Ai nii.
Mitä siraffi sanoi tost pakulla ajamisesta, niin saanko kertoa? Ei se mitn, kerron silti.
Ekaa kertaa eläissäni ko tartuin pakun rattiin, ni mut komennettiin siihen oitis ko leima kortissani oli tushkin ehtiny kuivua. Mikäs siinä, et pakun perseessä perseessä on puolen miljuunan edestä soittotarvikkeita? Ei mitn.
Ja toisekseen, mä tykkäsin pakulla ajamisesta ensihetkellä. Perse on korkeemmalla ja näkee paremmin ulos kuin mistään siihen asti ajamastani kuplasta tai taunuksesta. Kiva juttu.
Mut rundin paluumatkalla sit kyydissä oli kaks kolmetoistakesäistä soittokoululaista. Jotka hirveesti luottaa siihen, et kuskina on ammattilainen, joka on tehny tätä ennenkin. Paskamaista valehdella lapsille.
Sit kun keikka oli onnellisesti ohi, niin piti ajamani paku firman talliin...
... mut se autotallin ovenleveys oli peilit sisääntaittaenkin +20cm pakunleveys, niin mä stoppasin auton siihen ja sanoin, et en mä tätä osaa. Firman kuski sit hyppäs rattiin ja heitti pakun oviaukosta sisään.
Ehkäpä alussa oli kyseessä testi, et miten Asiankannattaja pärjää pakun kans rekan perässä. (Tohon aikaan kännyköitä ei oltu vielä keksitty). Homma lakkaa olemasta testi, ko laitetaan kaksi lasta kyytiin ja sanotaan, et vie heidät kotiin.
Arvatkaas hävettikö, kun en osannu ajaa sitä pakua firman tallin ovesta sisään?
Hävetti ihan tuelta.
Mut ton jälkeen mut komennettiin ajamaan firman pakuja kymmeniä kertoja, ennenko pääsin Inttiin hommaa karkuun.
