Miettikää hetki vanhemmat - lasten ylipainosta

En uskonut että koskaan alottaisin tälläistä ketjua. Mutta niin näemmä tein.

Olin eilen lasteni kanssa eräässä paikassa jossa järjestetään lapsille ohjattua toimintaa. Niin että vanhemmat voivat olla mukana tai vaihtoehtoisesti jättää lapsen "parkkiin".

Paikalla oli useita lapsia ja meitä vanhempiakin muutamia. Ohjattu toiminta oli hyvin liikunnallista tällä kertaa. Joukossa oli yksi parkkiin jätetty lapsi. Veikkaampa ikäluokkaa 5 vuotta. Hän oli tuntuvasti ylipainoinen. Ei lapsen pyöreä vaan iso. Toki lapsella saattoi olla sairaus jonka vuoksi ylipainoa oli reilusti. Toivon kuitenkin että ei koska sairaudesta ei välttämättä koskaan pääse eroon ja sitä ei soisi yhdellekään, ei lapselle eikä aikuiselle.

Muut lapset menivä rataa pitkin, tämä ylipainoinen lapsi ei kyennyt. Ohjaajat toimivat todella asiallisesti ja yrittivät lasta auttaa. Mutta kun heilläkään ei riittänyt voimat lapsen "nostamiseen", yrittivät auttaa lasta antamalla esim tukea jalalla että lapsi siitä pystyisi itseään ylös nostamaan (pyrkiymys nousta trapetsin tapaiselle keinulle). Mutta lapsi ei jaksanut itseään nostaa. Eivätkä ohjaajat voineet kokoajan tähän lapseenkaan yksin keskittyä, koska muitakin lapsia oli paikalla ja hekin tarvitsivat ohjausta.

Minua suretti - ja tiedän että olen säälittävä kun kiinnitin huomiota, eihän asia minulle kuulu - mutta oikeasti. Lapsi ei kyennyt tekemään mitään mitä muut lapset teki. Iloisesti oli mukana ja yritti ja se toki on äärimmäisen hienoa, niin pitääkin.

Mutta jos lapsella ei ole sairautta niin osoita sormeni hänen vanhempiin. Tuon ikäinen lapsi ei syö itseään ylipainoiseksi jollei vanhemmat sitä edesauta. Lapsi on syytön tilaansa. On ihan eriasia jos aikuinen syö itsensä mättääksi. Minulla on ihan henkkoht kokemus ylipainosta ja ihan itse sen aiheutin. Itselleni. En kenellekään muulle. Mutta en anteeksi antaisi itselleni jos lapseni olisi jo 5 vuotiaana sen kokoinen että ei kykene liikkumaan muiden lasten tavoin. En nyt tarkoita sitäkään että jokaisen ipanan pitäisi yhtä liikkuvia olla, mutta edes kykenevä tekemään kuperkeikan tai roikkumaan renkaissa.

Lapset on lapsia, erillaisia ja ihania. Pitäkää aikuiset huolta niistä timanteistanne. Älkää turmelko heidän terveyttä ja luontaista liikkuvuutta jo lapsena

 

Poika on aina ollut laiha. Myös vauvana. En ole lihottanut lastani.

 

Hyvä kirjoitus!

Oma kummityttöni on 10v ja käyttää xl-koon vaatteita
Äiti on tilanteelle sokea, eikä näe tytössä mitään "vikaa". Tytön isä on viikot keikkatyössä muualla, joten hän ei valitettavasti pysty viikolla osallistumaan perheen ruokavalintoihin. Häntä tilanne huolestuttaa, kuten meitä muitakin.

 

Poika on aina ollut laiha. Myös vauvana. En ole lihottanut lastani.

Niin ? Saahan sitä vastata vaikka mitään pohjaa vastauksessa ei ole.

AP, hyvä kirjoitus, hyvä pointti. Vaikka syyllistäminen ei aina olekaan se paras ratkaisu muutokselle niin joskus pieni nuhtelu on paikallaan.

 

[QUOTE="V ieras";29626643]Hyvä kirjoitus!

Oma kummityttöni on 10v ja käyttää xl-koon vaatteita
Äiti on tilanteelle sokea, eikä näe tytössä mitään "vikaa". Tytön isä on viikot keikkatyössä muualla, joten hän ei valitettavasti pysty viikolla osallistumaan perheen ruokavalintoihin. Häntä tilanne huolestuttaa, kuten meitä muitakin.[/QUOTE]

Niin, vaikka nyt osoitinkin sormella vanhempia tekstissä niin tottahan se on että asia ei ole mustavalkoinen. Siksipä hiemn kärkevästi yritin kirjoittaa asiaa, että huomattaisiin.

Jos joku liian lihavan lapsen äiti tai isä tämän nyt lukee, niin ottakaa tämä rakentavana kritiikkinä. Miettikää miksi lapsenne on enemmän kuin lapsen pyöreä. Koittakaa kohdata se totuus, ihan oikeasti. Ne neuvolan tädit ei vittuillakseen huomauttele painosta (toki joskus pelkkä käyrien tuijotuskin mene yli). Mutta kyllä te näette. Jos lapsen vaatteiden osto on haaste, on se merkki jostain. Jos lapsi ei jaksa käsiensä varassa roikkua, on se merkki jostain jne jne. JA olkaa rohkeita. Vaikka se lapsi saisi itkupotkuraivarit karkkihyllyllä, ja vaikka se aiheutta hetkellistä mielipahaa kun ei perinteisiä herkkuja enää saakkaan. Se on kuitenkin lapsen eduksi kun käännette suunnan nyt- Ei huomenna. Vaan heti.

 

[QUOTE="ventti";29626661]Niin ? Saahan sitä vastata vaikka mitään pohjaa vastauksessa ei ole.

AP, hyvä kirjoitus, hyvä pointti. Vaikka syyllistäminen ei aina olekaan se paras ratkaisu muutokselle niin joskus pieni nuhtelu on paikallaan.[/QUOTE]
Enpä sitten mieti koko asiaa enää.

 

Loistava kirjoitus! Surettaa oman pojan yksi kaveri. Ikää 5v ja ylipainoa arviolta 15kg ja lisää tulee koko ajan. Ja vanhemmat kantaa kotiin hampurilaisia ja pizzaa, kun eivät jaksa itse laittaa ruokaa.
Sitä on TOSI kurja seurata vierestä

 

Enpä sitten mieti koko asiaa enää.

Hyvä että ymmärsit Toiset toki ymmärtään kommentoimattakin mikä koskettaa häntä ja mikä ei ....

 

Tuntuu tuo lasten ylipaino olevan lisääntyvä ongelma. Kiinnitin asiaan huomiota kesällä käydessäni usein maauimalassa. Paljon arviolta alle 10 vee lapsia, jotka todella lihavia, siis ei mitään lapsen pyöreyttä vaan että maha oikein roikkuu.
Kyllähän ne oikeat ruokailutottumukset pääasiassa kotoa lähtee.
Surullista ajatella kuinka kova taistelu on edessä ylipainon kanssa, jos sitä on jo lapsesta asti.

 

[QUOTE="ventti";29626741]Hyvä että ymmärsit Toiset toki ymmärtään kommentoimattakin mikä koskettaa häntä ja mikä ei ....[/QUOTE]

Niin että ei sitten enää väliä vaikka lihotan lapseni epäterveellisellä ruoalla.

 

Loistava kirjoitus! Surettaa oman pojan yksi kaveri. Ikää 5v ja ylipainoa arviolta 15kg ja lisää tulee koko ajan. Ja vanhemmat kantaa kotiin hampurilaisia ja pizzaa, kun eivät jaksa itse laittaa ruokaa.
Sitä on TOSI kurja seurata vierestä

Mä tavallan juuri ymmärrän tuon. On niin helppo sulkea silmät. Kuten sanoin olen itsekin ollut reilusti ylipainoinen ja noilla "näppärillä" valmisruuilla oli iso osuus asiassa. Oli niin näppärä kauppareisuulla itsekseen pikaisesti pyörähtää Hesessä kun oli nälkä. Sinällään hullua kun laitoin kuitenkin lapsille ja miehelle ruuan.... No me käyttydytään joskus oudosti, mutta tuhosin tuossa vaan omaa terveyttäni (minkä toki pitäisi olla tärkeä).

Lapsi on vaan tuossa niin "puolustuskyvytön". Kun lapsi ei edes tiedä mättöruuan tai ylipainon vaaroista. Me aikuiset taatusti tiedetään. Ihan jokainen ainakin Suomessa, väittäisin. Aika pussissa pitää olla kasvanut jos ei tiedosta ihan perusteita.

 

[QUOTE="pöp";29626755]Tuntuu tuo lasten ylipaino olevan lisääntyvä ongelma. Kiinnitin asiaan huomiota kesällä käydessäni usein maauimalassa. Paljon arviolta alle 10 vee lapsia, jotka todella lihavia, siis ei mitään lapsen pyöreyttä vaan että maha oikein roikkuu.
Kyllähän ne oikeat ruokailutottumukset pääasiassa kotoa lähtee.
Surullista ajatella kuinka kova taistelu on edessä ylipainon kanssa, jos sitä on jo lapsesta asti.[/QUOTE]

Siinäpä se. JA kun se ei ole pelkkä kilojen karistus vaan täytyy karistaa koko se elämäntapa mitä on elänyt koko siihen astisen elämän. Ei edes tiedä välttämättä muusta.

 

Lihavuudesta olen pitkälti samaa mieltä, mutta mielestäni muuten ikävää suhtautumista lapsen liikuntarajoitteisiin niitä kun voi olla muutenkin kuin lihavuudesta johtuen.

 

Itselläni yksi lapsi ei koe kylläisyyden tunnetta ja syö aivan liikaa NORMAALIA RUOKAA joka kyllä lihottaa isossa määrin. On ylipainoinen, mutta ei ulkonäöllisesti paljon, koska rajoitan sitä mitä syö kotona. Koulussa en voi mitään sille montako kertaa ottaa lisää. Harrastaa liikuntaa 3kertaa viikossa ja nyt paino pysyy samassa vaikka pituutta tulee. Saa toki herkkujakin kohtuudella, mutta ylipaino ei johdu siitä koska jo pienestä oli ylipainoinen eikä tuolloin annettu karkkeja tms. herkkuja ennen kuin noin 3-4vuotiaana ihan muusta johtuen.

 

Lihavuudesta olen pitkälti samaa mieltä, mutta mielestäni muuten ikävää suhtautumista lapsen liikuntarajoitteisiin niitä kun voi olla muutenkin kuin lihavuudesta johtuen.

En tainnut tässä kommentoida millään muotoa muuta liikunta rajoitetta lapsilla kuin selkeää painosta riippuvaa. Toki tuolla lapsella saattoi olla muutenkin liikuntarajoitteita ja ehkä vanhemmat olivat lapselle parkkiin jättäessään ohjaajille asiasta maininnut. Mutta selkeä, tuntuva ylipaino tuskin helpottaa liikuntarajoitteisen elämää. Kuitenkin painon hallinnassa suurin merkitys on syömisellä.

Eli en kyllä kommentoinnut mielestäni muista syistä johtuvia liikuntarajotteita. Tai ei ollut tarkoitus. Ihan puhtaasti PAINOSTA johtuvista rajoitteista tässä yritän keskustella/ herätellä.

 

Ap:n suhtautumista liikuntarajoitteisiin en toki tiedä mutta yleensesti "teppu"radat on mahdollista suunnitella niin että ne tarjoavat liikunnallisia elämyksiä kaikille myös erilaisista liikuntarajoitteista kärsiville. Esim. kiipeämis tehtävät on mahdoollista useinkin ohittaa vaihtoehtoisesti (mutta samalla liikunnallisesti) jne.

 

Oletko ap ajatellut, että myös perintötekijät vaikuttavat paljon lapsen ruumiinrakenteeseen? Ei lapsella tarvitse olla mitään sairautta, että on ylipainoinen, vaan perintötekijät ovat sellaiset että lapsi on isokokoinen ja ylipainoisuuteen taipuvainen.

Aika rohkeita ovat vanhemmat, kun tuovat lapsensa tuollaiseen paikkaan, jossa lapsi ei välttämättä pärjää ja ilmeisesti eivät edes itse jääneet paikalle, vai olisiko sittenkin raukkamaisuutta jättää lapsi sinne yksin pärjäämään? Mene ja tiedä.

Onneksi itselläni ja miehellä myös on sellaiset geenit, että ollaan hoikkia ja niin on myös lapset. Myös siitä saa kyllä kuulla, että lapsi on liian laiha, joten oli niin tai näin niin koskaan ei ole hyvä, se on varma.

Nykyajan trendit eivät kyllä kovasti suosi lasten liikkumista, kun pelikone annetaan käteen jo vauvana ja rattailla tain autolla kuskataan paikasta toiseen.

 

Ap:n suhtautumista liikuntarajoitteisiin en toki tiedä mutta yleensesti "teppu"radat on mahdollista suunnitella niin että ne tarjoavat liikunnallisia elämyksiä kaikille myös erilaisista liikuntarajoitteista kärsiville. Esim. kiipeämis tehtävät on mahdoollista useinkin ohittaa vaihtoehtoisesti (mutta samalla liikunnallisesti) jne.

Ylipaino = liikuntarajoite?

Tässä tapauksessa kyllä, mutta suhtautuminen sinulla väärä.

 

Meillä on pyöreä lapsi. En tiedä missä vika, olen vaihtanut vaalean leivän tummaan, kiinnitän huomiota ruoan laatuun enkä juota kaakaoita ja karkitkin olemme jättäneet kauppoihin. Lapsella on harrastuksia ja hän liikuu normaalisti. Muut lapsemme ovat hoikkia. En tiedä missä vika, mitä minun pitäisi vielä tehdä? Nytkin tuntuu niin ikävältä, lapsie i ole tyhmä ja ymmärtää vaikka kuinka vaivihkaa olemme yrittäneet tehdä nämä rajoitukset, niin silti tuntuu kuin hengittäisimme hänen niskaan, en minä sellaista halua, en halua että lapseni tuntee olevansa huonompi painonsa vuoksi ja että koko perheeltä on larkit kielletty hänen painonsa vuoksi. Joten älkää oikeasti syyttäkö aina vanhempia, taustalla voi olla jotakin muutakin.

 

Sama juttu lapsen alipainosta, se tuntuu olevan ihan ok, vaikka on jopa haitallisempaa kuin se lihavuus. Sanotaan vain hihitellen, että "meidän neiti on tuollainen rimpula" ja kuuntelen kauhulla.

Meillä lapsi on normaalipainon sisällä, mittaan aina välillä. Lasten painoindeksissä mitattuna bmi on 24 nyt ja on laskenut pikkuhiljaa. Oli noin 26 jossain vaiheessa kun oli vielä pieni, mutta ainakin meillä neuvolassa sanottiin, että tuo on vielä ihan normaalia taaperolla ja leikki-iässä laskee kyllä tällä ruokavaliolla ja niinhän se tekikin. Vauvana oli kans tosi pullea, mutta siihen ei tule puuttua vielä niin pienellä ellei tosiaan ole kyse herkkujen antamisesta, mehujen juottamisesta tai muusta virheestä.

 

[QUOTE="...";29626932]Ylipaino = liikuntarajoite?

Tässä tapauksessa kyllä, mutta suhtautuminen sinulla väärä.[/QUOTE]

Mistä tiedät suhtautumiseni... ja mihin asiaan.

Kyllä usein ylipainosta seuraa liikuntarajoite. Rajoitteista huolimatta mielestäni liikunta pitäisi olla mahdollista kaikille ja erityisesti lapsille tarjota elämyksiä/kokemuksia jotka kannustavat liikkumaan eikä päinvastoi tukahduttaa innostusta sillä että esim. ohjattua tempurataa ei rajoitteista huolimatta mahdollista ole suorittaa.

Liikunnan lisääminen kaikenlisäksi auttaa painonhallinnassa joten jokainen liikunta mahdollisuus pitäisi taata lapsille kannustavaksi.

 

[QUOTE="V ieras";29626643]Hyvä kirjoitus!

Oma kummityttöni on 10v ja käyttää xl-koon vaatteita
Äiti on tilanteelle sokea, eikä näe tytössä mitään "vikaa". Tytön isä on viikot keikkatyössä muualla, joten hän ei valitettavasti pysty viikolla osallistumaan perheen ruokavalintoihin. Häntä tilanne huolestuttaa, kuten meitä muitakin.[/QUOTE]

Tossa tulee jo melkein mieleen, että onko keikkatyö ainoa vaihtoehto koko ajan.

Muutenkin joskus miettii, että mitähän ihmettä silminnähden ylipainoiset lapset syö (siis ruokapäiväkirjana), kun joskus tuntuu että omatkin syö kauheasti herkkuja ja silti on normaalipainoisia.

 

Mun tyttö on ylipainoinen. Paino rupesi nousemaan hänen ollessaan 5v enkä todellakaan tiedä miksi. Pitää vihanneksista ja hedelmistä ja meillä syödään niitä paljon. Meillä on säännölliset ruoka-ajat ja teen itse ruuan, täysjyvätuotteet ja vähärasvaiset tuotteet käytössä. Kerran viikossa karkkipäivä, meillä ei juoda mehuja tai limuja, ei ole keksejä tai pullaa... Koululääkäri laittoi testeihin, ettei johdu kilpirauhasesta. Ei johtunut. Liikuntaa harrastaa monta kertaa viikossa, kävelee kouluun jne. Mä en enää tiedä mitä tehdä ja paino vaan nousee.

 

Meillä on kaksi lasta, toinen aina ollut alipainoinen ja toinen aina ylipainoinen: sama ruoka, samat kuviot. Se ylipainoinen on tosiaan ollut motorisesti hitaasti kehittyvä. Oi kun olisi ihanaa käydä tollaisissa liikuntapaikoissa, mutta ne ovat aivan hirveitä kömpelölle lapselle: emme käy, koska on liian leimaavaa lapselle joka huomaa muiden tuijotuksen. Kauhulla odotan koulua.

Yrittäkää ymmärtää että ylipaino varsinkin lapsella ei tule aina pitsasta.

 

Se, että syöttää lapsensa lihavaksi, on sama asia kuin työntäisi lapselleen huumeita.
Kuinka moni vanhempi laittaisi lapsensa käyttämään aineita? No miksi nämä vanhemmat kuitenkin lihottavat lapsensa ja pilaavat hänen elämänsä tuolla tavalla?