Töykeyden huippu! (äiti ei saanut yhtään joustoa)

Sipsi: opintojen lykkäys on yksi vaihtoehto, mutta yhteiskuntamme tarvii ap:n verorahoja ennemmin kuin jakelee hoitorahoja, joten vaihtoehtona myös voisi yrittää joustoa koululta, jos se vain onnistuu.

Tuokin on aivan totta

Kuitenkin opettajana ajattelen niin, että jos opiskelu on yhtä tuskaa ja riitelyä lähipaikoista (ja voi tulla tilanteita, että "lähellä" ei ole yksikään paikka), on ehkä kuitenkin parempi odotella vaikka vuosi. Niin äidin kuin lapsen (ja myös opiskelukavereiden ) kannalta. Yhteiskunta ei tuohon yhteen vuoteen kaadu varmastikaan.

Tuo otsikon "Törkeyden huippu" sai minut kyllä ihmettelemään. Jos oppilaitos kuitenkin paikan järjestää. Törkeyden huippu olisi mielestäni se, oman työn kannalta katsoen, ettei jollekin järjestyisi minkäänlaista paikkaa, ja esimerkiksi valmistuminen viivästyisi sen vuoksi. Ja kyllä minä opettajana yritän olla opiskelijoille tasapuolinen, niin perheellisille kuin perheettömille, harjoittelupaikkojenkin suhteen. Mielestäni on vain reilua tietää jo tullessaan, varsinkin jos on pienen lapsen vanhempi, että tilapäisesti voi joutua harjoitteluun vähän etäämmäksikin.

 

Anteeksi, otsikko olikin töykeyden, ei törkeyden, huippu. Laitoin juuri lukulasini päähän...

 

Mun mielestä on kyllä hölmöä vähätellä lemmikkejä. Ei ne meillä ainakaan itsekseen pärjää, ja kun olin sektion vuoksi kotoa pois n. viikon, niin toinen kissoista reagoi tosi voimakkaasti siihen.

Semmoista se on, että ihmiset on yleensä vastuussa muistakin aikuisiällä, ja sen mukaan pitää siten elää. Toisilla ne on lapset, jollakin se voi olla vaikka hevonen. Joko sitten valitsee niin ettei esim. hae kouluun jossa on mahdollisuus joutua pidemmälle harjoitteluun, tai sitten vaan yrittää järjestää asiat siihen malliin että opiskelu onnistuu. Mutta mielestäni ei voi olettaa että menee automaattisesti muiden edelle harjoittelupaikkoja jaettaessa jos on kouluun mennyt missä niitä ei riitä läheltä kaikille.

Syy voi tosiaan olla pikkuvauva, kuolevat isovanhemmat tai omat vanhemmat... U name it. Aika sydämmetön pitää ihmisen olla jos todella on sitä mieltä, ettei inhimillisyydellä ole mitään väliä ja harjoittelupaikat pitää aikuisille ihmisille arpoa.

Lemmikki ei tarvitse ympärivuorokautista huolenpitoa toisin kun lapsi. Sille on helppo hankkia naapuri/kaveri huolehtimaan ruokkimisesta, lenkittämisistä.

 

Syy voi tosiaan olla pikkuvauva, kuolevat isovanhemmat tai omat vanhemmat... U name it. Aika sydämmetön pitää ihmisen olla jos todella on sitä mieltä, ettei inhimillisyydellä ole mitään väliä ja harjoittelupaikat pitää aikuisille ihmisille arpoa.

Lemmikki ei tarvitse ympärivuorokautista huolenpitoa toisin kun lapsi. Sille on helppo hankkia naapuri/kaveri huolehtimaan ruokkimisesta, lenkittämisistä.

Miten niin ei tarvitse? Esim. koiraa tarvitsee ulkoiluttaa useamman kerran päivässä. Ja tarvitsee kotieläimetkin yleensä ihmisen läsnäoloa, eikä se lemmikeillekään ole sama että kuka siinä on, vaan omistajaansa kaipaa. Että ei niitäkään eläimiäkään noin vaan jätetä.

Tottakai lapset on tärkeämpiä kuin eläimet, mutta on eläimistäkin pidettävä huolta, joka päivä, ja yleensä monta kertaa päivän aikana kun ne kerran on itselleen hoidettavaksi ottanut.

 

Ei ne lapset ole yhtään sen erilaisempia kuin minun lemmikkini. Sinulle ehkä lapset ovat maailman napa, mulle lemmikit.

Juuri näin. Olen koko kirjoituksestasi täsmälleen samaa mieltä. On aina hienoa, jos oppilaitos voi joustaa kohtuullisesti, mutta joustoa täytyy sitten tarjota kaikille oikeudenmukaisesti. Opiskelijoita ei voi asettaa eriarvoiseen asemaan elämäntapavalintojen vuoksi.

 

Lupasin etten ota osaa enää keskusteluun, mutta häppäri rakas. Luuletko olevasi minua jollain tasolla muka parempikin kun haukut minut vajokiksi, ajatelemaan kykenemättömäksi, idiootiksi ja älykääpiöksi? Paljon haukkumasanoja piene lapsen suusta yhteen viesttin.

Mitä hyödyt minun haukkumisestani kaikilla noilla termeillä ja missä olinkaan esim sinua haukkunut?

(Sanoo siis nainen, joka haukkuu perheenäitejä homeperseiksi).. Just sayin

Muuten, täällä ollaan näköjään tosissaan otettu minun käärme-esimerkkini. Pitää ilmeisesti tulla erikseen toteamaan että kyse oli sarkasmista. En ehkä nyt ihan tosissani kuvittele kenenkään jäävän nuhaisen käärmeen kanssa kotiin.

 

Onneksi luojan kiitos tosielämä on aivan eri maailmansa mitä tämä palsta.

No sanopa muuta. Siksipä toivonkin, että sinullakin käytös on tosielämässä ihan muuta kuin täällä.

 

Hyvä baby-mama

Sinustako hg:n viesti oli ihan oikeutettu minua kohtaan? Eli kun nyt yhden ylilyönnin heitän, niin on ihan oikeutettua saada täysilaidallinen takaisin?

Ja oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että lemmikitkin voivat sairastua ja tarvita päivittäistä lääkitystä? Minulla on tällä hetkellä sellainen tilanne, että lemmikkini on sairas ja tarvitsee loppu elämän kestävän lääkityksen. Tällä hetkellä lääkitys on tiuhaa ja seuranta myös. Eli sinusta siia voisin jättää lemmikkini jonkun naapurin tai kaverini hoitoon viikoksi jopa kahdeksi? Koska onhan se VAAN eläin!?

Et ehkä pysty ymmärtämään miten tärkeitä minulle lemmikkini ovatkaan, sinulla on lapsia. Ole niistä ihan helvetin onnellinen! Anna minun on olla lemmikeistäni.
Ja ehkä nyt luulet olleesi hauskakin "nuhainen käärme" kommentillasi, mutta kerrotakoon sinulle, että se loukkasi.
Samoin kaikki ylenmääräinen hyökkäys minua vastaan, koska vaadin vain tasa-arvoista kohtelua lemmikkini avulla.

Miksi vain yhden ryhmittymän (lapsellisten) tulisi saada erityiskohtelua? En ymmärrä. Mikä muka eläimestä tekee toisarvoisen toisen eläimen rinnalla? Se, että toisella karvoja enemmän kropassaan kuin toisella? Vai mikä?

Sitten kun joskus ymmärrät mitä haen teksteilläni takaa, niin toivon, että tunnet sydämessäsi piston näiden tekstiesi perusteella.

 

Ilmeisesti tämä naissihteeri tiesi miten se oikeasti menee, eikä vaan veikkaillut sen järjestyvän. On eri asia epäillä, että kyllä kai se onnistuu, kun tietää, että sitä ei voi LUVATA.

Mä oisin taas veikannut päinvastoin. Eli SIHTEERILLÄ ei ole henkilökohtaisia valtuuksia luvata tuollaisia asioita.

Aloituksen perusteella meillä ei myöskään ollut tietoja muista opiskelijoista, siitä ovatko muutkin perheellisiä ja aikuisopiskelijoita. Tai onko ap lähinnä poikkeus.

 

Ai se olikin joustoa, eikä juustoa

 

baby-mama

Sen verran kyllä myönnettävä, et osittain myös tämä "nuhainen käärme" komennttisi pisti naurattamaan. Sillä olisi kiva tietää miten käärmeen nuha ilmenee, ne kun tuppavaat "haistelemaan" kielensä avulla. Eli vuotaako niillä kieli vai onko se tukossa?
Enkä tosiaan halua mitenkään kommenteillani loukata, vaan haluan ainoastaan saada ihmiset ymmärtämään sen, että toisille lemmikit on kaikki kaikessa ja silloin myös verrattavissa tietyllä tasolla lapsiin.

 

Miten niin ei tarvitse? Esim. koiraa tarvitsee ulkoiluttaa useamman kerran päivässä. Ja tarvitsee kotieläimetkin yleensä ihmisen läsnäoloa, eikä se lemmikeillekään ole sama että kuka siinä on, vaan omistajaansa kaipaa. Että ei niitäkään eläimiäkään noin vaan jätetä.

Tottakai lapset on tärkeämpiä kuin eläimet, mutta on eläimistäkin pidettävä huolta, joka päivä, ja yleensä monta kertaa päivän aikana kun ne kerran on itselleen hoidettavaksi ottanut.

Ap:n tapauksessa mies on kotona. Riittää varmaan koiralle, että kotona on yksi aikuinen. Harvassa perheessä koira on hoidossa sillä aikaa, kun emäntä tai isäntä on töissä. Sen sijaan alle vuoden ikäiselle lapselle viikko on pitkä aika olla erossa toisesta vanhemmasta. Älytöntä edes verrata koiraa ja lasta.

 

Juuri näin. Olen koko kirjoituksestasi täsmälleen samaa mieltä. On aina hienoa, jos oppilaitos voi joustaa kohtuullisesti, mutta joustoa täytyy sitten tarjota kaikille oikeudenmukaisesti. Opiskelijoita ei voi asettaa eriarvoiseen asemaan elämäntapavalintojen vuoksi.

Täytyy siinä joustossakin joku tolkku olla! Perinteisesti tällaiset asiat on kyetty järjestämään neuvottelemalla, ilman että tarvitsee tehdä asiasta sen kummempaa numeroa. Nyky-yhteiskunnan vika alkaa olla, että kaikesta täytyy säätää lailla jenkkimaailman tyyliin.

Kyllä ihan maalaisjärki sanoo, että JOS ap on tällaisessa tilanteessa ainoa vauvaikäisen äiti, hänelle annetaan yksi niistä oma paikkakunnan harjoittelupaikoista. Ja jos ei annettaisi, maalaisjärjellä ajatellen joku opiskelijoista tarjoutuisi vaihtamaan paikkaa ap:n kanssa, joku sellainen, jolla ei ole lapsia tai lapset ovat jo isoja.

 

[QUOTE="vieraskin";29645788]Ap:n tapauksessa mies on kotona. Riittää varmaan koiralle, että kotona on yksi aikuinen. Harvassa perheessä koira on hoidossa sillä aikaa, kun emäntä tai isäntä on töissä. Sen sijaan alle vuoden ikäiselle lapselle viikko on pitkä aika olla erossa toisesta vanhemmasta. Älytöntä edes verrata koiraa ja lasta.[/QUOTE]

Mutta eihän kaikilla ole kahta ihmistä kotona. Eikös tässä ole nimenomaan kyse muistaKIN kuin ap:sta?

 

[QUOTE="vieraskin";29645806]Kyllä ihan maalaisjärki sanoo, että JOS ap on tällaisessa tilanteessa ainoa vauvaikäisen äiti, hänelle annetaan yksi niistä oma paikkakunnan harjoittelupaikoista. Ja jos ei annettaisi, maalaisjärjellä ajatellen joku opiskelijoista tarjoutuisi vaihtamaan paikkaa ap:n kanssa, joku sellainen, jolla ei ole lapsia tai lapset ovat jo isoja.[/QUOTE]
Maalaisjärjessä on se vika, että se perustuu useammin ääneenlausumattomiin asenteisiin kuin mihinkään järjelliseen, perusteelliseen pohdintaan. Jos asiaa tarkastellaan ihan vain tavallisella kriittisellä järjellä, törmätään väistämättä kysymykseen: miksi lisääntymisen pitäisi antaa kenellekään tällaista erityisoikeutta? Lapsettomilla opiskelijoilla saattaa olla aivan yhtä vahva preferenssi päästä harjoitteluun lähelle, ja oikeudenmukaisessa järjestelyssä heillä on siihen myös yhtäläinen mahdollisuus. Oppilaitokselta voi jo lain ja ohjesäännön nojallakin edellyttää joustoa esimerkiksi sairauden tai vamman perusteella, mutta vanhemmuus ei ole kumpaakaan.

 

Hyvä baby-mama

Sinustako hg:n viesti oli ihan oikeutettu minua kohtaan? Eli kun nyt yhden ylilyönnin heitän, niin on ihan oikeutettua saada täysilaidallinen takaisin?

Ja oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että lemmikitkin voivat sairastua ja tarvita päivittäistä lääkitystä? Minulla on tällä hetkellä sellainen tilanne, että lemmikkini on sairas ja tarvitsee loppu elämän kestävän lääkityksen. Tällä hetkellä lääkitys on tiuhaa ja seuranta myös. Eli sinusta siia voisin jättää lemmikkini jonkun naapurin tai kaverini hoitoon viikoksi jopa kahdeksi? Koska onhan se VAAN eläin!?

Et ehkä pysty ymmärtämään miten tärkeitä minulle lemmikkini ovatkaan, sinulla on lapsia. Ole niistä ihan helvetin onnellinen! Anna minun on olla lemmikeistäni.
Ja ehkä nyt luulet olleesi hauskakin "nuhainen käärme" kommentillasi, mutta kerrotakoon sinulle, että se loukkasi.
Samoin kaikki ylenmääräinen hyökkäys minua vastaan, koska vaadin vain tasa-arvoista kohtelua lemmikkini avulla.

Miksi vain yhden ryhmittymän (lapsellisten) tulisi saada erityiskohtelua? En ymmärrä. Mikä muka eläimestä tekee toisarvoisen toisen eläimen rinnalla? Se, että toisella karvoja enemmän kropassaan kuin toisella? Vai mikä?

Sitten kun joskus ymmärrät mitä haen teksteilläni takaa, niin toivon, että tunnet sydämessäsi piston näiden tekstiesi perusteella.

Tuo on sinulta todella tekopyhää; suhtaudut halveksuvasti ja vihamielisesti aapeen tilanteeseen, vaikka itse rinnastat hänen vastuunsa vauvastaan samaksi kuin vastuun ja hoidon omasta lemmikkieläimestäsi. Miksi et ymmärrä päinvastoin paremmin lemmikin omistajana aapeeta? Tiedät miltä tuntuu olla vastuussa toisen elävän olennon hyvinvoinnista ja huolenpidosta, kaikkina aikoina. Erikoista, että hyökkäät toisen kimppuun, vaikka pidät silti oikeana sitä, että lemmikin hoitoa ja hoidon tarvetta kunnioitettaisiin. Kuinka et sitten ymmärrä pikkuvauvan äidin huolta tässä kyseisessä tilanteessa?

Luulisi että nimenomaan perheelliset tai edes jollain lailla vastuuntuntoiset ihmiset voisivat asettua aapeen asemaan. Siinä palaa mulla pinna, että torppaat vanhemman "vaatimuksen" mutta kuitenkin lemmikin omistajat pitäisi ottaa huomioon - ja katsoa lemmikki riittävän painaksi syyksi joustaa ja järjestää koulun puolelta harjoittelupaikka mahd. lähelle.

 

Lapsettomilla opiskelijoilla saattaa olla aivan yhtä vahva preferenssi päästä harjoitteluun lähelle, ja oikeudenmukaisessa järjestelyssä heillä on siihen myös yhtäläinen mahdollisuus. Oppilaitokselta voi jo lain ja ohjesäännön nojallakin edellyttää joustoa esimerkiksi sairauden tai vamman perusteella, mutta vanhemmuus ei ole kumpaakaan.

Näin minäkin ajattelen. Työn puolesta, ja ihan muutenkin

Kuten sanoin, omat opiskelijat, aikuiset, ovat aina osanneet jakaa paikat enemmän kuin hienosti. Eikä siellä "lapselliset" kyllä mitään erikoistoiveita ole esittäneetkään.

 

Kyllä mielestäni minusta sairas lemmikki olisi myös asia, joka pitäisi mahdollisuuksien mukaan huomioida harjoittelupaikkoja jaettaessa. Tosin sen varmaan voi helpommin ottaa mukaan ja jättää päiviksi yksin myös siellä harjoittelupaikkakunnalla. On kai se muutenkin päivät yksin? Vauvaa taas ei voi jättää hetkeksikään yksin, eikä imetystä voi kukaan äidin puolesta hoitaa.

Tasa-arvo ja syrjimättömyys ei ole sitä, että kaikkia kohdellaan aina samalla tavalla, vaan sitä, että erilaisista lähtökohdista huolimatta kaikille pyritään turvaamaan samat mahdollisuudet. Ei äideillä ole velvollisuutta pysytellä kotona lapsen kanssa vaikka imettäisivätkin, vaan imetyksen ja työssäkäynnin tai opiskelun yhdistämistä pitäisi tukea. Valitettavasti Suomi ei ole useimpien muiden sivistysvaltioiden tavoin allekirjoittanut ILO:n äitiyssuojelun yleissopimusta, joka takaisi äideille imetystauot työpäivien aikana. Mutta kyllä nyt sentään oppilaitoksissa voidaan kohtuudella huomioida asia ja mahdollistaa imettävien äitien opiskelu, se ei ole syrjintää vaan nimenomaan tasa-arvon edistämistä.

 

[QUOTE="vieras.";29646673]Mutta kyllä nyt sentään oppilaitoksissa voidaan kohtuudella huomioida asia ja mahdollistaa imettävien äitien opiskelu, se ei ole syrjintää vaan nimenomaan tasa-arvon edistämistä.[/QUOTE]Imetystauot eroavat harjoittelupaikkojen jaosta siten, etteivät ne vaikuta muihin opiskelijoihin mitenkään. Harjoittelupaikkojen jaossa vanhempien suosiminen lapsettomien kustannuksella on syrjivää. Kyllä omista elämäntapavalinnoistaan täytyy osata kantaa sen verran vastuuta, ettei katso oikeudekseen kiilata jonon ohi kuten ketjn aloittaja haluaisi tehdä.

 

[QUOTE="vieras.";29646673]Kyllä mielestäni minusta sairas lemmikki olisi myös asia, joka pitäisi mahdollisuuksien mukaan huomioida harjoittelupaikkoja jaettaessa. Tosin sen varmaan voi helpommin ottaa mukaan ja jättää päiviksi yksin myös siellä harjoittelupaikkakunnalla. On kai se muutenkin päivät yksin? Vauvaa taas ei voi jättää hetkeksikään yksin, eikä imetystä voi kukaan äidin puolesta hoitaa.

Tasa-arvo ja syrjimättömyys ei ole sitä, että kaikkia kohdellaan aina samalla tavalla, vaan sitä, että erilaisista lähtökohdista huolimatta kaikille pyritään turvaamaan samat mahdollisuudet. Ei äideillä ole velvollisuutta pysytellä kotona lapsen kanssa vaikka imettäisivätkin, vaan imetyksen ja työssäkäynnin tai opiskelun yhdistämistä pitäisi tukea. Valitettavasti Suomi ei ole useimpien muiden sivistysvaltioiden tavoin allekirjoittanut ILO:n äitiyssuojelun yleissopimusta, joka takaisi äideille imetystauot työpäivien aikana. Mutta kyllä nyt sentään oppilaitoksissa voidaan kohtuudella huomioida asia ja mahdollistaa imettävien äitien opiskelu, se ei ole syrjintää vaan nimenomaan tasa-arvon edistämistä.[/QUOTE]

Miten tämä imetystauko käytännössä toimii?

 

Miten tämä imetystauko käytännössä toimii?

Imettävällä äidillä on oikeus pitää ylimääräinen tauko ja käydä imettämässä lasta hoitopaikassa.

Valitettavasti miehet eivät voi imettää, mutta naisten ei pitäisi joutua tämän takia luopumaan opiskelusta tai työnteosta. Ei se ole siinä mielessä mikään vapaa valinta. Jos lapsi halutaan ruokkia suositusten mukaisesti, äidin täytyy imettää. Imetysvastuuta ei voida siirtää isälle edes viikoksi. Vanhemmuus toki on valinta, mutta raskaus- ja imetysaika asettaa rajoituksensa vain äidille. Niistä ei pitäisi turhaan paisuttaa suoranaisia esteitä työssäkäynnille tai opiskelulle.

 

[QUOTE="vieras.";29646842]Imettävällä äidillä on oikeus pitää ylimääräinen tauko ja käydä imettämässä lasta hoitopaikassa.

Valitettavasti miehet eivät voi imettää, mutta naisten ei pitäisi joutua tämän takia luopumaan opiskelusta tai työnteosta. Ei se ole siinä mielessä mikään vapaa valinta. Jos lapsi halutaan ruokkia suositusten mukaisesti, äidin täytyy imettää. Imetysvastuuta ei voida siirtää isälle edes viikoksi. Vanhemmuus toki on valinta, mutta raskaus- ja imetysaika asettaa rajoituksensa vain äidille. Niistä ei pitäisi turhaan paisuttaa suoranaisia esteitä työssäkäynnille tai opiskelulle.[/QUOTE]

En näe syytä miksei tämmöinen voisi toimia myös täälläkin. Toki se pitäisi huomioida myös sitten työajassa tavalla tai toisella. Eihän se olisi oikein muita kohtaan, että henkilö joka käy työpäivän välissä imettämässä lastaan tämän hoitopaikassa esim kaupungin toisella puolella saisi saman palkan lyhyemmällä työajalla. Koska matkat jo itessään ottaa oman aikansa. Ja muutenkin, mutta toisaaltahan tuo olisi vain järjestely kysymys lähinnä. En toki varma voi olla, mutta oletan näin.

En sitten tiedä miten siellä missä tuo on mahdollista on esim lastenhoito paikat katsottu. Onko ne jotenkin lähempänä äidin työpaikkaa vai miten se on järjestetty. Olisi kyllä mielenkiintoista kuulla asiasta enemmänkin, jos vain siis tietoa löytyy.

 

En näe syytä miksei tämmöinen voisi toimia myös täälläkin. Toki se pitäisi huomioida myös sitten työajassa tavalla tai toisella. Eihän se olisi oikein muita kohtaan, että henkilö joka käy työpäivän välissä imettämässä lastaan tämän hoitopaikassa esim kaupungin toisella puolella saisi saman palkan lyhyemmällä työajalla. Koska matkat jo itessään ottaa oman aikansa. Ja muutenkin, mutta toisaaltahan tuo olisi vain järjestely kysymys lähinnä. En toki varma voi olla, mutta oletan näin.

En sitten tiedä miten siellä missä tuo on mahdollista on esim lastenhoito paikat katsottu. Onko ne jotenkin lähempänä äidin työpaikkaa vai miten se on järjestetty. Olisi kyllä mielenkiintoista kuulla asiasta enemmänkin, jos vain siis tietoa löytyy.

Maat joissa tämä toimii on lastenhoito järjestetty työn puolesta, eli samassa rakennuksessa on "päiväkoti" joka on täytetty työntekijöiden lapsilla.
Suomessa... mietihän oikeasti tilannetta jossa lapsi on oman asuinalueen päiväkodissa ja äiti töissä toisella puolella kaupunkia. Tämä on kuitenkin tilanne valtaosassa suomalaisista lapsiperheistä.
Äiti sitten joka työpäivä käy ensin itse lounalla ja sitten ajelee ruokkimaan lapsen.
Johan siinä menee niin paljon työtunteja hukkaan ettei Suomi pysty liittymään tuohon aloitteeseen....