Miksi te otatte parisuhteet niin vakavasti ja kuvittelette olevanne satuhahmoja?

[QUOTE="vieras";29133217]Miksi mennä parisuhteeseen, jos ei ota sitä vakavasti?[/QUOTE]

Koska on hömppäsatuihin uskova romantikko tai saa siitä suhteesta jotain hyötyä tai kokee että siitä saa jotain hyötyä. Tai haluaa vain noudattaa perinteitä mitä meihin on iskostettu.

 

Kiitos AP, avasit mun silmät. Täytyykin kertoa miehelle kunhan se soittaa että se ädjöö nyt ja lusikat jakoon. Me ei olla oikeesti edes yhdessä rakkaudesta, vain tavasta. Aina kuuden viikon välein mies tulee vain tavan vuoksi meille.

Kiitos, Ero vireille heti, tässä ja nyt.

Ei sun erota tarvitse, jos plussia on enemmän kuin miinuksia. Ehkä hyödyt asuintopverista jollailailla.

 

Kerro toki mullekin mikä tunnetila se mulla on kun ikävöin miestäni kun olemme erillään, hän on ihminen joka on kaikista rakkain (lasten kanssa), häneen luotan eniten maailmassa, kun ajattelen häntä; hymy nousee kasvoille ja mahanpohjassa tuntuu edelleen perhosia. Ihailen häntä kun katson häntä, huonotkin puolensa ovat minulle tärkeitä, hyväksyn hänet sellaisena kuin hän on, kuolisin hänen vuokseen, lamaantuisin kaipaukseen jos menettäisin hänet, en voisi koskaan loukata häntä tahallani, haluan ja toivon hänelle pelkkää hyvää, olen onnellinen hänen ilostaan ja onnistumisesta, himoitsen häntä aina vain, kiihotun hänestä, pelkästä ajatuksesta. Hoitaisin häntä jos hän sairastuisi, pukisin ja pesisin hänet jos hän kuolisi, ajaisin maailman ääriin hänen vuokseen, en kääntäisi selkää hänelle. Mitä tämä on? Kämppäkaveruutta?

Tyypillinen kiintymyssuhde, josta kumpikin hakee omat hyötynsä. Miehesi saa sinusta hoitajan jos sairastuu, seksiä jne. Sinä taas haluat uskoa olevasi ihastunut, koska olet romantikko ja romantikot uskovat rakkaussatuihin. Kiintymyssuhdehan tuo on. Olisi ihan sama kuka se sun mies olisi, haluaisit jokatapauksessa hehkuttaa "rakkauttasi", ja uskoa siihen. Ei se ole rakkautta, sinulla on vain takertuva luonne ja elät kiintymyssuhteessa.

 

[QUOTE="vieras";29133525]Ei sun erota tarvitse, jos plussia on enemmän kuin miinuksia. Ehkä hyödyt asuintopverista jollailailla.[/QUOTE]Tarvii, en ole suhteessa ilman rakkautta. Ei siinä ole mitään mieltä.

 

[QUOTE="vieras";29133133]Romanttinen rakkaus on elokuvateollisuuden ja kirjallisuuden keksintöä. Etkö ole ollenkaan ymmärtänyt lukemaasi.
Olenhan minäkin ollut ihastunut, ei se liity rakkauteen, vaikka niinhän voi tietysti ihastuneena kuvitella. Ihastus johtuu biologiasta, panotarpeesta. Se hiipuu, ja suhde joko loppuu tai jatkuu kiintymyssuhteena.
Perhesuhteet taas ovat rakkautta, niihin kasvetaan alusta asti ja ne kestävät loppuun asti. "Veri on vettä sakeampaa" ei ole mikään vitsi.
Niille jotka vetävät seuraavaksi adoptiolapset esiin totean että kyllä, adotiolapsestakin tulee perheenjäsen, vaikkei se samaa verta olekaan.
Mies ja nainen eivät ole keskenään perhettä.[/QUOTE]

Miten tämä logiikka muka toimii? Adoptiolapsesta voi tulla läheinen ja rakas, mutta puolisosta ei? Entä voiko mielestäsi sisarukset rakastaa toisiaan? Entä adoptiotilanteessa?

 

Aivan ihana ketju!Minä rakastan syvästi miestäni, joka on tukenut minua,
kun olin pohjalla, rakastaa lapsiani, vaikkeivät ne olekaan biologisesti hänen.
Hän on valmis väsyttämään itsensä vuoksemme, vain jotta me voisimme hyvin.
Perheeseeni tosin katkaisin välit, sillä rakkaus oli vain harhaa, johon halusin uskoa, mutta
lopulta tajusin pointin.

Ei se ole rakkautta, sinä olet hyötynyt miehestä ja mies on hyötynyt sinusta ja lapsistasi.

 

Entäs sitten, jos rakastaa ex-puolisoaan. Mitä se sitten on?

Liian aikaisin lopetettu kiintymyssuhde. Tunnet että hyötyisit vielä ko.ihmisestä. Et tietenkään tietoisesti tunne haluavasi "hyötyä", mutta se on siellä alitajunnassa. Samanlailla kuin parantunut narkkari kaipaa huumeita.

 

[QUOTE="vieras";29133585]Liian aikaisin lopetettu kiintymyssuhde. Tunnet että hyötyisit vielä ko.ihmisestä. Et tietenkään tietoisesti tunne haluavasi "hyötyä", mutta se on siellä alitajunnassa. Samanlailla kuin parantunut narkkari kaipaa huumeita.[/QUOTE]

Ei vaan tarkoitin tilannetta, jossa ei haluta palata yhteen, vaan ihan vain välitetään toisistaan.

 

Tarvii, en ole suhteessa ilman rakkautta. Ei siinä ole mitään mieltä.

Ei se ole rakkautta.

 

[QUOTE="vieras";29133599]Ei se ole rakkautta.[/QUOTE]Tähän asti luulin sen olevan rakkautta, mutta sinä paljastit totuuden. * Kumartaa uutta jumalaa*

 

Ei vaan tarkoitin tilannetta, jossa ei haluta palata yhteen, vaan ihan vain välitetään toisistaan.

Se on kaveruussuhde, pidät ko.ihmisestä.

 

[QUOTE="vieras";29133210]Rakkaus on rakkautta, kiintymys on tapa. Kai nyt aikuinen nuo erottaa toisistaan. Verrattavissa addiktioon tuo kiintymys, sitä kun voi tuntea myös muihin kuin eläviin olentoihin.[/QUOTE]

Kai aikuinen ihminen osaa määritellä käyttämänsä sanat. Kiintymys ei ole yhtä kuin tapa. Jos käytät sanaa sinun täytyy osata määritellä se eikä lähteä tuolle kyllä-aikuinen-osaa-erottaa-linjalle. Kun loppujen lopuksi et itsekään niitä osaa erottaa.

Ei sillä mitään väliä ole, mutta toin vaan esiin että kyse on ihan eri asioista. Täällä ihmetellään niin paljon kun parisuhde menee päin helvettiä ja rakkaus on loppunut. Rakkaus ei lopu koskaan, mutta sitä ei ole parisuhteissa alun alkaenkaan. On vain ihastuminen, joka voi maksimissaan kestää 2 vuotta, tuokin on harvinaisen pitkä aika.

Olet oikeassa, ei sillä ole mitään väliä mitä yrität selittää kun et vain pyrkimyksistäsi huolimatta osaa perustella väittämiäsi tai erotella termejä jotka eivät mielestäsi tarkoita samaa muttet kuitenkaan osaa sanoa miten ne eroavat. Moneen kertaan jo useampikin ihminen todistanut "faktasi" täydeksi bull shitiksi.

 

[QUOTE="vieras";29133184]Totta kai tunteita on ihmisellä, mutta ei se ole rakkautta. Ei kavereitakaan rakasteta, niistä korkeintaan pidetään. Yleensä niistä puolisoista ei ihastumisen jälkeen kovasti edes pidetä. Mutta yhdessä ollaan joidenkin käytännön asioiden takia. Kuvitellaan että se ylimääräinen asukas helpottaa arkea jollainlailla.[/QUOTE]

Käsität varmaan, että monet ihmiset kokevat tämän asian aivan eri tavoin kuin sinä. Ja monet myös elävät yhdessä toisen kuolemaan saakka ja kokevat loppuun saakka rakkautta toisiaan kohtaan. Miksi he ovat mielestäsi väärässä?

 

[QUOTE="vieras";29133605]Se on kaveruussuhde, pidät ko.ihmisestä.[/QUOTE]

Mutta eikös sekin ole sitten vain pelkkä kiintymyssuhde, joka sinun mukaasi on vain opittu tapa, josta jotenkin halutaan hyötyä. Miten se, ettei enää asuta yhdessä eikä säännöllisesti pidetä yhteyttäkään, mutta silti toivotaan tälle ihmiselle hyvää ja halutaan kuulla kuulumisia ja ehkä auttaa vastoinkäymisissä, olisi vain opittu tapa, josta halutaan hyötyä?

 

^^^Periaatteessa tuo että rakkautta ei olisi ollut ei välttämättä pidä paikkaansa. Ihastuminen on muuttunut rakkaudeksi mutta siitä rakkaudesta ei olla osattu pitää huolta. Jos rakkaudesta ja toisesta ihmisestä ei huolehdi niin ei se suhdekaan tule pidemmän päälle kestämään.

 

[QUOTE="vieras";29133574]Ei se ole rakkautta, sinä olet hyötynyt miehestä ja mies on hyötynyt sinusta ja lapsistasi.[/QUOTE]

Mä haluaisin tietää että kun sä näin hyvin tiedät tälläisiä faktoja ja hienoja termistöjä niin mistä sä olet nämä oppinut? Varmastikin lukenut monia aiheesta kertovia tutkimuksia ja artikeleja? Viitsitkö linkittää mulle vaikka yhdenkin. Kiitos.

 

Kai aikuinen ihminen osaa määritellä käyttämänsä sanat. Kiintymys ei ole yhtä kuin tapa. Jos käytät sanaa sinun täytyy osata määritellä se eikä lähteä tuolle kyllä-aikuinen-osaa-erottaa-linjalle. Kun loppujen lopuksi et itsekään niitä osaa erottaa.

Ei sillä mitään väliä ole, mutta toin vaan esiin että kyse on ihan eri asioista. Täällä ihmetellään niin paljon kun parisuhde menee päin helvettiä ja rakkaus on loppunut. Rakkaus ei lopu koskaan, mutta sitä ei ole parisuhteissa alun alkaenkaan. On vain ihastuminen, joka voi maksimissaan kestää 2 vuotta, tuokin on harvinaisen pitkä aika.

Olet oikeassa, ei sillä ole mitään väliä mitä yrität selittää kun et vain pyrkimyksistäsi huolimatta osaa perustella väittämiäsi tai erotella termejä jotka eivät mielestäsi tarkoita samaa muttet kuitenkaan osaa sanoa miten ne eroavat. Moneen kertaan jo useampikin ihminen todistanut "faktasi" täydeksi bull shitiksi.

Turha on noin kauheasti järkyttyä. Taisit tajuta ne asiat joiden vuoksi olet parisuhteessa. Älä murehdi, vaan ota ne asiat irti niin kauan kuin sitä kestää.

 

Niin...Rakastuminen ja rakastaminen on kaksi ihan eri asiaa, mutta suurin osa parisuhteista perustuu riipuvuudelle, jota yllättävän moni luulee rakkaudeksi.
Kyllä rakastuminenkin voi kasvaa rakkaudeksi.
Verisiteitä mä taas en sekottais tähän juttuun ollenkaan. En mä edes tunne suurinta osaa ihmisistä, jota on mulle sukua ja pelkästään tieto, että ne on mulle sukua ei kyllä aiheuta mussa mitään tunteita eikä varsinkaan velvoita muo mitenkään.

 

Lähdetään vähän aukaisemaan tota sun käyttämääsi tieteellistä termistöä.

Kiintymyssuhde – Wikipedia


Miten kiintymyssuhde määritellään parisuhteessa:

Kiintymyssuhde ja parisuhde - Väestöliitto
Miksi tuossa ei käytetä mitään niistä termeistä jolla sinä määrittelet pariskunnan kiintymyssuhteen?

Rakkaus – Wikipedia

 

Mutta eikös sekin ole sitten vain pelkkä kiintymyssuhde, joka sinun mukaasi on vain opittu tapa, josta jotenkin halutaan hyötyä. Miten se, ettei enää asuta yhdessä eikä säännöllisesti pidetä yhteyttäkään, mutta silti toivotaan tälle ihmiselle hyvää ja halutaan kuulla kuulumisia ja ehkä auttaa vastoinkäymisissä, olisi vain opittu tapa, josta halutaan hyötyä?

Onhan sinulla varmasti muitakin ihmisiä, joista pidät, mutta joiden kanssa et asu.
Rakkautta se ei ole.

 

[QUOTE="vieras";29133640]Turha on noin kauheasti järkyttyä. Taisit tajuta ne asiat joiden vuoksi olet parisuhteessa. Älä murehdi, vaan ota ne asiat irti niin kauan kuin sitä kestää.[/QUOTE]

Kerropa minulle mitä juuri tajusin. Ja oikeasti keskustele ja perustele, vai etkö osaa?

 

Niin...Rakastuminen ja rakastaminen on kaksi ihan eri asiaa, mutta suurin osa parisuhteista perustuu riipuvuudelle, jota yllättävän moni luulee rakkaudeksi.
Kyllä rakastuminenkin voi kasvaa rakkaudeksi.
Verisiteitä mä taas en sekottais tähän juttuun ollenkaan. En mä edes tunne suurinta osaa ihmisistä, jota on mulle sukua ja pelkästään tieto, että ne on mulle sukua ei kyllä aiheuta mussa mitään tunteita eikä varsinkaan velvoita muo mitenkään.

Touchè!

Jos tällä tyylillä ap olisi lähtenyt keskustelemaan niin olisin ollut hyvinkin paljon samaa mieltä.

 

^^^Periaatteessa tuo että rakkautta ei olisi ollut ei välttämättä pidä paikkaansa. Ihastuminen on muuttunut rakkaudeksi mutta siitä rakkaudesta ei olla osattu pitää huolta. Jos rakkaudesta ja toisesta ihmisestä ei huolehdi niin ei se suhdekaan tule pidemmän päälle kestämään.

Rakkaudesta ei tarvitse huolehtia, se vain on ja se loppuu kuolemaan. Parisuhse alkaa yleensä ihastumisesta ja sen jälkeen muuttuu etujen myötä kiintymyssuhteeksi. Mutta se voi loppu milloinvain, vaikka huomenna. Joku teko lopettaa kiintymyyssuhteen, kun koetaan että teko ei ole kiintymyssuhteen lakien mukainen. Rakkaus ei voi loppua tekoihin.

 

Niin...Rakastuminen ja rakastaminen on kaksi ihan eri asiaa, mutta suurin osa parisuhteista perustuu riipuvuudelle, jota yllättävän moni luulee rakkaudeksi.
Kyllä rakastuminenkin voi kasvaa rakkaudeksi.
Verisiteitä mä taas en sekottais tähän juttuun ollenkaan. En mä edes tunne suurinta osaa ihmisistä, jota on mulle sukua ja pelkästään tieto, että ne on mulle sukua ei kyllä aiheuta mussa mitään tunteita eikä varsinkaan velvoita muo mitenkään.

Perhesuhteetkin voivat olla riippuvuussuhteita vailla rakkautta.

 

[QUOTE="vieras";29133683]Rakkaudesta ei tarvitse huolehtia, se vain on ja se loppuu kuolemaan. Parisuhse alkaa yleensä ihastumisesta ja sen jälkeen muuttuu etujen myötä kiintymyssuhteeksi. Mutta se voi loppu milloinvain, vaikka huomenna. Joku teko lopettaa kiintymyyssuhteen, kun koetaan että teko ei ole kiintymyssuhteen lakien mukainen. Rakkaus ei voi loppua tekoihin.[/QUOTE]

:O Wohoo, kyllä on niin paksua soopaa ettei tosiakaan.

Ja sen verran vielä pytäisi tarkennusta että kun rakkaus on kiinni biologiasta niin kertoisitko millä perusteella täten voi alkaa rakastamaan adoptiolasta?

Tuo keskellä oleva teksti on kyllä jo ihan ok analysointia, ja pätee kyllä osassa parisuhteita oikein hyvin.