En vaan tajua tota omat rahat -juttua.

Miksi rahan suhteen asia on eri kuin vaikka vaatteiden, kosmetiikkatuotteiden, yms tavaroiden? Kyllähän niissä yleensä ihmisillä on omat, samoin kuin vaikka moottoripyörä on usein jomman kumman jne.

Miksi pitäisi jakaa ne erilleen? Miksei voi antaa omastaan toiselle? Miten se on sulta pois että puoliso ostaa joku kuukausi enemmän harrastus välineitä ja toisena kuukautena ehkä sinä panostat johonkin enemmän? Ja yhdessä tiedätte missä mennään, mikä on linja hurvitteluun ja muuhun ylimääräiseen.

 

HG:lle: Tiedän olevani asian suhteen melko yksin mutta minulle kyseessä on myös periaateasia. Haluan olla parisuhteessakin oma itsenäinen henkilö. Haluan että minulla on omia ystäviä, omia harrastuksia ja omat rahat. En halua jakaa kaikkea mieheni kanssa vaikka elämäni hänen kanssaan jaankin.

 

Miksi se muuten on muiden päänvaiva miten kukakin tekee?

 

Miksi se muuten on muiden päänvaiva miten kukakin tekee?

Höh, no kai tätäkin asiaa saa miettiä siinä missä muitakin?

Itse kyllä ymmärrän että on monenlaisia tapoja toimia, eikä yhtä oikeaa tässäkään.

 

Höh, no kai tätäkin asiaa saa miettiä siinä missä muitakin?

Itse kyllä ymmärrän että on monenlaisia tapoja toimia, eikä yhtä oikeaa tässäkään.

Saa. Mietin vaan kun jotkut on niin ehdottomia, ettei ymmärrä muuta ku sen oman tavan. Että leimataan ne joilla on eri tavat, jotenkin itsekkäiksi esimerkiks.

 

Saa. Mietin vaan kun jotkut on niin ehdottomia, ettei ymmärrä muuta ku sen oman tavan. Että leimataan ne joilla on eri tavat, jotenkin itsekkäiksi esimerkiks.

Toi on kyllä ihan totta. Mäkään en nyt ihan ymmärrä, että miten se jonku persettä kaivelee, kun toiset hoitaa asiansa eri tavalla kuin _meillä_...

 

Mä en haluis omaa tiliä tai omia rahoja, mutta mun vanhemmilla on omat rahat, mun siskolla on omat rahat... Ei ne ole itsekkäitä, vaan niille se on tärkeetä, että on omat rahat.

 

Niin kun ihmisille on niin erilaiset asiat tärkeitä. Ja niistä tärkeistäkin on monta erilaista mielipidettä. Mun vinkkelistä tärkeintä olisi se, että molemmat puolisot ovat samoilla linjoilla tollasista jutuista.

 

Miksi pitäisi jakaa ne erilleen? Miksei voi antaa omastaan toiselle? Miten se on sulta pois että puoliso ostaa joku kuukausi enemmän harrastus välineitä ja toisena kuukautena ehkä sinä panostat johonkin enemmän? Ja yhdessä tiedätte missä mennään, mikä on linja hurvitteluun ja muuhun ylimääräiseen.

Lainasin tässä joku päivä miehen sukkia, mutta hänen ne silti ovat... Pointtini oli, että aika usein ihmisillä ON myös omia tavaroita, miksi oma raha on ongelma?

 

Meillä on omat tilit ja mutta yhteinen talous siinä mielessä, että se maksaa joka ehtii ja jaksaa. Tulot miehellä noin kolmanneksen suuremmat kuin minulla. Miehen tilitä menee asuntolaina ja minä taas säästän meidän yhteiselle tilille pahan päivän varalle. Ja silloin kun olin hoitovapaalla, niin mies hoiti suurimman osan maksuista.
Mutta tunnen myös ihmisiä, joille on erittäin tarkkaa, että kaikki menee puoliksi. Esimerkiksi yksikin tuttuni maksoi äitiyslomalla ja hoitovapaalllakin ollessa kaiken puoliksi. Lapsilisät menevät lasten tileille. Tämä äiti sitten kerran kertoi, että oli joutunut lainaamaan lapsensa tililtä rahaa, että sai ostettua uudet kengät, kun entiset meni rikki, mutta aikoi maksaa heti pystyessään takaisin. Olin kyllä täysin kysymysmerkkinä. Ja miehellä todellakin oli hyvät tulot, joten perheenjäsenillä oli erilainen elintaso.

 

Mä en taas ymmärrä talouksia joissa rahat on yhteiset.
Jos meillä niin olisi niin tilillä olisi pyöreät 0 euroa.

 

Lainasin tässä joku päivä miehen sukkia, mutta hänen ne silti ovat... Pointtini oli, että aika usein ihmisillä ON myös omia tavaroita, miksi oma raha on ongelma?

Koska siinä menee maku jos herran jestas kumppanuus on sellaista, ettei voi antaa omastaan puolisolleen! Ja ystävilleen. Ei raha ole kuin välinearvo, asia josta ei pidä stressata, tässä on muutenkin elämässä tarpeeksi päänsärkyä että jostain rahasta pitää tehdä numero. Voi että vihaan kontrollifriikkejä.

 

Koska siinä menee maku jos herran jestas kumppanuus on sellaista, ettei voi antaa omastaan puolisolleen! Ja ystävilleen. Ei raha ole kuin välinearvo, asia josta ei pidä stressata, tässä on muutenkin elämässä tarpeeksi päänsärkyä että jostain rahasta pitää tehdä numero. Voi että vihaan kontrollifriikkejä.

Siis sulla ja sun kumppanilla on yhteiset rahat? No niin meilläkin, mutta miksi häiritsee, jos muilla on toisin?

 

Koska siinä menee maku jos herran jestas kumppanuus on sellaista, ettei voi antaa omastaan puolisolleen! Ja ystävilleen. Ei raha ole kuin välinearvo, asia josta ei pidä stressata, tässä on muutenkin elämässä tarpeeksi päänsärkyä että jostain rahasta pitää tehdä numero. Voi että vihaan kontrollifriikkejä.

Yhteiset rahat sellaisen henkilön kanssa, joka ei ymmärrä mitään rahan päälle ja käyttää aina rahat viimeiseen penniin on painajainen. Tollanen hälläväliasenne on kamala.

 

Yhteiset rahat sellaisen henkilön kanssa, joka ei ymmärrä mitään rahan päälle ja käyttää aina rahat viimeiseen penniin on painajainen. Tollanen hälläväliasenne on kamala.

Olkoon, onneksi en eksy koskaan nipojen seuraan, jotka ei voi nauttia elämästä ja ansaitsemistaan rahoista. Ihan sama kuinka rikkaita ne saidat on niin tuskin pystyvät rauhassa olemaan niiden rahojensa kanssa, aina heillä on se stressi perseessä.

 

Olkoon, onneksi en eksy koskaan nipojen seuraan, jotka ei voi nauttia elämästä ja ansaitsemistaan rahoista. Ihan sama kuinka rikkaita ne saidat on niin tuskin pystyvät rauhassa olemaan niiden rahojensa kanssa, aina heillä on se stressi perseessä.

Siis mistäs sä nyt oikeestaan puhut? Ketkä eivät voi nauttia ansaitsemistaan rahoista? Jos molemmilla on omat rahat, niin aika rauhassa saa nauttia siitä omasta fyffestä Mutta siis tosissaan, kadotin sun pointin nyt ihan totaalisesti.
(Piti ihan kirjautua nyt)

 

Olkoon, onneksi en eksy koskaan nipojen seuraan, jotka ei voi nauttia elämästä ja ansaitsemistaan rahoista. Ihan sama kuinka rikkaita ne saidat on niin tuskin pystyvät rauhassa olemaan niiden rahojensa kanssa, aina heillä on se stressi perseessä.

Ei ole stressiä rahoista kun niitä käyttää järkevästi. On esimerkiksi rahaa mennä työpaikalle jne. Ei välttämättä olisi, jos puolisona olis joku reikäpää jonka mielestä on ok käyttää vaikka kaikki hetken mielijohteesta vaikka ryyppäämiseen.

 

Ei ole stressiä rahoista kun niitä käyttää järkevästi. On esimerkiksi rahaa mennä työpaikalle jne. Ei välttämättä olisi, jos puolisona olis joku reikäpää jonka mielestä on ok käyttää vaikka kaikki hetken mielijohteesta vaikka ryyppäämiseen.

 

Siis mistäs sä nyt oikeestaan puhut? Ketkä eivät voi nauttia ansaitsemistaan rahoista? Jos molemmilla on omat rahat, niin aika rauhassa saa nauttia siitä omasta fyffestä Mutta siis tosissaan, kadotin sun pointin nyt ihan totaalisesti.
(Piti ihan kirjautua nyt)

Mitä pointtia on olla yhdessä jos ei halua tukea puolison harrastuksia yms esimerkiksi rahallisesti? Lapsiakin opetetaan jakamaan ja sitä taitoa parisuhteessa monen pitää aidosti opetella, niin kun keskusteluakin. Jos elää täysin itselleen ja välittää vain omasta selustasta niin miksi olla yhdessä?

 

Mitä pointtia on olla yhdessä jos ei halua tukea puolison harrastuksia yms esimerkiksi rahallisesti? Lapsiakin opetetaan jakamaan ja sitä taitoa parisuhteessa monen pitää aidosti opetella, niin kun keskusteluakin. Jos elää täysin itselleen ja välittää vain omasta selustasta niin miksi olla yhdessä?

Kyllähän niistä omista rahoistakin voi aina lainata tai jopa antaa. Se, että molemmilla on omat rahat, ei automaattisesti tarkoita, että välitetään vain omasta selustasta, kuten asian ilmaisit. Toisesta voi välittää paljonkin muillakin kuin sun tai kenenkään muunkaan määrittelemillä kriteereillä.

 

Kyllähän niistä omista rahoistakin voi aina lainata tai jopa antaa. Se, että molemmilla on omat rahat, ei automaattisesti tarkoita, että välitetään vain omasta selustasta, kuten asian ilmaisit. Toisesta voi välittää paljonkin muillakin kuin sun tai kenenkään muunkaan määrittelemillä kriteereillä.

Joopa joo, elämänarvot (ja ehkä elämäntyyli) on silloin liian erilaiset, että suhde voi olla hyvä. Ei normaalissa parisuhteessa väännetä kättä rahasta ja eletä itsekkäästi "tää on nyt mun" "pidä sä huoli omista asioistas ja rahoista" -tyylisesti.

 

Unettomana tulin tänne vielä kurkkaamaan. Mullekin on ihan sama, miten ihmiset elävät, mutta tästä huolimatta en voi vaan ymmärtää jotain tiettyjä asioita. Tai oikeastaan on paljon asioita maailmassa, mitä en ymmärrä. HG-91:n kanssa monesti asiasta oon samaa mieltä tässä ketjussa.

Me ainakin ollaan miehen kanssa oltu niin pitkään yhdessä että ollaan kasvettu ihan yhteen, joskus ollaan puhuttu, että tuntuu siltä, että on sama henkilö. Sairasta, teidän. Eikä tätä kannata ihan kirjaimellisesti ottaa. Mutta koska ollaan jo "vanha pari" niin olisi hassua ruikuttaa, että kyllä tässä olen itsenäinen nainen ja haluan omat rahat omalle tililleni. Kyllä me silti aina kaupassakin sanotaan, että "mä voin maksaa tällä kertaa" ja se on sitten jotenkin hauskaa, koska on tosiaan se yhteinen tili. Mutta oishan se toki ihan eri asia tuoreessa parisuhteessa tai jos toinen ois tosiaan ihan reikäpää tuhlailija tai harrastaisi vaikkapa intohimoisesti ja kaikki rahat vieden kilpaveneiden rakentamista jne.

 

monesti = monesta

 

Ei ole stressiä rahoista kun niitä käyttää järkevästi. On esimerkiksi rahaa mennä työpaikalle jne. Ei välttämättä olisi, jos puolisona olis joku reikäpää jonka mielestä on ok käyttää vaikka kaikki hetken mielijohteesta vaikka ryyppäämiseen.

Ei kato voi stressata ku on avuliaita taxikuxkeja jotka ymmärtää antaa maksuaikaa eikä kato nipota silleen turhasta vaix mä en haluu myöhästyy mun duunista ku mä en osaa lukee karttaa, tiex?

 

Joopa joo, elämänarvot (ja ehkä elämäntyyli) on silloin liian erilaiset, että suhde voi olla hyvä. Ei normaalissa parisuhteessa väännetä kättä rahasta ja eletä itsekkäästi "tää on nyt mun" "pidä sä huoli omista asioistas ja rahoista" -tyylisesti.

Siis silloinhan ne elämänarvot on samanlaiset. Häh?