Tykkääkö joku oikeasti olla kotiäiti vai onko se ratkaisu naisille jotka eivät työllisty?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ammattivalittaja
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Osa ystävistäni ainakin ovat jääneet erittäin mielellään kotiäideiksi niin pitkäksi aikaa kuin vain on mahdollista, tarkoittaahan se vuosien "lomaa" työssäkäynnistä.
Tiedän yhden joka jo haaveilee siitä että vauvan "avulla" ei tarvitse enää töihin tulla.

Ja nämä ovat erittäin fiksuja, tavallisia aikuisia, jotka eivät siksi tee lapsia, mutta pitävät sitä kotonaoloa tosi mahtavana bonuksena lapsen saannin lisäksi.
 
Uskoisin, että riippuu ihan ihmisestä itsestään.

Minusta oli ihanaa olla kotona tytön ollessa pieni, mutta kyllä minän hyvin mielelläni sitten töihinkin menin.
 
Olin 5 vuotta kotona lasten kanssa. Vakityö odotti. Jos olis rahaa, niin jäisin heti kokonaan kotiin. Olis ihana odottaa lapset koulusta tuoreiden sämpylöiden kanssa. Pihatöissä viihtyisin vaikka kaikki päivät. Tiedän olevani vähän outo;)
 
Olen akateemisesti koulutettu ja minulla on vakityöpaikka olemassa. Kotiäitiyttä tulee pian 7 v täyteen ja ihan vapaaehtoisesti, omasta halusta olen kotona lasten kanssa ollut. Tosin nyt lähden pian takaisin työelämään ja ihan jo odotan sitä. Aikansa kutakin.
 
  • Tykkää
Reactions: Happygirl-91
Tavallaan ymmärrän sen houkutuksen, kukapa sitä "lomasta" kieltäytyisi. Mutta itse ainakin pelkäisin jääväni täysin tyhjän päälle sillä kohtaa, kun olisi aika palata työmaailmaan. Monen vuoden aukko työhistoriassa ei vaan kuulosta omaan korvaani siltä, että paluu olisi kovin helppo ja todennäköisesti maisterinpapereillani saisin sillä kohtaa pyyhiä takapuoltaan, jos ei ole kouluttanut ja pitänyt itseään ajan tasalla kotona olon aikanakin. Enkä voisi kuvitella lopunelämääni kotona tai toisella alalla.
 
Olin täysin vapaaehtoisesti kotona, vapaana päätyöstäni yli 15 vuotta. Minulle ratkaisu oli erittäin helppo, koska olen lastenhoitoalalla. En todellakaan halunnut lähteä toisten lapsia kasvattamaan, kun oma katras oli siinä lähellä ;)

UPEAA aikaa, mahtavia päiviä täynnä sisältöä. Eikä kaikki päivien sisältö liittynyt lasteni kehityksen tukemiseen ja kasvatukseen, joten mielenkiintoista oli. Töihin olen kevannut pitkän tauon jälkeen, vaikka totta kai itse joutui opettelemaan paljon uusia asioita.
 
Olin kotona reilun vuoden ja puolikkaalla puolison kanssa puoli vuotta päälle. Hoitovapaalla kyllä kirjoitin väitöskirjani ja isovanhemmat hoitivat lasta. Halusin kiireesti töihin, olen liian laiska kunnolliseksi kotiäidiksi.
 
mä rakastin olla 5 vuotta kotona lasten kanssa, ja nyt olen ollut 2 v töissä. aikomukseni on jäädä kotiin kun eka lapsista menee nyt syksyllä kouluun ja olla taas pari vuotta kotona lasten kanssa, kun käyvät koulua. onhan se kiva kun on äiti kotona odottamassa lapsia koulusta. ei joudu muksut hunningolle.
 
Ihanaa on olla kotona! Minulla on yksi 3v poika ja lomaahan tämä on! Koulut odottaa, syksyllä palaan ne loppuun tekemään ja siirryn töihin.... Lapsi on tällöin 3,5v. Unelmatyöni olisi kuitenkin jotain kotona ja kyökissä tapahtuvaa duunia, kuten kotiäiteilyä ;) Lukupäätä ja muuta olisi kyllä paljonkin, mutta tämä on parasta!
 
Kyllä tykkään olla kotona lasten kanssa . 4 vuosi alkoi juuri ja haaveena olla vielä 3 vuotta ;-) töihin "lomalle" ei ole varsinaisesti ikävä on ihana kasvattaa lapsista "omansa näköisiä" ja seurata jokaisen omaa kehitystä. Täällä toinen outo. ;-)
 
Minä olin kotiäitinä 18v ja ihan omasta vapaasta halustani, en siksi, etten haluaisi opiskella/tehdä töitä, vaan katsoin kotiäitiyden olevani minulle se tärkein asia.
Nyt on kuopus 4v, töissä olen ollut pian ½v (itse hommasin paikan, en pyytänyt työkkäristä apua) ja nyt olen saamassa opiskelupaikankin, jotta voin työn ohessa opiskella itselleni ammattitutkinnon.
Jos olisin tehnyt lapset vain sen takia, ettei tarvitse mennä töihin, olisin tehnyt niitä lisää tai sitten välttelisin kaikin voimin töitä ja opiskelua.
 
kotona olin aika väsynyt, aina samaa aamupuuro-leikkipuisto-päikkärit-ulos-syömään-nukkumaan
Ja vaikka miten paljon touhuaisit ja askertelisit, ei se tee elämästä yhtää sen parempaa.

Toisaalta jos työpaikkani olis jossain kaupan kassalla tai siivousalalla, olisin mielummin kotiäiti
 
  • Tykkää
Reactions: Salla07
kotona olin aika väsynyt, aina samaa aamupuuro-leikkipuisto-päikkärit-ulos-syömään-nukkumaan
Ja vaikka miten paljon touhuaisit ja askertelisit, ei se tee elämästä yhtää sen parempaa.

Toisaalta jos työpaikkani olis jossain kaupan kassalla tai siivousalalla, olisin mielummin kotiäiti

Juu sama. Kun viikon kohokohdaksi nousi lauantaisauna tai joku tv-ohjelma, alkoi olla jo aika ikävä töihin. En jotenkin syty pikkulasten kanssa puuhailusta. Nuudun, kun aivot ei toimi. Olenkin enemmän "isojen lasten äiti" -tyyppi eli kotonani enemmän koululaisten ja teinien kasvattajana.

Mutta kanssa joo, jos olisin sivankassa, jäisin mielummin kotiin.
 
[QUOTE="onnellinen";29645649]mä rakastin olla 5 vuotta kotona lasten kanssa, ja nyt olen ollut 2 v töissä. aikomukseni on jäädä kotiin kun eka lapsista menee nyt syksyllä kouluun ja olla taas pari vuotta kotona lasten kanssa, kun käyvät koulua. onhan se kiva kun on äiti kotona odottamassa lapsia koulusta. ei joudu muksut hunningolle.[/QUOTE]

Ei ne ekaluokkalaiset halua kotiin tulla koulun jälkeen vaan mennä ip-kerhoon kun siellä on ihan kaikki kaveritkin. Kotiäitien lapset lähes kyynel silmässä pyytävät päästä ip-kerhoon, mutta äiti sanoo ei - kun on äiti kotona niin kerho maksua ei makseta. Ja sitten vietetään iltapäivä koneella kun ei ole leikkikaveria.
 

Yhteistyössä