Happygirlin jankuttaminen asiasta. Mitä väliä millainen meininki yksityisessä pk:ssa on ja miksi pitäisi haastatella siellä työskenteleviä tai lasten vanhempia? Jos ei tahdo hyväksyä kaveriksi fb:ssä niin ei tahdo.

 

Ihmisillä on tosi erilaiset työajat. Mulle on soiteltu työasiaoissa yksityisnumeroon jopa pe-la klo 22 jälkeen - tätä jo minäkin pidän kotirauhan rikkomisena - mutta jos joku soittaa klo 17 vaikka mulla loppui työt klo 14 niin en tuosta kovin isoa hernettä viitsi neään vetäistä.

Huh :O Juu en minäkään enää jaksa olla niin tarkka, joskus nuorempana olin kauhean mustavalkoinen ja hieman joustamaton, mutta nykyään voin tulla töihin aikaisemmin lyhyellä varoitusajalla jos työkaveri soittaa ja ottaa sen pois sitten myöhemmin. Vaikka periaatteessa ei tarttis mut mielummin olen kiva

 

Epäilen että mitään yleistä ohjeistusta tuosta asiasta ei ole ja hiukan se tuntuisi oudollekin että sellainen olisi koska ne hoitajat voivat olla esim. jonkun vanhemman kaverita kenties sukulaisia jne.
Joku ehkä haluaa/haluaisi pitää fb:ssä kaverina ihmisiä joiden kanssa on tekemisissä päivittäin.
Toisaalta kaveripyynöistä kieltäytymisestä ei kenenkään pitäisi loukkaantua, koska niin paljon se vaihtelee ketä kukakin haluaa fb kaverilistoilla pitää.

 

Kaikkia mustasukkaisia tonttuja ne sinne lastensuojeluun ottaakin töihin.

 

No mites sen profiilin saa salaiseksi enää?? Kuka vaan voi hakea nimellä sitä ei voi enää estää paitsi blokkaamalla

 

Ei ole mitään yleistä ohjeistusta asiasta eikä ole ns. kiellettyä meillä. Huomioisin tässäkin keskustelussa kuitenkin että päiväkoti on hieman eri asia kuin lastensuojelu...

Itse en pyydä hoitolasten vanhempia facebook kavereiksi. Mutta ei ole mitenkään kiellettyä "kaveerata" hoitolasten ja heidän vanhempien kanssa vapaa-ajalla, jos tykkää. Tiedän esim. tapauksia jossa hoitaja on ottanut hoitolasta luokseen leikkimään vapaa-ajalla, hoitajan omien lasten kanssa.

Jos miehesi ei halua tuota hoitajaa kaverilistalle niin sitten vaan jättää hyväksymättä, simple as that.

 

No todella epäammattimaista. Ei ole ok. Itse saan joskus lasten vanhemmilta kaveripyyntöjä jotka aina deletoin. Yksi äiti tästä loukkaantui todella paljon ja mustamaalasi minut johtajalle jne. Mutta en ikinä hyväksyisi vanhempia tai edes entisiä hoitolapsia joista osa on jo parikymppisiä

 

Ihmiset, relatkaa Jossain muualla länsimaailmassa opettajat ja oppilaat asuvatkin yhdessä eikä kukaan sitä paheksu. Yritettäisiin mekin täällä Härmässä pikkuisen vapautua.

Me ollaan jostain jenkkisarjoista otettu stalkkaus, creepy, yms. vain selittämään meidän omia ahtaita käytösnormeja. Kannattaa miettiä asioita vähän pidempään. Hauskaa - ja ironista - on tää ihmisten ennustettavuus täällä.

 

En mäkää hyväksyis kaveriks ja pidän tuota todella epäammattimaisena käytöksenä.

 

En mäkää hyväksyis kaveriks ja pidän tuota todella epäammattimaisena käytöksenä.

Olen NIIN sydämistynyt!

Yrittäisitte nyt oikeesti - edes pääsiäisenä - olla rennommin. Miehetkin yleensä tykkää enemmän sellaisesta.

 

Toivon kyllä, että jokainen työntekijöistäni ajattelee eri tavalla. Olen yksityisen päiväkodin johtaja, ja kyllä työ ja yksityisyys on meillä vakavaa. Se ei mitenkään poista sitä, että toivon, että työntekijöillä on töissä mukavaa ja hauskaa yhdessä. Asiakkaisiin pitää silti suhtautua vakavasti.

Olemme kaikkien työntekijöiden kesken fb-kavereita, ja kyllä päivitykset välillä koskevat työasioita. Ei tietenkään niin, että kukaan työyhteisön ulkopuolelta suoraan ymmärtäisi mistä puhutaan, mutta viitteitä kuitenkin. Ellei asiakas ole tuttu myös kunnolla työkuvioiden ulkopuolelta, emme voi tietää miten hän näitä tulkitsee. Eikä kuulu edes joutua tulkitsemaan. Vähän sama juttu, kuin että meidän ei töissä kuulu puhua lasten eikä vanhempien kuullen kenenkään asiakkaan asioista, ei edes niin, että "siitä ei tajua mitään".

Ammatillista on pitää työt erillään vapaa-ajasta, ja fb kuuluu vapaa-aikaan.

 

Onhan fb:ssa vaikka minkälaista tossun kuluttajaa, joillekin on tärkeää että kaverilistalla on jotain bb-julkkiksia, toiset haluaa haalia mahdollisimman paljon kavereita. Mulle oudoin kaverikutsu taisi olla henkilö, jota en tuntenut mutta joka paljastui sitten mieheni sedän vaimon kampaajaksi.

En mä mitään tarhantätiä tai opettajaa tai edes lasten kavereiden vanhempia huolisi kaveriksi, jos ei heidän kanssaan olisi mitään muuta yhteistä kuin tuo löyhä side. Jos joku loukkaantuu siitä että hylkään pyynnön niin siitä vaan, ihan omaan vapaaseen tahtiin

 

Olen NIIN sydämistynyt!

Yrittäisitte nyt oikeesti - edes pääsiäisenä - olla rennommin. Miehetkin yleensä tykkää enemmän sellaisesta.

Syö paskaa

 

Syö paskaa

Taisi kalikka kalahtaa? ;-)

 

Taisi kalikka kalahtaa? ;-)

Juuu juu kyllähän sä tiiät.

 

Hyvin epäammattimaista. En ikinä suostuis asiakkaideni kaveriksi. Haluan facessakin kertoa jotain arjesta, lapsista, reissuista ja nämä ei kuulu asiakkaille pätkääkään. En halua jakaa sitä jos lipitän lomalla viiniä laiturin nokassa. Voin prismassa jonkun vauvaa ihastella jos vanhemmat tulevat esittelemään, mutta muuten en halua olla asiakkaiden kaveri.

 

Olemme kaikkien työntekijöiden kesken fb-kavereita, ja kyllä päivitykset välillä koskevat työasioita. Ei tietenkään niin, että kukaan työyhteisön ulkopuolelta suoraan ymmärtäisi mistä puhutaan, mutta viitteitä kuitenkin.

Ammatillista on pitää työt erillään vapaa-ajasta, ja fb kuuluu vapaa-aikaan.

Eikös tässä nyt ole PIENOINEN ristiriita.

En ole kaikkien työkavereiden kanssa fb-ystäviä ja missään nimessä mitään työasioita ei puhuta facebookissa, ei edes viitoitellen tai viitaten. Se olisi melko epäammattimaista. Sitä varten on keksitty mm. puhelimet, jos työpaikan ulkopuolella tulee asioita mieleen.