Aviomiehen ja äidin välissä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Minna"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="vieras";29146680]Ei kai kenekään äiti ole niin tyhmä, että "määrää" toisen kodista sillä verukkeella että hän maksaa? Eikö pitäisi olla suhteellisen selvä homma, että jokainen päättää itse omasta kodistaan?[/QUOTE]

Et voi vuokra-asunnossakaan mennä tekemään tuollaisia muutoksia, ne on vuokranantajan päätöksiä. Huonot muutokset tiputtavat asunnon jälleenmyyntiarvoakin eli kyllä omistajalla pitää olla sananvaltaa tuollaisiin pohjaa muuttaviin juttuihin.

Eri asia on, jos määräisi jostain huonekalujen paikoista yms.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kahdet säännöt;29147365:
Mielenkiintoista muuten jos tämä olisi toisin päin eli miehen äiti olisi ostamassa asuntoa teille. Vastaukset olisivat varmaan eri luokkaa ja mieskin napanuorassa roikkuva mammanpoika joka tulisi heti jättää. Nyt mies on omapäinen aikuinen mies ja sekin on sitten huono juttu...

Sellanen mieshän ON napanuorassa roikkuva mammanpoika! Siinä sitä olisi nainen kusessa, pojan ja äidin "avioliitossa". Mammanpoika valitsee lopulta aina äitinsä. Nähty on.
 
Mieskin on ollut vihainen minulle ja sanonut että muuta sitten äitisi kanssa asumaan. Mies siis väittää, että hänen ratkaisunsa nostaisivat asunnon arvoa. Toisaalta itse en ole noista asioista kovin kiinnostunut, olen tyytäväinen nykyiseenkin suunnitelmaan. Täytyy joko hyväksyä nykyinen asuntosuunnitelma (joka äitini mielestä on hyvä ja käytännöllinen), muuttaa isompaan asuntoon ja erota miehestä tai jatkaa avioliittoa pienemmässä vuokra-asunnossa.
 
Mies sanoo että se on nimenomaan ammatillinen kysymys ja nostaisi asunnon arvoa. Eikä siis puhuta mistään kovin isoista muutoksista. Taidan unohtaa koko jutun. Äitini kyllä laittaa kaiken mieheni syyksi ja tulee vihaamaan tätä entistä enemmän.
 
[QUOTE="Minna";29146574]Mieheni mielestä suunnitelma on hyvä ja mikäli äitini määrittelee "kaapin paikan" asuntoomme, hän ei ole halukas muuttamaan asuntoon.
[/QUOTE]

Asunnon omistaja määrää "kaapin paikan". Te ehkä haluatte tehdä tiettyjä muutoksia siksi, että ne tekisivät asunnosta juuri teille sopivan, mutta äitisi ehkä ajattelee, millainen asunto olisi aikanaan helppo vuokrata tai myydä eteenpäin. Jos omistaisitte asunnon yhdessä, tulisi todennäköisesti jatkossakin riitoja siitä, mitä asunnolle tehdään.

Mä en sinuna edes harkitsisi perheesi ja puolisosi laittamista äitisi "armoille". En tarkoita, että äitisi olisi jotenkin paha tai ikävä ihminen, mutta tietyt asiat elämässä kannattaa hoitaa puolison kanssa, ilman että jomman kumman vanhemmat niihin sekaantuu. Mulla on kokemusta maatilan sukupolvenvaihdoksessa näistä jutuista, ja en voi suositella muuta kuin pysyttelemään siinä, että päätettä asioistanne avioparina itsenäisesti, ettekä päästä vanhempia höösäämään teidän asioihinne.

Kyllähän yhteisomistus, sukulaisilla vuokralla asuminen ym. voi toimia, mutta pitää olla selvät sopimukset ja pelisäännöt, ja kaikkein pitää haluta sitä.
 
[QUOTE="vieras";29147408]Sellanen mieshän ON napanuorassa roikkuva mammanpoika! Siinä sitä olisi nainen kusessa, pojan ja äidin "avioliitossa". Mammanpoika valitsee lopulta aina äitinsä. Nähty on.[/QUOTE]

Hieno huomio hermanni. Yllättävän moni nainenkin on äitinsä talutusnuorassa. Tätä ei tietysti nähdä ongelmana naisten kaksinaismoralistisessa maailmankuvassa.
 
[QUOTE="Minna";29147502]Mies sanoo että se on nimenomaan ammatillinen kysymys ja nostaisi asunnon arvoa. Eikä siis puhuta mistään kovin isoista muutoksista. Taidan unohtaa koko jutun. Äitini kyllä laittaa kaiken mieheni syyksi ja tulee vihaamaan tätä entistä enemmän.[/QUOTE]

Seiso sinä miehesi puolella. Ei mitään "kyllähän minä olisin, mutta kun tuo mies..." -selityksiä äidille, vaan kerrot jämäksti, että arvostatte hänen tarjoustaan, mutta päädyitte nyt tähän ratkaisuun.
 
[QUOTE="vieras";29146631]Jos äitinne omistaa asunnon niin hän määrittelee minkälaien siitä tulee. Äitisi maksaa ja päättää esim. jälleenmyyntiarvosta, joka hänen näkemyksensä mukaisesti on hänen suunnitelmansa mukaan parempi
Äitisi hallinnoi sijoitustaan. Ei miehesi, joka voi ehdottaa mutta jolla ei ole sananvaltaa.
Jos miehesi ei tätä tajua, ettekä pääse sopuun niin miehesi on tyhmä, ja voi olla että mies asettaa jääräpäisyytensä tarkeämmäksi kuin perheenne ja silloinhan on valmis eroamaan mokoman asian takia. :)

Äitisi kannattaisi nyt ennakoida tilanne ja hoitaa sinun perintösi suojaan tuollaiselta vävyltä.[/QUOTE]

mutta jos tämä asunto on tarkoitus olla joskus nuoren parin oma,niin silloin minusta painaa lopullisten omistajien sana enempi. En minäkään haluaisi että anoppi määräisi minkälaisessa asunnossa asun,enkä pitäisi siitä jos raha on se mikä määrittää kaiken.
 
Asunnon on tarkoitus olla minun omani, ei meidän. Olen kyllä ollut äitini talutusnuorassa, myönnän sen. Ajattelin että olisin kasvanut...Olisi pitänyt heti sanoa ei kun hän ehdotti asiaa. Isompi asunto ja omistaminen vaan houkuttivat...
 
[QUOTE="Minna";29147502]Äitini kyllä laittaa kaiken mieheni syyksi ja tulee vihaamaan tätä entistä enemmän.[/QUOTE]

Enpä ihmettele ettei miehesi halua äitisi rahallisen vallan alle. Kasva aikuiseksi ja jätä äitisi hääräämään omiaan. Itse olet miehesi ottanut ja oman perheen perustanut. Tue siis häntä äläkä äitiäsi, herranen aika! Vaikka tässä olisi kyseessä miehesi tietynlainen härkäpäisyys niin ymmärrän häntä täydellisesti. Joskus elintasosta pitää tinkiä itsenäisen ja päsmäröinnistä vapaan elämän vuoksi.

Minullakin on mielellään kontrolloiva anoppi. Ei käy, olen jo lapsuudenkodistani lähtenyt, en kaipaa kenenkään toisenkaan äitiä päättämään asioistani. Tämä pitää tehdä selväksi niin omalle kuin siipankin äidille. Aluksi se onkin kankeaa mutta kyllä kaikki paikkansa löytävät kunhan ymmärtävät antaa tilaa hengittää.

Mutta eroa sinä kaikin mokomin, juokse saparot hulmuten äidin helmoihin, kyllä se äiti tietää ja leipoo maailman parasta pullaa.
 
[QUOTE="Minna";29147537]Asunnon on tarkoitus olla minun omani, ei meidän. Olen kyllä ollut äitini talutusnuorassa, myönnän sen. Ajattelin että olisin kasvanut...Olisi pitänyt heti sanoa ei kun hän ehdotti asiaa. Isompi asunto ja omistaminen vaan houkuttivat...[/QUOTE]

Vähän niinkuin: tämä kakku on sitten sinulle, et anna Kallelle siitä palaakaan! Nih!

Onko teillä lapsia? Toivottavasti ei jos olet itse vielä lapsen asemassa. Kivasti äitisi saa sitten päättää lastenkasvatusasiat ja mustamaalata isää lapsille.
 
En siltikään jättäisi yht siltään moista ehdotusta noin vain. Jos kyse on siitä, että mies haluaa kaapin tähän ja äitisi kaapin tuonne. Sanoit että molemmat lujaluontoisia, äitisi ja miehesi. Eli eivät helpolla anna periksi. Pitäsi löytää kompromissi, jossa molemmat olisivat tyytyväisiä ja voisivat kunniakkaasti antaa periksi jossain kohtaa kun saisivat jonkun toiveensa esille. Sykolokiaa sano!
 
En siltikään jättäisi yht siltään moista ehdotusta noin vain. Jos kyse on siitä, että mies haluaa kaapin tähän ja äitisi kaapin tuonne. Sanoit että molemmat lujaluontoisia, äitisi ja miehesi. Eli eivät helpolla anna periksi. Pitäsi löytää kompromissi, jossa molemmat olisivat tyytyväisiä ja voisivat kunniakkaasti antaa periksi jossain kohtaa kun saisivat jonkun toiveensa esille. Sykolokiaa sano!

Kumartele sinä vaan toisia koko elämäs, arvon kake.
 
Kinkkinen tilanne. En kuitenkaan ymmärrä, miten mietit eroa niin paljon. Minusta tuo on vaikea tilanne ratkaistavaksi, mutta itselläni vastaavassa tilanteessa ei kyllä missään skenaariossa ero vilkkuisi mielessä. Oletko siis oikeasti sitoutunut mieheesi? Uskotko olevasi hänen kanssaan loppuelämäsi vai onko hän vaan tämänhetkinen kumppani? Jos äidilläsi on se käsitys, että saatatte erota helpostikin, niin ymmärrän hyvin, että hän haluaa pitää oman päänsä.

Jos taas teillä on vakaa suhde eikä ero ole koko ajan vilkkumassa mielessä, pitäisi äitisi pystyä perustelemaan hyvin, miksi hän ei usko ammattilaisen näkemykseen siitä, mikä nostaa parhaiten asunnon arvoa.

Jos teillä ei ole lapsia, osaa äitisi taasen sanoa ehkä teitä paremmin, millainen asunto toimii lasten kanssa.

Me asutaan kerrostalokolmiossa kahden lapsen kanssa. Eteiseen tarvitsisimme todella paljon enemmän säilytystilaa, varsinkin syksyllä ja talvella. Siivouskaappikin on meillä rasittavan pieni ja ärsyttää, kun imuri ei mahdu piiloon minnekään.

Jos päädytte ostamaan tämän asunnon, niin ennen remonttia olisi hyvä, jos sekä sinä, miehesi että äitisi kaikki kiihkottomasti vaikka listaisitte syyt, miksi joku asia kannattaa asuntoon tehdä ja miksi.

Toisekseen olisi hyvä, jos äitisi kanssa keskustelisitte selvästi, kokeeko hän, että olette hänelle kuin kuka tahansa vuokralainen, joka mahdollisesti vaihdetaan jossain vaiheessa toiseen, vai haluaako hän vilpittömästi auttaa teitä hankkimaan isomman kodin. Jos tämä jälkimmäinen on kyseessä, niin silloin teillä pitäisi olla enemmän sanavaltaa kuin tavallisella vuokralaisella. Teidän pitäisi tajuta olla kiitollisia ja siksi ette saisi ärhennellä liikaa äidillesi, mutta mielestäni äitisi ei saisi vaatia kiitollisuutta sekaantumalla asioihin ja vedota siihen maksajan ominaisuuteen. Silloin olisi parempi, että hän vaan ostaisi sijoitusasunnon ja vuokraisi jollekin ihan ulkopuoliselle. tai sitten hän ostaa teille asunnon, mutta sellaisen, johon ei tule rakenteellisia muutoksia.

tsemppiä!
 
Arvoisa "vitut äidistäsi" miten äitini päättää lapsenkasvatuksesta ja mustamaalaa isää?

Olemme sopineet tästä järjestelystä myös sen takia että miehellä on kaksi lasta edellisestä avioliitosta jotka tulevat perimään isänsä joskus. Ikinä ei tiedä mita tapahtuu mutta en halua jakaa sukulaisteni hankkimaa asuntoa hänen aikuisten lastensa kanssa. Mieheni ymmärtää tämän oikein hyvin.

En usko että saisimme kompromissin aikaan. Kyse taitaa kummallekin olla periaatteesta.
 
Äitini on puhunut siitä kuinka hän haluaa vilpittömästi auttaa meitä. Mieheni keskusteli äitini kanssa suunnitteluasioista lauantaina. Eilen äitini sitten soitti että olemmeko valmiita muuttamaan asuntoon ilman mitään muutoksia. Samassa hän kyllä haukkui miestäni eli tuskin tästä tulee mitään.

Joku kysyi miksi mietin eroa. Olen sitä miettinyt aikaisemminkin kun on ollut vaikeuksia mutta tuntuu niin ärsyttävältä luopua unelma-asunnosta sen takia että pohjaratkaisu ei mielytä miestä. Toisaalta tämän keskustelun avulla olen myös huomannut että kysymys on ainakin äitini puolelta valtataistelusta, joka ei tule tähän päättymään.
 
[QUOTE="Minna";29147711]Arvoisa "vitut äidistäsi" miten äitini päättää lapsenkasvatuksesta ja mustamaalaa isää?

Olemme sopineet tästä järjestelystä myös sen takia että miehellä on kaksi lasta edellisestä avioliitosta jotka tulevat perimään isänsä joskus. Ikinä ei tiedä mita tapahtuu mutta en halua jakaa sukulaisteni hankkimaa asuntoa hänen aikuisten lastensa kanssa. Mieheni ymmärtää tämän oikein hyvin.

En usko että saisimme kompromissin aikaan. Kyse taitaa kummallekin olla periaatteesta.[/QUOTE]

Lue tekstisi uudelleen. Kiltti äidin tyttö joka tekee mitä äiti käskee. Myös kasvattaa lapsensa kuten äiti haluaa.

Olen tavannut riittävästi äitisi kaltaisia riivinrautoja jotka haukkuvat vävyä lapsenlapsilleen että osaan tunnistaa sellaisen kuvauksesta.

Viimeiseen lauseeseesi vedoten: jatkakaa vuokralla ja ostakaa oma sitten kun aika on sopiva. Teidän ei tarvitse tehdä kompromisseja äitisi kanssa omasta elämästänne.
 
[QUOTE="Minna";29147750]Samassa hän kyllä haukkui miestäni eli tuskin tästä tulee mitään.

kysymys on ainakin äitini puolelta valtataistelusta, joka ei tule tähän päättymään.[/QUOTE]

Juuri näin, nimenomaan.

Itse en kuunteli hetkeäkään sellaista että vanhempani haukkuisivat vaimoani. Ei ole heidän asiansa eikä heidän elämänsä eikä edes asiallista.
 
Kuulostaa siltä, että mutsis yrittää lyödä kiilaa teidän väliin. Itse en hyväksyisi tota käytöstä miehen enkä mun äidiltä. Ei tossa ole mitään miettimistä; oot sun miehen kanssa yhdessä ja sun kuuluu tukea häntä. Osta se unelma-asunto sit hänen kanssaan. Ja pitää sun miehenkin mielipidettä kysyä mikä on sen unelma asunnosta. Tuskin ainakaan kämppä, jota mestaroi fiddumainen anoppi. Pistä mutsis kuriin ja mee miehes puolelle.
 
Lisään sittenkin vielä, että tyhmä olet sinäkin, kun edes mietit vaihtoehtoja: että asuisiko sitä halvassa, kivassa, omassa asunnossa vai kalliissa vuokrakämpässä, ihan vain miehen huonon itsetunnon ja loukatun egon tähden.
 
En kuunnellut haukkumista vaan lopetin puhelun kesken. Hän pahoitteli myöhemmin sanomisiaan mutta uskon hänen sanoneen mitä oikeasti ajatteli.

Haluan kiittää kaikkia keskusteluun osallistuneita. Tämä selkiinnytti omia ajatuksiani.
 
Kuulostaa siltä, että mutsis yrittää lyödä kiilaa teidän väliin. Itse en hyväksyisi tota käytöstä miehen enkä mun äidiltä. Ei tossa ole mitään miettimistä; oot sun miehen kanssa yhdessä ja sun kuuluu tukea häntä. Osta se unelma-asunto sit hänen kanssaan. Ja pitää sun miehenkin mielipidettä kysyä mikä on sen unelma asunnosta. Tuskin ainakaan kämppä, jota mestaroi fiddumainen anoppi. Pistä mutsis kuriin ja mee miehes puolelle.

Itse veikkaan, että anoppi vain haluaa neuvoa, koska kokemuksesta tietää, että juuri esim siivouskaapin puuttuminen tulee ihan varmasti vituttamaan tosi monta kertaa.

Mies ei "ammattilaisena" vain voi hyväksyä sitä, että joku maallikko kuvittelee tietävänsä asian paremmin, ja siksi vänkää asiasta ja tekee ongelmasta isomman kuin se on.
 

Yhteistyössä