Missä vaiheessa seurustelua on sopivaa ottaa puheeksi toisen ajatukset lasten saamisesta?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Yhden äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Y

Yhden äiti

Vieras
Nyt on seurustelua takana kuukausi. Itselläni on yksi ala-asteikäinen lapsi ja miehellä on kaksi täysi-ikäistä lasta. Itse haluan lisää lapsia, mutta miehestä en tiedä. Yhdessä keskustelussa mies kyllä sanoi, että hyvä kun tuli tehtyä lapset nuorena niin nyt on aikaa muuhun.

Mietin vain, että koska ja miten voi ottaa esille sen, että mitä itse ajattelee lasten saamisesta ja haluaa saada selville toisen ajatukset.
 
No munkin mielestä ihan koska vaan se itsestä tuntuu mukavalta. Ihan vaan kyselee, että mitä olet asiasta ajatellut, ei sen tarvitse millään lailla olla sillä mielellä esitetty että teidän pitäisi (heti) yhdessä hankkia lapsia. Mitä tärkeämpi asia sinulle on, sitä tärkeämpää on mielestäni siitä keskustella mahdollisimman aikaisin.
 
  • Tykkää
Reactions: Maisie
Mun mielestä sitä voi kysyä koska vaan. Voisin kysyä sitä joltain kaveriltakin, että haluaisko vielä lapsia joskus, niin miksei sitten seurustelukumppanilta?

Eihän sun tarvitse heti omia toiveitasi "vuodattaa", kysyt vaan hänen ajatuksiaan.

No onhan se nyt eri asia kysyä sitä seurustelukumppanilta kuin kaverilta! Ei kaverin kanssa olla haluamassa lapsia toisin kuin seurustelukumppanin kanssa ja kyllähän toinen aika helposti tajuaa toisen ajatukset viimeistään siinä vaiheessa kun sanoo ettei halua lisää lapsia... Mun kohdalla sen karvaan pettymyksen kun näkisi naamasta.
 
Voit kysyä jo. Ujuta se kysymys vaikka johonkin keskusteluun jos arveluttaa.
Mä kysyin jo aika varhain kans miehen mielipidettä lapsista ( kummallakaan ei vielä yhtään lasta ) koska mulle oli tärkeetä että ennen kuin seurustelu menee vakavaksi niin tiedän mitä hän asioista ajattelee. Jos asia on sulle tärkee, et haluut vielä lapsen/lapsia niin kannattaa jo tiedustella.
Enhän mä sitä miehelle sanonut mut jos vastaus olis ollu väärä niin tuskin olisin suhdetta jatkanut, ainakaan vakavalta pohjalta.
 
Jos asia olisi minulle tärkeä, kysyisin ensimmäisillä treffeillä. En sitten edes alkaisi mihinkään seurustelusuhteeseen, jos ajatukset ei kohtaisi. Ainoastaan, jos olisin itse epävarma kannastani ja minulle kävisi kumpikin vaihtoehto, voisin jättää aiheen käsittelyn myöhemmäksi. Ja tietty silloinkin kyllä mielelläni kertoisin omista ajatuksistani, jos toinen sitä kysyy.

Ja saahan se pettymys näkyä, minusta ei edes ole muuta vaihtoehtoa kuin lopettaa suhde, jos itse ehdottomasti lisää lapsia haluaa ja toinen ei. Kompromissit kun ei ole mahdollisia tässä asiassa.
 
Samaa mieltä - mielestäni on parempi kysyä mahdollisimman pian. Itse olin sinkku aika pitkään ja treffailin tuona aikana paljon. Mielestäni miehet itse tuovat aiheen aika hanakasti esille jos heillä on asiaan joku selkeä mielipide. Mun mielestä tää on aihe joka on tullut yleensä esille jo ihan alkuvaiheessa.

Ihan hiukkasen kuulostaa siltä, että tuo sinunkin miesystäväsi on jo asiaan omasta mielestään kommentoinut, mutta onko se sitten pysyvä vastaus ???
 
Itse olen kysynyt aina oikeastaan heti. Puolisoni kanssa olimme tunteneet kaksi viikkoa ja tuntui siltä, että nyt se oikea löytyi, mutta lapsiasia piti vielä varmistaa kun olisi kauheaa hukata aikaansa ja sydäntään ihmiseen, joka haluaisikin lapsia. Se ei olisi reilua ketään kohtaan.
 
[QUOTE="a p";29577985]No onhan se nyt eri asia kysyä sitä seurustelukumppanilta kuin kaverilta! Ei kaverin kanssa olla haluamassa lapsia toisin kuin seurustelukumppanin kanssa ja kyllähän toinen aika helposti tajuaa toisen ajatukset viimeistään siinä vaiheessa kun sanoo ettei halua lisää lapsia... Mun kohdalla sen karvaan pettymyksen kun näkisi naamasta.[/QUOTE]

Jos sun kantasi on noin selkeä niin kannustaisin kyllä selvittämään sen asian todellakin mahdollisimman pian. Ennen kuin menee vakavammaksi.
 
Niin, jos itselläsi on toive vielä lasten saamisesta, eikö silloin kannata kysyä asiaa suoraan. Jos mies kavahtaa kysymystä tai vastaa ehdottoman kielteisen kantansa olet ainakin selvillä asiasta. Eihän sitä kysymystä tosiaan tarvitse esittää sellaisessa muodossa, että olisit heti yhteisiä lapsia haluamassa.
 
Kysyisin ihan alussa. Omat lapset on tehty ja enempää en halua. Mikäli mies on halukas lapsia tekemään, parempi selvittää ihan alussa, jottei kummankaan aikaa mene suotta hukkaan.
 
Me puhuttiin miehen kanssa lapsista jo ekalla viikolla tapaamisesta. 5 vuotta myöhemmin saatiin ensimmäinen :) Tosin silloin taidettiin puhua jopa neljästä lapsesta mutta kyllä nämä 2 taitavat riittää :D
 
[QUOTE="a p";29577985] Mun kohdalla sen karvaan pettymyksen kun näkisi naamasta.[/QUOTE]

miten se sitten on parempi ja kenelle, jos se karvas pettymys tulee ja näkyy naamasta vasta vaikka kolmen vuoden päästä, kun vihdoin asia sattuu puheeksi?
 
Yhden toisen ketjun perusteella väittäisin, että sen näkee toisesta ekan 20 minuutin aikana eikä tartte olla edes Nasan jäsen.

Ei vaan, tuo on asia jonka voi ottaa esille osana normaalia keskustelua melkein milloin vaan. Ei tarvitse kysyä nimenomaan teidän mahdollisista yhteisistä lapsista vaan yleisesti haluaako mies lisää lapsia
 
Heti alkuun. Multa ei ainakaan yhtää lasta ole herumassa enää niin olisi todella inha tilanne, että mies alkaisi niitä minulta pyytämään juuri kun on saatu elämä yhteiseksi.
 
Multa on miehet heti tutustumis vaiheessa kysyneet, että vieläkö haluan lisää lapsia. Voisi olettaa, että jos miesystävällesi lasten saanti olisi ehdottomasti ei, hän olisi itse ottanut asian puheeksi jo.
 
Itse kysyin heti ensimmäisillä treffeillä. Itselleni lisälapset ovat ehdoton ei, ja jos taas toisella ihan päinvastainen tilanne, niin mielestäni ihan turha tavata enää uudestaan.

Minusta taas tuntuisi tosi oudolta puhua ensimmäisillä treffeillä lapsista, kun ei välttämättä tiedä kunnolla edes toisen arvomaailmaa tms. Sitä paitsi moni voi sanoa lapsikysymykseen "ei", vaikka myöhemmin haluaisikin. Tai päinvastoin. Joskus ajatus lasten hankkimisesta herää vasta, kun on sopiva kumppani, ja sitähän ei ekoilla treffeillä vielä tiedä.
 
Niin, ja lisään vielä, että itse olin kymmenisen vuotta yhdessä miehen kanssa, joka sanoi ettei halua lapsia (koskaan), ja itse taas sanoin, että haluan (joskus). Nyt meillä on kaksi lasta, eli miehen mieli muuttui. Jos olisin silloin parikymppisenä luopunut tästä ihmissuhteesta tuon asian takia, olisi se ollut aika iso virhe. Toki aina ei kenenkään mieli muutu, eikä sen varaan kannata laskea, mutta jos juuri nyt on hyvä olla yhdessä, eikä juuri nyt lapsiasia ole itsellekään ajankohtainen, niin ovatko ihmissuhteet tosiaan sellaisia, että ne tuosta noin vaan heitetään pos?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mörköäiti;29578713:
Niin, ja lisään vielä, että itse olin kymmenisen vuotta yhdessä miehen kanssa, joka sanoi ettei halua lapsia (koskaan), ja itse taas sanoin, että haluan (joskus). Nyt meillä on kaksi lasta, eli miehen mieli muuttui. Jos olisin silloin parikymppisenä luopunut tästä ihmissuhteesta tuon asian takia, olisi se ollut aika iso virhe. Toki aina ei kenenkään mieli muutu, eikä sen varaan kannata laskea, mutta jos juuri nyt on hyvä olla yhdessä, eikä juuri nyt lapsiasia ole itsellekään ajankohtainen, niin ovatko ihmissuhteet tosiaan sellaisia, että ne tuosta noin vaan heitetään pos?

niin. Minäkin elin miehen kanssa, joka ei ollut varma haluaako lapsia. Minä halusin.
Mutta jäin silti suhteeseen. Miehen mieli muuttui, lapsia saimme kolme.


Mutta he olivat meille molemmille ne ainoat lapset, ts. kummllakaan ei ollut lapsia aikaisemmin. Voisin kuvitella, että ihmisellä, jolla lapsia on jo ennestään, kenties isojakin jo on asioihin vähän toisenlainen perspektiivi kun kokonaan lapsettomalla.
 
Jos haluat ehdottomasti lisää lapsia selvittä asia pikaisesti! Jos suhde ehtii muuttua vakavaksi ja selviää ettei hän haluakkaan tulee pettymys olemaan suuri.Itse sanoin miehelleni ekoilla treffeillä etten missään nimessä halua lisää lapsia,onneksi hän oli samaa mieltä(molemmilla ennestään).Hän myös itse sanoi välittömästi että etsii vakavaa suhdetta eikä ole kiinnostunut mistään muusta.Ei hän silläkään tarkoittanut että juuri minun kanssani,emmehän vielä edes tunteneet vaan että ylipäätään etsii kumppania vakavaan suhteeseen ja on ihan turha tavata enää toiste ja aloittaa tutustumista jos itse en etsi samaa.Onneksi halusin ja sovimme vielä yhteen:) Mielestäni reilu peli ja suora puhe kannattaa!
 

Yhteistyössä