Erityislapsen rankaisu

["aapee"]

Toivon ettei nyt kukaan suutu tai vedä hernettä nekkuun. Kysyn ihan vilpittömästi.

Onko niin, että jos lapsella on esim. adhd, asperger tai sensorinen häiriö tai mikä hyvänsä vastaava juttu, niin häntä ei saa lopettamaan esim. tosi ruman sanan (esim. pillu) hokemista tai jotain muuta ei-toivottoa käytöstä sillä, että sanoo että aiottu kiva reissu (lintsi tai mikä hyvänsä) peruuntuu, jos tulee vaikka 5 sanaa vielä?

Tämä tietenkin edellyttää, että on pokkaa todella peruuttaa se, jos asiaa kokeillaan. Eikä voi tietenkään uhata asialla, jota ei voi peruuttaa. Muutenhan ei ole mitään väliä, mitä uhkaa, kun lapsi tietää, että ei se tarkoita mitään.

Minähän olen peruuttanut mm. seuraavan päivän muumimaailmareissun 5-vuotiaalta, kun ei asettunut nukkumaan (kello oli jo 22 ja aamulla piti nousta reissun takia jo klo 6.30) ja muutakin vastaavaa, jos ei ole toteltu, ja kyllä se normilapseen on tepsinyt.

 

["Veera"]

No ensinnäkin sun lasta varmaan jännitti se seuraavan päivän reissu ja sen takia ei uni tullu? Itselläs ei varmaan oo nukahtamisvaikeuksia jos on esim lomamatkalle lähtö/suuri tentti tms seuraavana päivänä? Tuskin erityislapsiin toimii julmat ja epäinhimilliset rangaistukset sen oaremmin kuin muihinkaan.

Toiseksi ainakin alle kouluikäisten rangaistusten tulisi olla välittömiä, ei niin että teko tapahtuu tänään ja seuraus on se että viikon päästä/illalla/jouluna ei saa jotain. Erityislapsella vielä tärkeämpää kuin tavallisella mutta ei tavallinenkaan viisvuotias kykene näkemään syy seuraussuhdetta tämänpäiväisen kiroilun ja viikonlopun hoplop-reissun välillä vaan sen seurauksen tulee tulla heti, esim jäähy, lelut takavarikkoon jne.

 

[wsww]

Se on usein niin, että nämä lapset ei muista, eikä yhdistä rangaistusta enää seuraavaan tömppöilyynsä. Aina ei edes ole mitään kivaa tiedossa jonka voisi perua. Sivusta seuranneena näyttää, että aika lailla pään seinään hakkaamista on rangaistus yritykset olleet, jos sillä haetaan käytöksen parantumista. Mutta säännöllinen rytmi ja säännöt pitää olla joista ei poiketa.

 

[viaras]

Erityislapsen käytökselle ominaista on juurikin se, että joku hauska reissu saattaa olla niin jännittävä, että käytösoirelu yltyy ennen sitä. Joten ei ole kovin toimiva rangaistus peruuttaa sitten käytännössä aina se juttu. Ei varmaan ole ainoaa oikeaa "rangaistus käytäntöä", mutta hyvästä käytöksestä palkitseminen saattaa olla pidemmän päälle toimivampi systeemi kuin jatkuvat rangaistukset.

 

["aapee"]

[QUOTE="Veera";29227467]No ensinnäkin sun lasta varmaan jännitti se seuraavan päivän reissu ja sen takia ei uni tullu? Itselläs ei varmaan oo nukahtamisvaikeuksia jos on esim lomamatkalle lähtö/suuri tentti tms seuraavana päivänä? Tuskin erityislapsiin toimii julmat ja epäinhimilliset rangaistukset sen oaremmin kuin muihinkaan.

Toiseksi ainakin alle kouluikäisten rangaistusten tulisi olla välittömiä, ei niin että teko tapahtuu tänään ja seuraus on se että viikon päästä/illalla/jouluna ei saa jotain. Erityislapsella vielä tärkeämpää kuin tavallisella mutta ei tavallinenkaan viisvuotias kykene näkemään syy seuraussuhdetta tämänpäiväisen kiroilun ja viikonlopun hoplop-reissun välillä vaan sen seurauksen tulee tulla heti, esim jäähy, lelut takavarikkoon jne.[/QUOTE]

Totta kai jännitti. Mutta ei ollut myöskään järkeä viedä sinne väsynyttä lasta kitisemään. Kun seuraavan kerran samana kesänä oli vastaava reissuun lähtö, niin kummasti hän osasi mennä nukkumaan kun muistutettiin miten edellisen kerran kävi.

Nyt lapsi on 8 eikä ole vuosiin tarvinnut rangaista noin, kun on oppinut tottelemaan normaalista puheesta.

 

["..."]

On kyllä melkoisen rankka elämä lapsella, jos tuosta hyvästä perutaan joku muumimaailma-reissu! Vähän kohtuutta. 5-vuotiaalle jää jo muistikuvat noista tapahtumista, kivaa eikö? Minusta kohtuuton.

Muuten kyllä kannatan sitä, että jos jotain uhataan, se ollaan myös valmis toteuttamaan. Mutta miettikää nyt niitä uhkauksianne. Kyse on kuitenkin lapsista, aika pienistä vielä. Auktoriteetin puutetta, jos ei vähempi riitä.

Oliko teillä kiva päivä kotosalla muumimaailmapäivänä? Miten meni?

 

["viera"]

Aika naurettavalta tuntuu tuollainen rankaisu siitä, ettei vaan nukahda. Eikö se teidän 5 v muka autossa nuku, muumimaailmahan aukeamiseenhan on tuosta noususta vaikka kuinka monta tuntia?

Harvemmin tuollainen juttu auttaa erityislapsen kanssa, että joku tulevaisuuden juttu perutaan sen takia. Rankaisun kuuluu tapahtua heti ja olla johdonmukainen aina. Samantien miettimispenkille tms rangaistus on parempi.

 

["viera"]

Ap:n natsi rangaistuksista tulee mieleen, hiukka erikoinen tuttava joka peru lapsen syntymäpäivät jonkun vastaaavan aivan mitättömän jutun vuoksi. Jotanki tulee mieleen, ettei rangaistus ole oikeassa mittasuhteessa lapsen ikään ja kykyyn käsitellä asioita. Mutta toivottavasti on iloinen mieli :saint:
Onko sulla ap erityislapsi vai ehdotteletko ehkä keskitysleiri rangaistuksia lapsille joilla on neurologinen sairaus, vaikka itsellä ei ole? Vai kalastatko uusia kidutustapoja omalle lapselle?

 

["aapee"]

Erityislapsen käytökselle ominaista on juurikin se, että joku hauska reissu saattaa olla niin jännittävä, että käytösoirelu yltyy ennen sitä. Joten ei ole kovin toimiva rangaistus peruuttaa sitten käytännössä aina se juttu. Ei varmaan ole ainoaa oikeaa "rangaistus käytäntöä", mutta hyvästä käytöksestä palkitseminen saattaa olla pidemmän päälle toimivampi systeemi kuin jatkuvat rangaistukset.

Toisessa ketjussa oli, ettei myöskään hyvän käytöksen vahvistaminen/palkitseminen auta.

 

[erityislapsen äiti]

Ei ole oikein perua tuon takia reissuja, jos uni ei tule niin ei tule ja varsinkin kun lapsi jännittää. Meillä on keskosena syntynyt poika jolla kahitys tuli normaalista jälessä noin 10 vuotiaaksi asti. Jos olen jostain komentanut niin olen myös pitänyt tiukasti kiinni ettei huonoa käytöstä saa jatkaa. Toistoa toiston perään, välillä on tuntunut että tekisi mieli äänittää tietyt lauseet nauhalle ja soittaa sieltä kun päiväkausia olet toistanut samaa asiaa. Kuitenkin lapsi, myös erityislapsi oppii kunhan aikuisella riittää kärsivällisyyttä. Poika on nyt kuudennella luokalla koulussa ja on koko ajan käynyt normaalia luokkaa ja on älyltään viisas, koenumerot on pääasiassa olleet muutama kasi ja yleensä ysiä ja kymppiä. Pitäis aina pysähtyä itse miettimään ja pilkkomaan asiat moneen osaan niin lapsikin oppii todellisen rajan mitä saa tehdä ja mitä ei.

 

[veira]

Erityislapsen käytökselle ominaista on juurikin se, että joku hauska reissu saattaa olla niin jännittävä, että käytösoirelu yltyy ennen sitä. Joten ei ole kovin toimiva rangaistus peruuttaa sitten käytännössä aina se juttu. Ei varmaan ole ainoaa oikeaa "rangaistus käytäntöä", mutta hyvästä käytöksestä palkitseminen saattaa olla pidemmän päälle toimivampi systeemi kuin jatkuvat rangaistukset.

Juuri näin. Meillä ei ole diagnosoitu erityislapsi, mutta joitain selkeitä sen suuntaisia piirteitä on. Joskus alkaa jännittämään jotain tulevaa asiaa tai uutta juttua ja silloin ei osaa rauhoittua. Silloin kaikkein pahinta mitä voi tehdä, on alkaa painottamaan sitä tulevaa asiaa ja lisätä painetta, että pitää rauhoittua tai muuten ei saa sitä. Lapsi haluaa niin kovasti sitä mielenkiintoista reissua, että menee vielä levottommaksi eikä osaa enää hallita rauhoittumistaan, kun pitää vielä jännittää toteutuuko se vai ei sekä äidin kiukkuamista. Jos jäisi reissu tuon takia tekemättä, todennäköisesti jännittäisi ensi kerralla vielä enemmän ja omien reaktioidensa hallitseminen olisi vielä vaikempaa. Kierre olisi valmis. Joskus lapsi jännittää jotain odottamaansa juttua niin paljon, että tuntuu jopa yrittävän sabotoida itseltään sinne pääsemisen, kun jännitys käy suureksi.

Erityislapselle itsensä, tunteidensa ja reaktioidensa hallitseminen ja käsitteleminen on haastavampaa kuin tavalliselle lapselle ja ennemmin tuollaisessa tilanteessa yritän sanoittaa lapselle hänen oloaan: "Jännittääkö sinua huominen?" "Tekeekö se olon levottomaksi?" "Mikä siinä jännittää?" "Missä jännitys tuntuu?" "Rauhoittaisiko jalkojasi, jos hieron niitä?" Ja sitten yrittää rauhoittaa lasta ja kertoa, että kaikki menee varmasti kivasti, eikä tarvitse jännittää. Lapsesta riippuen kannattaa ehkä yrittää siirtää ajatukset muualle tai sitten kertoa enemmän seuraavasta päivästä ja mitä milloinkin tehdään, jotta jännityksen kohde tuntuisi hallitsevammalta.

Joskus toki toimii paremmin ärähtäminen ja uhkailu: Joskus erityislapsen huono käytös on vain huonoa käytöstä ja silloin jonkun kivan jutun peruminen voi toimia. Tosin ensisijaisesti käyttäisin mieluummin palkkiota. Näiden erottaminen on joskus vanhemmalle hankalaa, mutta itse olen kokenut kannattavaksi nähdä vaivaa erottaa jännityksestä johtuvan itsensä säätelyn vaikeuden ja ihan vaan tavallisen huonon käytöksen.

 

[huooh]

No mää en voi kieltää kivoja reissuja, Koska tuo erityislapsi ei niihin mielellään lähde, mutta ns. normaali pienempi sisarus lähtisi mielellään. Joten jos kiellän reissun, rankaisu meneekin väärään osoitteeseen.

Pelikoneet yms. on otettu kymmeniä kertoja pois käytöstä määräajaksi.

Ja sekin, että ei voi oikein kotiarestiakaan määrätä, kun toisella on muutenkin niin vähän kavereita.

 

["aapee"]

[QUOTE="...";29227490]On kyllä melkoisen rankka elämä lapsella, jos tuosta hyvästä perutaan joku muumimaailma-reissu! Vähän kohtuutta. 5-vuotiaalle jää jo muistikuvat noista tapahtumista, kivaa eikö? Minusta kohtuuton.

Muuten kyllä kannatan sitä, että jos jotain uhataan, se ollaan myös valmis toteuttamaan. Mutta miettikää nyt niitä uhkauksianne. Kyse on kuitenkin lapsista, aika pienistä vielä. Auktoriteetin puutetta, jos ei vähempi riitä.

Oliko teillä kiva päivä kotosalla muumimaailmapäivänä? Miten meni?[/QUOTE]

Siitä on jo yli 3 v joten en muista tarkkaan, mutta nukuttiin ainakin aamulla.

Voi olla tiukkaa, mutta tepsi.

 

["..."]

[QUOTE="aapee";29227569]Siitä on jo yli 3 v joten en muista tarkkaan, mutta nukuttiin ainakin aamulla.

Voi olla tiukkaa, mutta tepsi.[/QUOTE]

Siis tepsi miten? Että lapsi ei enää ikinä kokenut nukahtamista vaikeaksi? Vai että seuraavana iltana nukahti helposti? Vai kuinka, mitä tästä oppi? Varmasti ainakin tiesi koko seuraavan päivän tehneensä jotain todella pahaa!

 

[Data]

[QUOTE="Veera";29227467]No ensinnäkin sun lasta varmaan jännitti se seuraavan päivän reissu ja sen takia ei uni tullu? Itselläs ei varmaan oo nukahtamisvaikeuksia jos on esim lomamatkalle lähtö/suuri tentti tms seuraavana päivänä? Tuskin erityislapsiin toimii julmat ja epäinhimilliset rangaistukset sen oaremmin kuin muihinkaan.

Toiseksi ainakin alle kouluikäisten rangaistusten tulisi olla välittömiä, ei niin että teko tapahtuu tänään ja seuraus on se että viikon päästä/illalla/jouluna ei saa jotain. Erityislapsella vielä tärkeämpää kuin tavallisella mutta ei tavallinenkaan viisvuotias kykene näkemään syy seuraussuhdetta tämänpäiväisen kiroilun ja viikonlopun hoplop-reissun välillä vaan sen seurauksen tulee tulla heti, esim jäähy, lelut takavarikkoon jne.[/QUOTE]

Lisäksi palkinnot toimivat paremmin. Sen sijaan että sanoisi että matka peruuntuu jos et käyttäydy hyvin niin on tehokkaampaa sanoa että jos käyttäytyy hyvin niin saa palkinnoksi matkan. Välittömyyden saa aikaan tarroilla joita pitää sitten kerätä tietty määrä.

 

[vierass]

No mää en voi kieltää kivoja reissuja, Koska tuo erityislapsi ei niihin mielellään lähde, mutta ns. normaali pienempi sisarus lähtisi mielellään. Joten jos kiellän reissun, rankaisu meneekin väärään osoitteeseen.

Pelikoneet yms. on otettu kymmeniä kertoja pois käytöstä määräajaksi.

Ja sekin, että ei voi oikein kotiarestiakaan määrätä, kun toisella on muutenkin niin vähän kavereita.

Meilläkin saa yleensä ihan väkisin raahata jonnekin ja sitten yleensä väkisin raahata sieltä pois, kun olikin niin kivaa :headwall:

 

["aapee"]

[QUOTE="viera";29227496]Aika naurettavalta tuntuu tuollainen rankaisu siitä, ettei vaan nukahda. Eikö se teidän 5 v muka autossa nuku, muumimaailmahan aukeamiseenhan on tuosta noususta vaikka kuinka monta tuntia?

Harvemmin tuollainen juttu auttaa erityislapsen kanssa, että joku tulevaisuuden juttu perutaan sen takia. Rankaisun kuuluu tapahtua heti ja olla johdonmukainen aina. Samantien miettimispenkille tms rangaistus on parempi.[/QUOTE]

Meillä ei ole autoa eli olisi pitänyt 6.30 olla menossa bussille ja bussilta junalle että ehtii aamupäiväksi sinne. Eikä siis olisi voinut nukkua autossa koko matkaa portille asti.

 

["aapee"]

[QUOTE="viera";29227511]Ap:n natsi rangaistuksista tulee mieleen, hiukka erikoinen tuttava joka peru lapsen syntymäpäivät jonkun vastaaavan aivan mitättömän jutun vuoksi. Jotanki tulee mieleen, ettei rangaistus ole oikeassa mittasuhteessa lapsen ikään ja kykyyn käsitellä asioita. Mutta toivottavasti on iloinen mieli :saint:
Onko sulla ap erityislapsi vai ehdotteletko ehkä keskitysleiri rangaistuksia lapsille joilla on neurologinen sairaus, vaikka itsellä ei ole? Vai kalastatko uusia kidutustapoja omalle lapselle?[/QUOTE]

Ei ole, enkä kalastele. Enkä ole edes mikään natsi.

Mietin vaan että onko todella niin, että mikään ei auta, edes hyvän käytöksen välitön palkitseminen.

 

["viera"]

Meilläkin saa yleensä ihan väkisin raahata jonnekin ja sitten yleensä väkisin raahata sieltä pois, kun olikin niin kivaa :headwall:

Tutulta kuulostaa

 

["aapee"]

Ei ole oikein perua tuon takia reissuja, jos uni ei tule niin ei tule ja varsinkin kun lapsi jännittää. Meillä on keskosena syntynyt poika jolla kahitys tuli normaalista jälessä noin 10 vuotiaaksi asti. Jos olen jostain komentanut niin olen myös pitänyt tiukasti kiinni ettei huonoa käytöstä saa jatkaa. Toistoa toiston perään, välillä on tuntunut että tekisi mieli äänittää tietyt lauseet nauhalle ja soittaa sieltä kun päiväkausia olet toistanut samaa asiaa. Kuitenkin lapsi, myös erityislapsi oppii kunhan aikuisella riittää kärsivällisyyttä. Poika on nyt kuudennella luokalla koulussa ja on koko ajan käynyt normaalia luokkaa ja on älyltään viisas, koenumerot on pääasiassa olleet muutama kasi ja yleensä ysiä ja kymppiä. Pitäis aina pysähtyä itse miettimään ja pilkkomaan asiat moneen osaan niin lapsikin oppii todellisen rajan mitä saa tehdä ja mitä ei.

No, ei jäänyt traumaa. Otti opikseen.

 

["viera"]

Juu on ap:n lapsella materiaalia mitä aikuisena terapiassa työstää....

 

["aapee"]

[QUOTE="...";29227581]Siis tepsi miten? Että lapsi ei enää ikinä kokenut nukahtamista vaikeaksi? Vai että seuraavana iltana nukahti helposti? Vai kuinka, mitä tästä oppi? Varmasti ainakin tiesi koko seuraavan päivän tehneensä jotain todella pahaa![/QUOTE]

Oppi että seuraavan reissun tullessa ei jäänyt hillumaan tuntikausiksi, vaan todella meni sänkyyn ja nukahti, niin että on kiva herätä varhain aamulla.

Hän on aina ollut helppo nukahtaja, ennen tuota ja sen jälkeen.

Tunnen hänet ja tiedän, että hän väsyneenä tuollaisessa paikassa on tuhoon tuomittu reissu, jossa ei ole kellään meillä kivaa eikä myöskään vahingossa lähietäisyydelle osuneilla, eli siinä 22-23 aikaan tehtiin päätös, ettei enää vaikuta edes yrittää lähteä sinne.

 

["aapee"]

Lisäksi palkinnot toimivat paremmin. Sen sijaan että sanoisi että matka peruuntuu jos et käyttäydy hyvin niin on tehokkaampaa sanoa että jos käyttäytyy hyvin niin saa palkinnoksi matkan. Välittömyyden saa aikaan tarroilla joita pitää sitten kerätä tietty määrä.

No varmaan on, mutta kun se muummaailman matka oli jo tiedossa silloin. Meillä oli siis varattu hotelli jonka peruin.

 

[Vaimo-Rakas]

Meillä ei ole erityislasta joten olen jäävi sanomaan. Sen sijaan fiksu 6-wee on. Ja tälle kesää peruin yhden kivan päiväreissun hänen käytöksensä takia. Monta kertaa olin varoittanut ettei reissu toteudu jos sama peli jatkuu ja kun se jatkui niin toteutin uhkauksen.
On se kumma kun nykyään ei lasta saa mitenkään rangaista! Kyllä tuollainen 6-vuotias jo tajuaa syy-seuraus-selityksen kun vaikeammatkin asiat ovat selvää kuin pläkki.
Fyysistä kuritusta en kannata mutta kyllä kivojen asioiden ja etujen menetys on hyvä keino muistuttaa kuka määrää ja missä menee raja.
Eipä ole sen jälkeen tarvinnut samasta käytösongelmasta vääntää. Ja lapsi tietää että ikävistä teoista joutuu vastuuseen.
Tunsin myötätuntoa lasta kohtaan kun hän ei päässyt retkelle mukaan mutta toisaalta koin kyllä tekeväni lapselle tärkeän kasvatuksellisen toimen. Ei tuntunut traumoja jäävän. Reissu meni ohi suun mutta sen syystä keskusteltiin ja lapsen kanssa vietettiin muuten aivan normaali päivä hänelle huomiota antaen. Ei oltu vihaisia vaan rauhallisesti todettiin ettei reissu nyt toteudu, seuraavalla kerralla katsotaan millainen käytös on ja sitten pääsee, ja on päässyt.
Lapsi oli apea aamusta mutta iloinen oma itsensä lopun aikaa ja muistaa kyllä että äitin ja isän sana on se mitä kannattaa kuunnella.
Olenpa sitten mikä tahansa natsi mutta uskon että kunnollisia ihmisiä kasvatamme.

 

["viera"]

Kerro toki lisää sun lastenkasvatus ja erityisesti rangaistus metodeista ap